Unkari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unkari
Magyarország
Lippu Vaakuna
lippu vaakuna

Sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
János Áder
Viktor Orbán

Pääkaupunki Budapest (1 695 000 as.)

Muita kaupunkeja Debrecen (207 308 as.), Miskolc (178 950 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 93 028[1] km² (sijalla 108)
– josta sisävesiä 0,74 %

Väkiluku (2011) 10 000 000[1] (sijalla 84)
– väestötiheys 108 / km²
– väestönkasvu −0,17[1] % (2010)

Viralliset kielet unkari

Valuutta Unkarin forintti (HUF)

BKT (2010) sijalla 55
– yhteensä 190 miljardia USD[1]
– per asukas 19 000 USD

HDI (2012) 0.831[2] (sijalla 37)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 3,3[1] %
– teollisuus 30,8[1] %
– palvelut 65,9[1] %

Aikavyöhyke +1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
 – Perustettu
 – Itsenäistyi uudelleen

1000 (893)
16. marraskuuta 1918

Lyhenne HU

– ajoneuvot: H
– lentokoneet: HA

Kansainvälinen
suuntanumero
+36

Motto Ei mottoa

Kansallislaulu Himnusz

Unkari[3] (unk. Magyarország, Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Valtion virallinen kieli on suomalais-ugrilainen unkarin kieli (magyar nyelv [mɒɟɒr ɲɛlv]). Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Unkarin itäosa on alavaa tasankoa, lännessä on kukkuloita ja pohjoisessa vuoria. Unkarin pinta-ala on 93 028 neliökilometriä ja asukasluku noin 10 miljoonaa. Unkari ehti olla itsenäinen kuningaskunta 700 vuoden ajan vuodesta 1000 alkaen. Sen jälkeen se oli Habsburgien vallassa ja osa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaa. Maailmansotien välissä maa oli jälleen itsenäinen. Toisen maailmansodan jälkeen se oli Varsovan liittoon kuuluva kansandemokratia. Vuodesta 1999 Unkari on kuulunut Natoon. Unkarilaisesta musiikkimaailmasta tunnetaan etenkin Franz Liszt, Zoltán Kodály ja Béla Bartók. Imre Kertész sai kirjallisuuden Nobelin 2002. Entinen maatalousmaa teollistui kommunistihallinnon aikana ja tuottaa nykyisin etenkin koneita ja tarvikkeita. Hungaroringin moottoriurheilurata on formulaharrastajien tuntema urheiluareena. Joukkuelajeista maa on menestynyt vesi-, lento- ja koripallossa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarin maantiede

Sijainti ja fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin topografinen kartta.

Unkari on sisämaavaltio, jonka pinta-ala on 93 028 neliökilometriä. Maan rajojen pituus on yhteensä 2 158 km. Sen naapurimaat ovat lännessä Slovenia ja Itävalta, pohjoisessa Slovakia, koillisessa Ukraina, kaakossa Romania sekä etelässä Serbia ja Kroatia.[1]

Transdanubia

Unkari voidaan jakaa kolmeen topografisesti poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on laaja Suuri Unkarin alanko, Alföld, ja länsipuolella kukkulainen Transdanubia, johon kuuluu lisäksi Pieni Unkarin tasanko, Kisalföld. Kolmas topografinen alue on pohjoisen vuoristot, johon kuuluu maan korkeimmat vuoret.[4] Suurin osa Unkarista on alankoa, ja Alföld ja Kisalföld peittävät maan pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa.[5]


Unkarin pisin joki on Tonavan sivujoki Tisza, jonka altaaseen myös Suuri Unkarin tasanko on muodostunut. Tonava on maan toiseksi pisin joki, ja seuraavaksi pisimmät joet ovat Rába ja Dráva. Unkarin alueella Tonava tekee mutkan, ja joki jatkaa virtaustaan etelään.[5] Pääosa Unkarin järvistä on melko pieniä, mutta Balaton on koko Keski-Euroopan suurin järvi. Toiseksi suurin järvi on Itävallan rajalla sijaitseva Neusiedlerjärvi.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarissa on verrattain kuiva mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä lämpimät kesät ja suhteellisen kylmät talvet.[7] Budapestissä tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on -4 astetta, heinäkuun keskimääräinen ylin 26,5 astetta.[8] Keskimääräinen vuoden sademäärä on 650 mm. Auringonpaistetta saadaan vuodessa 1900 - 2500 tuntia, lukema on Euroopan korkeimpia.[9] Suurimmat sademäärät ajoittuvat alkukesään ja tulevat usein rajujen ukkoskuurojen muodossa. Talvella maassa on lumipeite tyypillisesti 30-40 päivän ajan.[10]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kasvillisuus on monipuolista maan vaihtelevuuden takia. Ylängöillä kasvaa tammen, pyökin, saarnen ja muiden jalojen lehtipuiden, sekä kuusen ja männyn muodostamia sekametsiä. Alavilla seuduilla on lännessä enimmäkseen lehtimetsää, kuivassa idässä myös pienialaisia puistomaisia aroja, joilla kasvaa siellä täällä tammia ja lehmuksia. Unkarissa elää n. 45 000 eläinlajia ja 2 200 kasvilajia.[11]

Unkarissa on melko vähän suurnisäkkäitä. Susia ja ilveksiä on jonkun verran, ja karhuja vaeltaa alueelle joskus pohjoisesta ja kultasakaaleja etelästä. Saksanhirvet ja metsäkauriit ovat yleisiä, ja istutettuja kuusipeuroja elää joillakin metsästysalueilla. Mufloni on myös istutettu laji. Villisika on yleinen koko maassa, uudelleen maahan tuotu euroopanmajavia pärjää hyvin, ja rusakkoja on erityisesti itäosien tasangoilla.[12]

Unkari on merkittävää lintualuetta, ja sillä maa sijaitsee lintulajiston risteyspaikalla. Unkarissa tavataan monia Pohjois-Euroopan ja Välimeren seudun lajeja, mutta myös monia läntisiä ja itäisiä lajeja. Esimerkiksi pustalla elävät keisarikotka ja aavikkohaukka ovat itäisiä lajeja. Yleisiä maaseudun lintulajeja ovat muun muassa jalohaikara, kattohaikara, ruskosuohaukka, käki, töyhtökiuru, etelänsatakieli ja rastaskerttunen.[12]

Unkarin joissa ja järvissä on rikas kalakanta. Tyypillisiä kaloja ovat mm. lahna, toutain, siika, ahven, särki, kivennuolianen, jokibarbi, karppi, monni ja hauki.[11]

Unkarissa on kymmenen kansallispuistoa, 35 maisemansuojelualuetta ja 145 luonnonsuojelualuetta.[13] Kansallispuistojen pinta-ala on yhteensä 175 000 hehtaaria. Suurin, vanhin ja tunnetuin niistä on Hortobágyn kansallispuisto, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on myös Euroopan suurin pustaheinikon suojelualue.[14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarin historia

Kansainvaellukset ja unkarilaisten maahantulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana nykyisen Unkarin tienoilla oli kaksi Rooman provinssia, Pannonia ja Daakia. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin germaaniheimot, sitten slaavit. Kaarle Suuren johtamat frankit ottivat vuoden 800 tienoilla haltuunsa alueen länsiosan. Etelä- ja itäosat olivat löyhästi Bysantin ja Bulgarian vallassa.[15]

Unkarilaiset elivät 800-luvulla vielä nykyisen Ukrainan lounaisosissa. Kun petsenegit hyökkäsivät unkarilaisten kimppuun, nämä ylittivät Karpaatit päällikköjensä Árpádin ja Kurszánin johdolla, todennäköisesti keväällä 895. He ottivat valtaansa ensin Suuren alangon ja sitten myös Transdanubian.[16][15] Unkarilaiset kärsivät kuitenkin ratkaisevan tappion Saksan kuninkaalle Otto I:lle vuonna 955. Vuonna 974 ruhtinas Géza kääntyi kristinuskoon ja hänen poikansa Vajk kastettiin Tapaniksi (unk. István).[15][17]

Unkarin valtion synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Sylvester III kruunasi Tapani I:n Unkarin kuninkaaksi joulupäivänä vuonna 1000 tai uutenavuotena 1001. Unkari liitettiin tasaveroisena kuningaskuntana Länsi-Euroopan yhteyteen, ja se säilyi riippumattomana Saksan keisarista. Tapani hävitti lopullisesti vanhan heimo- ja klaanijärjestelmän ja loi pohjan sekä kirkolliselle että maalliselle hallinnolle. Tapanin pitkä hallituskausi oli suhteellisen rauhallista aikaa, mutta hänen kuolemaansa vuonna 1038 seurasivat monivuotiset levottomuudet. Valtataistelut aiheuttivat Unkarille paljon harmia. Vallantavoittelijat hankkivat usein apua ulkomailta ja joutuivat tekemään poliittisia myönnytyksiä, jolloin sekä Saksalais-roomalainen keisarikunta että Bysantin valtakunta yrittivät saada Unkarin vaikutuspiiriinsä. Vasta Ladislaus I (hallitsi 1077–1095) ja Kálmán (1095–1116) onnistuivat vakiinnuttamaan olot.[15][18]

Unkariin alkoi kehittyä feodaalinen yläluokka, ja osa ennen vapaista talonpojista joutui maaorjiksi. Kuninkaan valta oli periaatteessa absoluuttinen, mutta 1200-luvun alussa kuninkaan asema alkoi heikentyä. Kapinaliike pakotti kuningas Andreas II:n allekirjoittamaan vuonna 1222 Kultaisen bullan, joka on Unkarin vanhin valtio-oikeudellinen asiakirja. Siinä määriteltiin alemman aatelin oikeudet ja rajoitettiin kuninkaan valtaa eri tavoin.[15][19]

Mongolit hyökkäsivät Unkariin keväällä 1241 ja löivät kuningas Béla IV:n joukot hajalle Muhin taistelussa. Kun mongolit vetäytyivät vuoden kuluttua, laajat alueet oli hävitetty ja jopa puolet, varovaistenkin arvioiden mukaan 15–20 prosenttia, väestöstä menehtynyt. Béla järjesti armeijan uudelleen, rakennutti ketjun uusia linnoituksia ja kutsui uudisasukkaita autioituneille alueille. Häntä onkin kutsuttu Unkarin toiseksi perustajaksi.[15][19]

Unkarin kuningaskunta keskiajalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Andreas III kuoli 1301, Árpádien suvun miespuolinen linja sammui. Kuninkaiden ja suuraatelin välinen taistelu oli johtanut siihen, että laajat osat maata olivat paikallisten mahtisuvujen hallussa ja kuninkaalla oli määräysvalta vain maan keskiosassa. Anjou-suvun Napolin haaraan kuulunut Kaarle Robert oli 13-vuotias, kun hänet valittiin paavi Bonifatius VIII:n tuella kuninkaaksi. Hänen valtansa oli aluksi kiistanalainen, mutta hän kykeni kukistamaan kapinalliset mahtimiehet ja lopettamaan sekasorron.[15][20] Kaarlen poika Ludvig (hallitsi 1342–1382) alisti sekä Moldovan, Valakian että Serbian vasalleikseen ja valtasi Dalmatian rannikon. Vuonna 1370 Ludvig peri Puolan kruunun enoltaan Kasimirilta. Unkarissa Ludvigin aikaa onkin pidetty sen historian loistavimpana. Kaarle ja Ludvig saivat paljon tuloja Transilvanian ja Pohjois-Unkarin kultakaivoksista, ja he saattoivat ylläpitää loistavaa hovia Visegrádiin rakennetussa palatsissa.[15][21]

Ludvigin jälkeen hallitsijaksi nousi hänen vasta 11-vuotias tyttärensä Maria, mutta hänen asemansa ei ollut vahva ja maa ajautui sisällissotaan. Lopulta Marian puoliso Sigismund Luxemburgilainen kruunattiin kuninkaaksi 1387. Samalla turkkilaisten uhka etelässä kasvoi, kun Serbia ja Bulgaria alistuivat Turkin vasalleiksi. Sigismund hyökkäsi heitä vastaan Euroopan eri maista kootun sotajoukon avulla, mutta kärsi tappion Nikopolissa 1396.[22] Sigismund valittiin Böömin kuninkaaksi ja lopulta Saksalais-roomalaisen valtakunnan keisariksi 1433. Hän vietti paljon aikaa ulkomailla, mikä vahvisti valtiopäivien ja palatiinin asemaa ja herätti tyytymättömyyttä kansassa. Hän pyrki yhdistämään koko läntisen kristikunnan ja kaavaili Itävallan, Böömin ja Unkarin liittoa nimittämällä seuraajakseen Itävallan arkkiherttuan Albrektin. Nämä suunnitelmat kariutuivat, kun Sigismundin kuolemaa 1437 seurasi vuosikymmenien sekasorto.[15][23]

Valtiopäivät valitsivat kuninkaaksi Puolan kuninkaan Vladislavin, ja perinnöllinen kuningas Ladislaus joutui maanpakoon. Samalla Transilvanian ruhtinas János Hunyadi kävi voitokkaasti sotaa turkkilaisia vastaan, niin että hänestä tuli turkkilaisvastaisen taistelun keulakuva ja myöhemmin legendaarinen sankarihahmo. Vladislavin kuoltua Hunyadi toimi valtionhoitajana ja sitten armeijan ylipäällikkönä. Hän kehitti Unkarin sotavoimia ja saavutti 1456 suuren voiton turkkilaisista Nandorfehérvárin (Belgradin) piirityksessä, mutta kuoli pian taistelun jälkeen ruttoon. Kahden vuoden kuluttua hänen pojastaan tuli Unkarin kuningas Matias Corvinus.[24]

Matiaksen hallitusaikana (1458–1490) Unkarin ulkoinen mahti oli suurimmillaan. Matias rakennutti maan etelärajalle vahvan linnoitusketjun, ja lännessä Ala-Itävalta, Steiermark, Määri ja Sleesia joutuivat Unkarin haltuun. Lisäksi Matias oli valistunut renessanssihallitsija, ja hän aikanaan Buda oli koko Euroopassa tunnettu taiteen ja oppineisuuden keskus. Häntä on pidetty oikeudenmukaisena, suurena ja rakastettuna kuninkaana.[25]

Unkarin kuningaskunnan hajoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matiaksen seuraajan Vladislaus II:n aikana kuninkaan asema heikkeni. Habsburgien valta kasvoi Itävallassa, ja Unkarin sisäiset ristiriidat kärjistyivät, kun kuningas liittoutui Habsburgien kanssa. ”Kansallinen” ja ”hovipuolue” taistelivat vallasta, ja talonpoikien asema heikkeni. Vuonna 1514 talonpojat nousivat kapinaan György Dózsan johdolla. Aluksi kapina oli menestyksekäs, mutta lopulta kapinalliset lyötiin Transilvanian ruhtinaan János Szapolyain avulla. Kapinan jälkeen valtiopäivät hyväksyivät lain, joka teki talonpojista käytännössä maaorjia.[26]

Vuonna 1526 unkarilaiset kärsivät Mohácsin taistelussa ratkaisevan tappion turkkilaisille, joita johti sulttaani Suleiman Suuri. Unkarilaisten armeija käytännössä tuhoutui, ja huomattava osa aatelisista ja ylemmästä papistosta kaatui. Nuori kuningas Ludvig II yritti paeta mutta hukkui. Turkkilaiset tuhosivat Pestin ja Budan kaupungit, miehittivät etelärajan linnoitukset ja ottivat arviolta 150 000 vankia. Unkarilaiset eivät enää pystyneet yhtenäiseen vastarintaan. Valtiopäivät valitsivat kuninkaaksi János Szapolyain, kun taas osa aatelisista kannatti Habsburgien arkkiherttua Ferdinandia. Turkkilaiset osallistuivat valtataisteluun ja tukivat Szapolyaita. Seurauksena oli valtakunnan jakaantuminen kolmeen osaan. Turkkilaiset pitivät hallussaan Unkarin etelä- ja keskiosia, jota Szapolyai nimellisesti hallitsi, ja maan länsi- ja pohjoisosat olivat Ferdinandin vallassa. Idässä Transilvania pysyi itsenäisenä ruhtinaskuntana Turkin suojeluksessa.[27] Unkarin kolmijako vahvistettiin Adrianopolin rauhassa 1568.[28]

Kun saksalaisten vaikutus voimistui Habsburgien hallitsemassa Unkarin osassa, Transilvanian merkitys unkarilaisuuden puolustajana kasvoi.[28] Vuonna 1613 Transilvaniaan ruhtinaaksi valittiin Gábor Bethlen, jonka aikaa on pidetty Transilvanian ”kultaisena kautena”. Transilvania oli protestanttista aluetta, ja Bethlen itse oli kalvinilainen mutta uskonnollisesti suvaitsevainen. Sen sijaan Habsburgien alueella vastauskonpuhdistus ja protestanttien vaino synnyttivät tyytymättömyyttä. Kun kiihkokatolinen Ferdinand II tuli keisariksi vuonna 1619, Transilvanian armeija marssi Habsburgien alueelle ja sai haltuunsa lähes koko Unkarin kuningaskunnan alueen. Valtiopäivät valitsivat Bethlenin Unkarin kuninkaaksi, mutta hän joutui lopulta taipumaan rauhaan ja luopumaan kruunusta vuonna 1622.[29]

Unkarin valtiollinen jakautuminen ja henkisen elämän eristyneisyys jättivät sen kulttuuriin pitkäaikaiset jäljet. Turkkilaisten miehittämä osa kärsi eniten. Aatelisto ja varakkaammat kaupunkilaiset pakenivat, mutta suurin osa talonpojista jäi paikalleen. Maanviljely rappeutui vähitellen ja karjanhoito yleistyi, koska karjaa oli mahdollista siirtää turvaan epävarmoissa oloissa. Sodat ja kulkutaudit autioittivat maaseutua.[30]

Habsburgien valta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin aatelisto joutui pettymään jatkuvasti odotuksissaan, että Habsburgit karkottaisivat turkkilaiset pois Unkarista. Lisäksi keisarien absolutistinen hallitustapa ja saksalaisvaikutuksen voimistuminen herättivät tyytymättömyyttä. Muutamat johtavat aateliset solmivat salaliiton keisari Leopoldia vastaan ja nousivat kapinaan vuonna 1670. Kapina kukistettiin helposti, mutta Transilvaniaan siirtyneiden pakolaisten johdolla syntyi uusi kapinaliike, jonka johtoon tuli Imre Thököly. Keisari joutui lopulta solmimaan aselevon kapinallisten kanssa ja kutsumaan koolle vuoden 1681 valtiopäivät, joilla hän lupasi noudattaa Unkarin lakeja ja taata protestanteille uskonvapauden.[31]

Vuonna 1683 turkkilaiset hyökkäsivät Habsburgeja vastaan ja piirittivät Wienin, mutta heidät lyötiin perusteellisesti Puolan kuninkaan Juhana III Sobieskin johdolla. Sen jälkeen Paavi Innocentius XI organisoi liiton, joka jatkoi hyökkäystä turkkilaisia vastaan katolisen kirkon tuella. Ristiretkeläisarmeija valtasi Budan 1686, ja vuonna 1699 solmittiin Karlowitzin rauha, joka lopetti turkkilaisten vallan Unkarissa.[32]

Turkkilaisten karkotuksen jälkeen Unkari joutui tiukasti keisarin määräysvaltaan. Maa oli kärsinyt pahoin sotatoimien aikana, ja autioituneille alueille muutti saksalaisia ja turkkilaisten vainoa paenneita serbejä. Kun verotaakka, sotaväen majoittamisesta syntyneet rasitukset ja protestanttien vaino nousivat sietämättömiksi, unkarilaiset nousivat vielä kerran Habsburgeja vastaan vuonna 1703. Kapinaliikkeen johtoon astui Ferenc Rákóczi, Transilvanian ruhtinassuvun jälkeläinen ja Ylä-Unkarin rikkain maanomistaja.[33]

Rákóczi lupasi maaorjille vapauden, ja nämä liittyivätkin sankoin joukoin hänen armeijaansa, mutta myös suurin osa aatelisista tuli mukaan. Kahdessa vuodessa Rákóczin joukot saivat haltuunsa lähes koko Unkarin ja Transilvanian. Unkarilaiset eivät kuitenkaan saaneet apua ulkomailta, ja kun sota pitkittyi, se kävi ennen pitkää unkarilaisille ylivoimaiseksi. Vuonna 1711 Rákóczin ylipäällikkö teki rauhansopimuksen keisarillisten kanssa. Unkarilaiset tunnustivat Habsburgien oikeuden Unkarin kruunuun, ja keisari lupasi vastineeksi noudattaa Unkarin perustuslakeja. Rákóczi ei kuitenkaan hyväksynyt sopimusta, vaan eli maanpakolaisena Turkissa kuolemaansa asti vuonna 1732.[34]

Rákoczin vapaussodan jälkeen seurasi poikkeuksellisen pitkä rauhan aika. Unkari toipui hävityksestä ja väkiluku kasvoi 1700-luvun aikana yli kaksinkertaiseksi.[35] Keskiajalla unkarilaisia oli ollut maan väestöstä 80–85 prosenttia, mutta 1700-luvun lopulla heidän osuutensa oli enää 38–40 prosenttia. Unkarilaisten lisäksi suurimpia väestöryhmiä olivat romanialaiset, slovakit ja saksalaiset.[36] Itävallan perimyssodassa (1740–1748) Unkarin säädyt lupasivat tukensa Maria Teresialle ja pelastivat keisarikunnan romahdukselta. Maria Teresa kruunattiin Unkarin kuningattareksi 1741, ja aikalaiset pitivät häntä Unkarin ystävänä. Hän rakennutti kuninkaanlinnan Budaan, siirsi yliopiston sinne Nagyszombatista ja liitti Fiumen Unkariin, jolloin se sai sataman Adrianmereltä.[37]

1700-luvun lopulla unkarilaisten kansallisuusaate alkoi viritä. Nationalistien mielestä unkarista olisi pitänyt tulla kuningaskunnan virallinen kieli ja muut kansallisuudet olisi unkarilaistettava. Isänmaallisuus ja kansallinen tunne nousivat esiin myös kirjallisuudessa romantiikan myötä.[38]

Napoleonin sodissa Itävalta kärsi aluemenetyksiä Italiassa ja Länsi-Euroopassa, joten Unkarin asema korostui. Keskushallinto pyrki rajoittamaan Unkarin erityisasemaa, mitä Unkarin aatelisto puolestaan vastusti jyrkästi, eikä keisarillisia asetuksia pantu täytäntöön paikallistasolla. Etenkin uusia sotaväenottoja vastustettiin. Yhteiskunta pysyi vankasti feodaalisena vuoden 1848 vallankumoukseen asti.Ylhäisaateli muodosti johtavan luokan, jonka tiluksilla asui valtaosa valtakunnan maaorjatalonpojista.[39]

Vuonna 1848 unkarilaiset kävivät jälleen kapinoimaan vaatien itselleen itsehallintoa. Unkari julistettiin tasavallaksi ja valtionhoitajaksi valittiin Lajos Kossuth. Itävallan keisari Frans Joosef I kukisti kuitenkin kapinan Venäjän avulla ja teloitutti johtajat.[40]

Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia syntyi vuonna 1867, jolloin Unkarista tuli tasavertainen ja itsehallinnollinen[41]

Maailmansodat ja niiden välinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trianonin rauhansopimus, punainen: uusien rajojen ulkopuolelle jäänyt alue, jossa unkarilaiset olivat enemmistönä.

Ensimmäisessä maailmansodassa Habsburgien valtakunta luhistui ja Unkarista tuli itsenäinen. Se joutui kuitenkin Trianonin rauhansopimuksessa luovuttamaan kaksi kolmasosaa niistä alueista, jotka siihen olivat kuuluneet Itvalta-Unkarin osana. Slovakia liitettiin Tšekkoslovakiaan, maan itäosat kuten Transilvania Romaniaan ja maan eteläosat Jugoslaviaan. Unkarista tuli nyt sisämaavaltio. Näihin sisältyivät kaikki Unkariin Itävalta-Unkarin osana kuuluneet alueet, joilla unkarilaiset eivät olleet enemmistönä, mutta samalla kolme miljoonaa unkarilaistakin jäi Unkarin rajojen ulkopuolelle. Uudet rajat vahvistettiin Trianonin rauhansopimuksella 1920.[42]

Vuonna 1919 Unkari oli lyhyen aikaa neuvostotasavalta. Sen kukistuttua maa julistettiin jälleen kuningaskunnaksi, mutta sillä ei ollut kuningasta. Valtionhoitajaksi nimitettiin vuonna 1920 Miklós Horthy, joka toimi tehtävässä vuoteen 1944 saakka.

Toisessa maailmansodan alussa Unkari julistautui puolueettomaksi, mutta vuonna 1941 se liittyi sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Ohimenevästi Unkari onnistui valtaaman takaisin osan Trianonin rauhassa menettämistään alueista, mutta sodan jälkeen vuoden 1920 rajat palautettiin voimaan.[43]

Kansantasavalta 1949–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkari julistettiin tasavallaksi vuonna 1946. Neuvostoliiton sotavoimat jäivät maahan sodan päätyttyäkin, ja valta maassa siirtyi seuraavien vuosien aikana kommunisteille.[43] Vuosina 1949–1989 Unkarin nimi oli Unkarin kansantasavalta, ja tuolloin se kuului Varsovan liittoon.

Josif Stalinin kuoleman (1953) jälkeen pääministeriksi nousi uudistus- ja kansallismielinen Imre Nagy. Vuonna 1956 opiskelijat ja työläiset osoittivat mieltään. Vastustus paisui kansannousuksi ja pääministeri ilmoitti Unkarin eroavan Varsovan liitosta. Neuvostoliiton armeija kukisti kansannousun panssarivaunuin. Nagy ja tuhannet muut teloitettiin.[44]

Maan johtoon nousi János Kádár, joka lakkautti turvallisuuspoliisin julmuudet ja vapautti osan poliittisista vangeista 1960-luvun alkuun mennessä.[44]

Kolmas tasavalta 1989 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsovan liitosta vapautunut Unkari liittyi Natoon vuonna 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.[44]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkari satelliittikuvassa joulukuussa

Unkarin presidentin rooli on etupäässä seremoniallinen. Hänellä on kuitenkin oikeus nimittää pääministeri. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskausille. Pääministeri valitsee hallituksensa ministerit, ja hänellä on oikeus erottaa heidät. Jokainen valittu ministeri esiintyy parlamentin komiteoiden edessä, ja presidentti hyväksyy heidät virallisesti.[45]

Unkarin parlamentti (Országgyűlés) on yksikamarinen ja 386-jäseninen. Puolueiden on saavutettava viiden prosentin äänikynnys saadakseen edustajia parlamenttiin. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein, viimeksi ne pidettiin huhtikuussa 2010.[1] Parlamentin lainsäädäntätyötä valvoo yksitoistajäseninen perustuslakituomioistuin.[45]

Vuoden 2010 vaaleissa oikeistokonservatiivinen Fidesz otti yli kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, mikä sallii sen muuttaa itsenäisesti perustuslakia. Tätä edelsi sosialistipuolue MSZP:n ja liberaalien SZDSZ:n kaksi vaalikautta kestänyt valta. Lisäksi parlamenttiin nousi romanivastainen ja antisemistinen Jobbik. Varsinkin vuoden 2006 skandaali, jossa pääministeri Ferenc Gyurcsány tunnusti valehdelleensa maan taloustilanteesta, ja sitä seuranneet protestit kärjistivat kahden pääpuolueen välisiä kiistoja. Riitojen vuoksi tarpeellisten uudistusten toteuttaminen viivästyi ja samalla taloustilanne vaikeutui jatkuvasti. 18. huhtikuuta 2011 Unkarin parlamentti hyväksyi uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Sosialistit kävelivät ulos ennen äänestystä ja Jobbik vastusti. Perustuslaissa korostetaan Unkarin kristillisiä juuria, määritellään avioliitto miehen ja naisen väliseksi, julistetaan ihmiselämän suojelluksi hedelmöityksestä alkaen, sekä rajoitetaan valtion lainan määrää suhteessa BKT:hen.[46]

Vuoden 1989 perustuslain mukaan maassa on myös mahdollisuus järjestää kansanäänestyksiä, jos neljässä kuukaudessa kerätään 100 000 allekirjoitusta sen järjestämiseksi. 200 000 allekirjoituksella on mahdollista järjestää sitova kansanäänestys. Tämän jälkeen presidentti määrää 90 päivän sisällä äänestyspäivän, ja jos enemmistö äänestäjistä, tai vähintään 25 % äänioikeutetuista (2 miljoonaa n. 8 miljoonasta äänioikeutetusta) kannattaa esitystä, parlamentin on muutettava lakeja sen mukaan eikä uutta lakia saa muuttaa kolmeen vuoteen. Myös parlamentin kolmannes, presidentti tai hallitus voi järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen.[47]

Unkarin ulkopolitiikan tärkeimmät suunnat ovat EU ja NATO. Se on ollut Naton jäsen vuodesta 1999 ja EU:n jäsen vuodesta 2004.[48] Unkarin itäraja on osa EU:n ulkorajaa, ja Unkari soveltaa tiukasti Schengen-alueen sääntöjä. Sillä on kiistaa Slovakian kanssa, sillä maa ei ole tehnyt omaa osaansa yhteisestä Tonavan patohankkeesta.[1]

Unkarin puolustusvoimat koostuu maavoimista ja ilmavoimista. Asepalvelus on vapaaehtoinen 18-25-vuotiaille ja kestää 6 kuukautta. Sotilasmenot ovat 1,75% bruttokansantuotteesta.[1] Puolustusvoimien miesvahvuutta on pienennetty dramaattisesti 1990-luvun jälkeen. Organisaatiota on muutettu sopivammaksi Nato-yhteistyötä ajatellen, rakenteita on modernisoitu ja ilmavoimille on hankittu Gripen-hävittäjiä.[48]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin läänit ja Budapest

Unkarissa on 19 lääniä eli komitaattia (unk. megye):

Bács-Kiskun Baranya
Békés Borsod-Abaúj-Zemplén
Csongrád Fejér
Győr-Moson-Sopron Hajdú-Bihar
Heves (lääni) Komárom-Esztergom
Nógrád Pest
Somogy Szabolcs-Szatmár-Bereg
Jász-Nagykun-Szolnok Tolna
Vas Veszprém
Zala

Kuntia on yhteensä n. 3 500. Kansalaiset valitsevat itselleen kunnallisvaaleissa kunnanjohtajan (pormestarin) neljäksi vuodeksi. Pormestari toimii myös valtuuston puheenjohtajana. Hän on siis samalla luottamusmies ja päätoiminen virkamies.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996–2006.

Ennen toista maailmansotaa Unkarin talous keskittyi maatalouteen. Kommunistihallinto toteutti nopean teollistumisen ja pyrki omavaraisuuteen. Vuodesta 1968 alkaen Unkarin talous oli itäblokin liberaaleinta, ulkomaankauppa ja pienet yritykset sallittiin taas rajoitetusti.[45]

Idänkaupan kutistumisen myötä kilpailukyky pieneni, tuotanto romahti ja työttömyys kasvoi vuosina 1989-1994. Talous nousi jaloilleen kun maa liittyi EU:hun, mutta vuoden 2008 lopussa kansainvälinen talouskriisi iski pahasti. Marraskuussa 2008 maa sai 25 miljardin dollarin vakautuspaketin IMF:ltä, EU:lta ja Maailmanpankilta.[45] Vuonna 2010 Unkarin ostoivoimakorjattu bruttokansantuote oli 187,6 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, hiukan suurempi kuin Suomen ja noin puolet Belgian bruttokansantuotteesta.[49]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat bauksiitti, kivihiili, maakaasu ja hedelmällinen maaperä. Vuonna 2010 maatalous työllisti 4,7 % työvoimasta ja tuottaa 3,3 % bruttokansantuotteesta. Sen tuotteita ovat vehnä, maissi, auringonkukan siemenet, perunat, sokerijuurikkaat sekä karjataloustuotteet.[1] Koneet ja tarvikkeet kattavat yli 60 % viennin arvosta. Muita vientituotteita ovat maataloustuotteet sekä sähkö ja polttoaineet.[1] Yksityinen sektori käsittää nykyisin yli 80 % BKT:stä.[45]

Unkarin pääasiallliset energianlähteet ovat maakaasu ja öljy. Vuonna 2004 uusiutuvilla energianlähteillä katettiin vain neljä prosenttia kulutuksesta. Kaasulla tuotettiin 44 %, öljyllä 24 %, kiinteillä polttoaineilla 13 % ja ydinvoimalla 12 % kulutuksesta. Venäjältä tuodaan kaasua ja öljyä, mutta tuontienergian määrä vaihtelee vuodesta toiseen.[50] Vuoteen 2012 mennessä ydinvoiman osuus oli kasvanut yli kolmannekseen kulutuksesta. Paksissa Tolnan läänissä on neljä reaktoria, ja parlamentti tukee kahden lisäreaktorin rakentamista. Ensimmäinen reaktori aloitti toimintansa jo vuonna 1982. Uraania louhittiin Mecsekistä vuoteen 1997 asti.[51]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarissa on 43 lentokenttää, joista kahdella on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 9 208 km ja päällystettyä maantietä 74 993 km, josta 911 km mottoritietä.[1] Budapestiin ja Bratislavaan pääsee Wienistä myös kantosiipialuksella Tonavaa pitkin.[52] Julkinen liikenne on hyvin hoidettua, ja monissa kaupungeissa on johdinautoja tai paikallisbusseja. Budapestissä, Szegedissä, Miskolcissa ja Debrecenissä on myös raitiovaunuja. Pääkaupunkiseudulla toimii kolmelinjainen metro ja paikallisjunaverkko.[53]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestön ikärakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden lännen teollistuneiden valtioiden tavoin Unkarin väestökin ikääntyy vähitellen. Vuoden 2012 arvion mukaan alle 15-vuotiaita on väestöstä 14,9 %, 15–65-vuotiaita on 68 % ja yli 65-vuotiaita 17,1 %. Kokonaishedelmällisyysluku (lapsiluvun odote) on hyvin matala, 1,41 lasta jokaista naista kohden.[1]

Unkarin väestön suurimman osan muodostavat unkarilaiset (93,6 %).[1] Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan vähemmistöjä olivat romanit (1,9 %), saksalaiset (0,6 %), slovakit (0,17 %), kroatialaiset (0,15%), romanialaiset (7995 henkeä), ukrainalaiset (5075 henkeä) serbit (3816 henkeä), ruteenit (1098 henkeä), sloveenit, puolalaiset, kreikkalaiset, bulgarialaiset ja armenialaiset. Muiden lähteiden mukaan romanien osuus voi olla 5-10 prosenttia väestöstä.[54]

Katso myös Unkarin väestöjakauma (vuoteen 1980)

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esztergom tuomiokirkko

Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan enemmistö Unkarin väestöstä (54,5 %) kuuluu katoliseen kirkkoon; osa heistä on roomalaiskatolisia, pieni osa idän katolisia. 15,9 % väestöstä on kalvinisteja ja 3 % luterilaisia. Uskontokuntiin kuulumattomia on väestöstä 14,5 %,[1] Juutalaisia elää Unkarissa nykyään 100 000, enemmän kuin missään Itäisen Keski-Euroopan maassa, mutta ennen holokaustia heidän lukumääränsä oli 800 000.[55]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarin kieli

Unkarin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaiseen haaraan, ja se on ainoa ei-indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan laajemmalti Keski-Euroopassa.[56] Unkari on saanut lainasanoina vaikutteita erityisesti turkkilaisista kielistä, slaavilaisista kielistä ja saksasta. Unkarissa puhuttavat unkarin murteet poikkeavat toisistaan hyvin vähän.[57]

Koulutus ja tiedemaailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulunkäynti on unkarilaisille pakollista 5–18 vuoden iässä. Vapaaehtoinen esikoulu on tarjolla 3–5-vuotiaille. Kahdeksanvuotinen peruskoulu on ilmainen, samoin sen jatkoksi saatavat ammatilliset tai lukiotason opinnot. Vieraiden kielten opiskelu on perinteisesti ollut heikko kohta, mutta nykyisin koulun päättötodistuksen saamisen ehtona on ainakin yhden vieraaan kielen taito.[58]

Unkarissa on 19 valtion yliopistoa ja seitsemän muiden tahojen kuten kirkkojen ylläpitämää yliopistoa. Opistotason oppilaitoksia on valtiolla 10 ja muilla tahoilla 34.[59]

Unkarilaiset ovat tehneet monia oppimiseen liittyviä keksintöjä. Zoltán Kodályn kehittämät pedagogiset menetelmät ovaat levinneet musiikin opetukseen ympäri maailmaa.[60][61] Arkkitehtuurin professori Ernő Rubik kehitti Rubikin kuution selittääkseen kolmiulotteista geometriaa. Kuutiosta tuli suosittu lelu.[62]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa unkarissa syntyi ja opiskeli monia kuuluisia luonnontieteilijöitä, joista Eugene Wigner ja George de Hevesy saivat Nobelin palkinnot, ja Wignerin ohella kolme muuta vaikutti merkittävästi Manhattan-projektiin.[63]

Terveys ja hyvinvointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarilaisten elinajanodote vuonna 2012 on 75,02 vuotta, naisilla korkeampi (78,98 vuotta) kuin miehillä (71,27 vuotta).[1] Se on maailmassa sijalla 93, useimpien Keski-Euroopan maiden tason alapuolella.[64] Unkarin romanien elinajanodote on ollut jopa kymmenen vuotta alempi kuin muun väestön.[65]

Kansalinen sairausvakuutus kattaa kaikki kansalaiset, riippumatta työllisyystilanteesta. Terveyskeskukset ja sairaalat saavat periaatteessa rahansa sairausvakuutuskassalta, mutta on maan tapa maksaa lääkärille palkkio kiitollisuuden osoituksena. Näistä palkkioista on tullut merkittävä tulonlähde lääkäreille, ja ne ylläpitävät sairaanhoitopalveluiden eriarvoisuutta.[65]

WHO:n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Unkarissa käytettiin puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna 11,92 litraa aikuista kohti. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Tanskassa, ja maailman 20 suurimman kulutusluvun joukossa.[66]

Vuonna 2007 arvioitiin, että Unkari saavuttaa todennäköisesti YK:n vuosituhattavoitteista viisi. Sen sijaan nälän ja köyhyyden vähentämiseen liittyvä tavoite jäänee saavuttamatta.[67]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarilainen kulttuuri

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franz eli Ferenc Liszt (1811–1886)

Tunnetuimpia unkarilaisia säveltäjiä ovat romantiikan ajan lapsinero ja pianovirtuoosi Franz Liszt sekä etnomusikologit Zoltán Kodály ja Béla Bartók. Kodály ja Bartók keräsivät tuhansia kansanlauluja eri puolilta Unkaria ja pelastivat näin merkittävän osan Unkarin musiikkiperinnöstä.[68][69] Unkarin kansallislaulun säveltäjä Ferenc Erkel loi myös historiallisia oopperoita. Kansainvälisesti tunnettuja ovat myös operettisäveltäjät Franz Lehár ja Emmerich Kálmán.[70]

Unkarilaiset muusikot ja säveltäjät ovat saavuttaneet myöhemminkin maailmalla mainetta. Erityisen tunnustettuja ovat nykysäveltäjät György Ligeti ja György Kurtág.[71] Maailmanlavoilla esiintyvistä kapellimestareista Eugene Ormandy, George Szell ja Sir Georg Solti ovat myös syntyjään unkarilaisia.[72][73][74]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobel-palkittu Imre Kertész

Unkarin nykykirjailijoista tunnetuimpia ovat Péter Esterházy, Sándor Márai, Péter Nádas sekä vuonna 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut Imre Kertész.[75]

Unkarin kirjallisuuden tunnetuihin klassikoihin kuuluvat muun muassa paronitar Emma Orczyn Punainen neilikka sekä Ferenc Herczegin romaanit, esim. Gyurkovicsin tytöt.[76][77] Unkarilaiset ovat perinteisesti arvostaneet runoutta enemmän kuin proosaa, ja useimmat klassikkokirjailijoista olivatkin ennen kaikkea runoilijoita. Kuuluisimpia runoilijoita ovat Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady, Attila József, Zsigmond Móricz ja Ferenc Molnar.[78]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkari on myös tunnettu elokuvamaa, ja maan tunnetuimmat elokuvat ovat olleet auteur-ohjaajien tekemiä taide-elokuvia.[79] Yhdysvaltalainen viihde-elokuva hallitseekin nykyään maan elokuvateattereita.[6]

Unkarin elokuvateollisuus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta 1960-luvulta lähtien. Tunnetuimmat elokuvantekijät ovat Miklós Jancsó ja István Szabó.[6] Jancsó kehitti 1960-luvulla oman historiallisen elokuvan alalajityypin. Hänen elokuvansa olivat historiallisia allegorioita tai vertauksia. Jancsó käsitteli elokuvassiin maansa historiaa, ja hän joutui kehittämään tyylin sensuurin kiertämiseksi. Ensimmäinen tyyliä edustanut elokuva oli vuoden 1966 Miehet ilman toivoa.[79] Szabó tuli puolestaan erityisesti tunnetuksi Klaus Mann -filmatisoinnista Mephisto (1981), joka on yhä ainoa Oscar-palkinnon saanut unkarilainen elokuva.[80] Jo ennen Jancsóa muutamat unkarilaiset elokuvat saivat kansainvälistä huomiota. Venetsian biennaalin pääpalkinto 1942 annettiin István Szőtsin elokuvalle Vuoriston ihmisiä. Zoltán Fábrin vuoden 1955 Pieni karuselli sai myös mainetta ulkomailla.[79]

Unkarissa on myös syntynyt ja uransa aloittanut elokuvaohjaaja Manó Kertész Kaminer, josta myöhemmin tuli amerikkalainen menestysohjaaja Michael Curtiz.[81] Hänen lisäkseen Unkarista on noussut useita näyttelijöitä Hollywoodin tähtitaivaalle, kuten Bela Lugosi ja Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor).[82]

Kuvataide ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin vanha taide suuntautui paljon kirkkojen koristamiseen. Usein toistuva aihe on Neitsyt Maria, Unkarin suojelija. Turkkilaiset valloittajat ovat tuhonneet monia vanhoja freskoja.[83] Unkarilainen kuvataide kohosi huippuunsa 1900-luvun alussa. Avantgardistiset taidemaalarit Tivadar Csontváry-Kosztka ja László Moholy-Nagy kehittivät kansainvälisesti merkittävää uutta tyyliä perinteisen romantiikan ja ranskalaisvaikutteiden impressionismin pohjalta.[84]

Monia unkarilaisia arkkitehteja osallistui Walter Gropiusksen Bauhaus-liikkeeseen. Osa heistä palasi kotimaahansa ja suunnitteli tyylin mukaisia yksityistaloja Budapestiin. Sosialistinen realismi ei levinnyt unkarilaiseen arkkitehtuuriin yhtä rajuna kuin moniin muihin entisen Itä-Euroopan maahan.[85]

Ruoka- ja viinikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarilainen keittiö
Unkarissa laitetaan ruokaa usein avotulella padassa, jota nimitetään bográcsiksi.
Kuivattua maustepaprikaa

Unkarilainen ruoka on mausteista, jopa tulista, usein myös suolaista ja rasvaista. Paprikaa käytetään paljon, sekä tuoreena että jauheena.[86]

Unkarilainen keittiö on tunnettu erityisesti liharuoistaan. Yksi tavallisimmista ja tunnetuimmista ruoista on kansallisruoaksikin kutsuttu pörkölt, eräänlainen käristys, joka voidaan valmistaa joko sian- tai naudanlihasta.[87] Unkarin ulkopuolella tämäntapaista ruokaa kutsutaan usein gulassiksi, mutta tämä nimitys on peräisin eri ruoasta: Unkarissa tarjottava gulyás tai gulyásleves on paprikainen lihakeitto, jonka liha paistetaan aluksi samaan tapaan kuin pörköltissä, mutta paistamisen jälkeen kattilaan kaadetaan vettä. Gulassikeittokin on monille unkarilaisille ja ulkomaalaisille Unkarin kansallisruoka.[88]

Tunnetuimpia unkarilaisia juomia ovat Tokajin viinit, erityisesti jälkiruokaviini Tokaji Aszú. Ne ovat EU:n suojelemia alkuperäistuotteita.[89] Muista alkoholijuomista unkarilaisia erikoisuuksia ovat musta ja karvas Unicum–yrttilikööri ja sekä hedelmäviina eli pálinka.[90]

Tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin tunnetuimmat päivälehdet ovat liberaali Magyar Hírlap, porvarillinen Magyar Nemzet sekä sosialistiset Népszabadság ja Népszava.[91] Kuuluisimpiin aikakauslehtiin kuuluvat muun muassa kirjallisuutta ja politiikkaa käsittelevä liberaali Élet és Irodalom, talouslehti Heti Világgazdaság (HVG), porvarilliset poliittiset aikakauslehdet Heti Válasz ja Demokrata, liberaalit poliittiset aikakauslehdet 168 óra ja Beszélő, naistenlehti Nők Lapja ja katolinen aikakauslehti Igen.[92]

Kansallisen televisioyhtiön Magyar Televízión (MTV) kanavien lisäksi Unkarissa on lukuisia yksityisiä televisiokanavia, kuten ATV, RTL Klub, Minimax ja Duna TV.[91] Duna TV on ollut näistä kanavista tunnetuin Unkarin ulkopuolella, sillä tämä satelliittikanava lähettää paljon myös ulkounkarilaisille suunnattua ohjelmaa.[93]

Maailmanperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esterháza

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Unkarista seitsemän kohdetta.[94]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkari on osallistunut olympialaisiin ensimmäisistä kisoista vuodesta 1896 alkaen. Eniten mitaleita, kymmenen kumpikin, ovat tuoneet miekkailija Aladár Gerevich ja voimistelija Ágnes Keleti.[95]

Unkarin suosituin laji on jalkapallo. Unkarin jalkapallomaajoukkue on saanut MM-kisoissa hopeaa 1938 ja 1954. Samoin se on saavuttanut kolme olympiakultaa ja kaksi muuta olympiamitalia jalkapallossa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Unkarin jalkapallomaajoukkueesta käytettiin 50-luvulla nimitystä Kultainen joukkue, jonka tunnetuin pelaaja oli Ferenc Puskás. Syyskuussa 2011 maa oli FIFA:n rankingissa sijalla 27.[96][97][98]

Maa on menestynyt hyvin vesipallossa, jossa miesten maajoukkue on historian eniten olympiamestaruuksia saavuttanut joukkue yhdeksällä olympiakultamitalillaan.[99] Lentopallossa Unkarin paras saavutus on vuoden 1963 EM-kilpailuiden toinen sija.[100] Lisäksi koripallossa maa voitti EM-kultaa vuoden 1955 kotikisoissa.[101]

Hungaroringin moottoriurheilurata sijaitsee 19 kilometrin päässä Budapestistä. Radalla ajetaan vuosittain Formula 1:n Unkarin Grand Prix. Ensimmäisen kerran radalla ajettiin Formula 1-kilpailu vuonna 1986.[102]

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
15. maaliskuuta vuoden 1848 vallankumouksen vuosipäivä 1848-as Forradalom és Szabadságharc
20. elokuuta Tapani Pyhän, Unkarin valtion perustajan ja ensimmäisen kuninkaan muistopäivä Szent István napja
23. lokakuuta vuoden 1956 kansannousun muistopäivä, uuden valtiomuodon julistamispäivä Az 1956-os népfelkelés emléknapja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Burant, Richard S. (toim.): Hungary: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1989. Country Studies US (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
  • Esbenshade, Richard S.: Hungary. Tarrytown, New York: Marshall Cavendish, 1996. ISBN 0-7614-1846-6. Google-kirjat (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
  • Fallon, Steve & Bedford, Neal: Hungary. Lonely Planet, 2003. ISBN 9781740591522. Google-kirjat (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
  • Hungary Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 27.11.2012. (englanniksi)
  • Hungary The World Factbook. 14.11.2012. Washington: CIA. Viitattu 27.11.2012. (englanniksi)
  • Phillips Adrian & Scotchmer, Jo: Hungary. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2010. ISBN 978-1-84162-285-9. Google-kirjat (viitattu 27.11.2012). (englanniksi)
  • Vincendeau, Ginette (toim.): Encyclopedia of European Cinema. London: Cassell & British Film Institute, 1995. ISBN 0-304-33305-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r The World Factbook.
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Csipke, Zoltán: The end of the “Republic of Hungary” draws near Politics.hu. 5.12.2011. The All Hungary Media Group. Viitattu 3.1.2012. (englanniksi)
  4. Burant: Topography
  5. a b Fallon & Bedford, s. 22.
  6. a b c Encyclopædia Britannica.
  7. Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 20. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  8. Budapest Climatological Information World Meteorological Organization WMO. Viitattu 26.11.2012.
  9. Weather Hungary. Lonely Planet. Viitattu 26.11.2012.
  10. Hungary Country Guides. BBC Weather. Viitattu 26.11.2012.
  11. a b Esbenshade s. 14.
  12. a b Phillips & Scotchmer, s. 6–7.
  13. Guide to Hungarian National Parks Mary's Agency. Viitattu 27.11.2012. (englanniksi)
  14. Phillips & Scotchmer, s. 11.
  15. a b c d e f g h i Hungary:history Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.3.2012. (englanniksi)
  16. Unkari. Maa, kansa, historia s. 32
  17. Unkari. Maa, kansa, historia s. 34, 37
  18. Unkari. Maa, kansa, historia s. 38–40
  19. a b Unkari. Maa, kansa, historia s. 41–43
  20. Unkari. Maa, kansa, historia s. 45–46
  21. Unkari. Maa, kansa, historia s. 53–54
  22. Unkari. Maa, kansa, historia s. 54-55, 57
  23. Unkari. Maa, kansa, historia s. 58-59
  24. Unkari. Maa, kansa, historia s. 64-67
  25. Unkari. Maa, kansa, historia s. 69-70
  26. Unkari. Maa, kansa, historia s. 70-71
  27. Unkari. Maa, kansa, historia s. 73-74
  28. a b Unkari. Maa, kansa, historia s. 84
  29. Unkari. Maa, kansa, historia s. 90-91
  30. Unkari. Maa, kansa, historia s. 96-97
  31. Unkari. Maa, kansa, historia s. 100-103
  32. Unkari. Maa, kansa, historia s. 105
  33. Unkari. Maa, kansa, historia s. 106
  34. Unkari. Maa, kansa, historia s. 107-109.
  35. Unkari. Maa, kansa, historia s. 112.
  36. Unkari. Maa, kansa, historia s. 124.
  37. Unkari. Maa, kansa, historia s. 114-115.
  38. Unkari. Maa, kansa, historia s. 125-127.
  39. Unkari. Maa, kansa, historia s. 131, 133.
  40. Burant: The Revolution of March 1848
  41. Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 22. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  42. Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö). Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4.
  43. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Fokus ei löytynyt
  44. a b c Timeline Hungary BBC News. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  45. a b c d e Background Note Hungary 10.7.2010. US Department of State. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  46. Hungary: Parliament votes for new constitution BBC News Website. BBC. Viitattu 20.11.2013. (englanniksi)
  47. Fidesz set to win March 9 referendum, gov't to survive Monday, 03 March 2008. Budapest Times. Viitattu 040308.
  48. a b Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Viitattu 25.11.2012.
  49. Country comparison: GDP (purchasing power parity). CIA Factbook
  50. Hungary – Energy Mix Fact Sheet (PDF) 2007. EU. Viitattu 25.11.2012.
  51. Nuclear Power in Hungary world nuclear org. Viitattu 25.11.2012.
  52. Getting there & away Lonely Planet. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  53. Getting around Lonely Planet. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  54. World Directory of Minorities and Indigenous Peoples - Hungary : Overview Minority Rights Group International. Viitattu 26.11.2012.
  55. Hungary Jewish Virtual Library. Viitattu 26.11.2012.
  56. Hungary Baltic Student. Viitattu 26.11.2012.
  57. Complete Hungarian: Hungarian dialects Teach Yourself Everything. Viitattu 26.11.2012.
  58. Education in Hungary (PDF) 2008. Ministry of Education. Viitattu 25.11.2012.
  59. Felsőoktatási intézmények Viitattu 25.11.2012. (unkariksi) (englanniksi)
  60. The Kodály Concept of Music Education Zoltán Kodály Pedagogical Institute of Music. Viitattu 15.12.2012.
  61. Kodály Method according to the Kodály Concept (PDF) 19th international Kodaly symposium. 2009. Viitattu 15.12.2012.
  62. Cube facts Rubik's official website. Viitattu 15.12.2012.
  63. Tom Cohen: Hungarian Scien,sts in the early to mid-20th century (born between 1881-1913) (PDF) Lecture notes: Phys199M - the Manhattan Project. University of Maryland. Viitattu 15.12.2012.
  64. Country Comparison life expectancy at birth CIA. Viitattu 25.11.2012.
  65. a b Background Briefing Hungary’s Healthcare System (PDF) 2003. Viitattu 25.11.2012.
  66. FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003: Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol WHO Global Status Report on Alcohol 2004. Viitattu 25.11.2012. (englanniksi)
  67. Progress by Goal 2007. Millennium Goal Monitor. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  68. Bela Bartok Biography Active Musician. Viitattu 30.12.2012.
  69. Hungarian Masters: Liszt, Bartok, Kodaly allmusic. Viitattu 30.12.2012.
  70. Opera and Operetta Breaks in Budapest Operetta Heaven. Viitattu 30.12.2012.
  71. György Kurtág (Composer, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  72. Eugene Ormandy (Conductor, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  73. George Szell Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2012.
  74. Georg Solti (Conductor) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  75. The Nobel Prize in Literature 2002 The Official Site of the Noble Prize. Viitattu 27.11.2012.
  76. Baroness Orczy Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 27.11.2012.
  77. Ferenc Herczeg Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2012.
  78. Greatest Hungarian Poets Index HungarianLiterature. Viitattu 28.11.2012.
  79. a b c Vincendeau, s. 211–212.
  80. István Szabó Filmbug. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  81. Michael Curtiz Hollywood Walk of Fame.
  82. Hungarian film actors Amazon.com.
  83. Introduction (tämä ja linkatut sivut - Supported by Ministry of Informatics and Communication, Hungary) Fine arts in Hungary. 1997-2004. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  84. Hungary: The Arts Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.12.2012.
  85. Architecture Visit Hungary. Viitattu 1.12.2012.
  86. Unkari - pustan puhallus Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas.
  87. Hungary: Pörkölt of Beef Sirloin with Green Peppers and Paprika Gravy European Cuisines. Viitattu 30.12.2012.
  88. Hungarian Goulash soup Hungarian Food. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  89. Määritä nimeke! Best of Budapest. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  90. Jenni Haapala: Unkarilainen keittiö 2009. Porin opetusteknologiakeskus.
  91. a b Country Profile Hungary BBC News
  92. Hungary Newspapers and News Media - National and Foreign ABYZ News Links. Viitattu 15.12.2012.
  93. Hungary's DunaTV Expands Its Horizons Xpatloop. Viitattu 15.12.2012.
  94. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
  95. Hungary in Olympics Sport-Reference. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  96. Associations: Hungary FIFA. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  97. Hungary Sports mapsofworld.com. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  98. The brains behind the Magical Magyars 27.4.2007. FIFA. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  99. Water Polo Sport-Reference. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  100. Men Volleyball VI European Championship 1963 Bucuresti (ROM) - 21.10-02.11 Todor66. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  101. History Eurobasket 2011. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  102. About Hungaroring Hungaroring.com. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkari lyhyesti 2000. Helsinki: Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Suomi-Unkari Seura, 2000. ISBN 951-98600-0-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: Maa, kansa, historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 871. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkari.