Prahan taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Prahan taistelu
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa
Taistelut Transilvaniassa, Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa (1944–1945); kartassa vuoden 1948 poliittiset rajat
Taistelut Transilvaniassa, Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa (1944–1945); kartassa vuoden 1948 poliittiset rajat
Päivämäärä:

6.–11. toukokuuta 1945

Paikka:

Praha, Tšekki

Lopputulos:

Liittoutuneiden voitto

Osapuolet

Liittoutuneet
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
Romanian kuningaskunnan lippu. Romania
Puolan lippu Puola
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Yhdysvallat
Flag of Russian SFSR.svg Venäjän vapautusarmeija

Akselivallat
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa

Komentajat

Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Ivan Konev
Romanian lippu Vasile Atanasiu
Romanian lippu Nicolae Dăscălescu
Tšekkoslovakian lippu Karel Klapálek
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. George S. Patton
Flag of Russian SFSR.svg Andrey Vlasov

Natsi-Saksan lippu Ferdinand Schörner
Natsi-Saksan lippu Lothar Rendulic

Vahvuudet

2 000 000

900 000

Tappiot

11 997 kaatunutta tai kadonnutta
40 501 haavoittunutta tai sairastunutta

850 000 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta

Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
Barbarossa (1. Harkova - Kiova - Sevastopol - Leningrad - Rostov - Moskova) - Talvioffensiivi (Demjansk - 2. Harkova) - Sininen (Voronez - Stalingrad) - 3. Harkova - Kursk - 4. Harkova - Korsun - Krim - Narva - Bagration - Varsovan kansannousu - Budapestin piiritys - Veiksel-Oder - Itä-Preussi - Berliini

Prahan taistelu (ven. Пражская стратегическая наступательная операция, Pražskaja strategitšeskaja operatsija, Prahan strateginen hyökkäysoperaatio, myös Prahan vapautus) oli toisen maailmansodan viimeinen taistelu Euroopassa. Taistelu käytiin itärintamalla 6.–11. toukokuuta 1945 Tšekkoslovakiassa olevien saksalaissotilaiden kukistamiseksi. Berliini oli kukistunut jo muutamaa päivää aiemmin. 900 000 saksalaissotilaasta 850 000 kuoli, haavoittui tai vangittiin taistelun aikana. Iskussa tuhottiin täysin Ferdinand Schörnerin johtamat 17. armeija, 7. armeija ja 1. ja neljäs panssaridivisioona. Neuvostoliitto painoi taistelussa taistelleiden venäläissotilaiden kunniaksi mitalin Prahan vapauttamisesta.

Osin samaan aikaan taisteluiden kanssa tapahtui tšekkiläisen vastarintaliikkeen johtama Prahan kansannousu, jonka tavoitteena oli myös kaupungin vapauttaminen.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.