Slovakki
Wikipedia
| Slovakki | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | slovenčina, slovenský jazyk |
| englanninkielinen nimi | Slovak |
| ranskankielinen nimi | slovaque |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | Slovakia, Euroopan unioni, Vojvodina |
| Puhujia | 6 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Slovakian tiedeakatemia (Slovenská akadémia vied) ja Ľudovít Štúrin kielitieteellinen instituutti (Jazykovedný ústav Ľudovíta Štúra) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmät | slaavilaiset kielet länsislaavilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sk |
| ISO 639-2 | slo (T), slk (B) |
| SIL | SLO |
| Ohje | |
Slovakki (slovenčina, slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli. Sitä puhutaan lähinnä Slovakiassa (noin 5 miljoonaa puhujaa) ja lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa (yli 800 000) ja Tšekissä (183 749).
Slovakin kieli on läheistä sukua muun muassa tšekille, puolalle ja sorbille. Erityisen lähellä se on tšekin kieltä; molempien kielten puhujat kykenevät yleensä ymmärtämään toisiaan hyvin, mihin vaikutti aikanaan erityisesti Tšekkoslovakian valtio, jossa ihmiset puhuivat aina omaa kieltään ja tulivat ymmärretyksi. Kaikkein nuorimmalle sukupolvelle, joka ei ole kokenut yhteistä Tšekkoslovakian aikaa, saattaa toisen kielen ymmärtäminen olla hieman hankalampaa. Jyväskylän yliopisto Suomessa on ollut 70-luvun lopulta ainoa pohjoismainen yliopisto, jossa on voinut opiskella slovakkia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Noin vuonna 500 slaavit saapuivat Slovakian alueelle. Slovakin kirjakieltä alettiin kehittää 1700-luvun loppupuolella Anton Bernolákin ja Ľudovít Štúrin toimesta. Bernolák kehitti ensimmäisen slovakin kirjakielen länsislovakian murteiden pohjalta, mutta yritys epäonnistui. Štúrin keskislovakin murteiden pohjalle rakentuva kirjakieli pohjautui 1846 ilmestyneeseen teokseen Nauka reči Slovenskej. Myöhemmin tämä kielimuoto löi itsensä läpi ja on pohjana myös nykyslovakille. Vuonna 1993 Tšekkoslovakian jakaannuttua Slovakiaksi ja Tšekiksi slovakista tuli Slovakian virallinen kieli.
[muokkaa] Murteet
Päämurteita on kolme: länsi-, keski ja itäslovakki. Tšekin puhujat pystyvät ymmärtämään läntisiä ja keskisiä murteita helpohkosti. Kirjoitetun ja puhutun kielen ero ei ole niin suuri kuin tšekissä. Kirjakieli perustuu etupäässä keskislovakialaisiin murteisiin. Näistä ovat peräisin slovakin kirjakielen ns. synkooppilaki, joka ei salli kahta pitkää vokaalia (diftongit lasketaan pitkiksi vokaaleiksi) peräkkäisissä tavuissa, sekä ä-kirjain, jota ei esiinny missään muussa slaavilaisessa kielessä. (Suurin osa slovakeista ääntää kirjaimen tavallisena e:nä; ä-murteet ovat vähemmistössä.) Länsislovakialaisten murteiden vokaalijärjestelmä muistuttaa paljon tšekkiä: "valkoinen" on sekä tšekiksi että länsislovakiksi bílý, mutta slovakin kirjakielellä biely (huomaa, että diftongin ie perässä tulevassa tavussa on lyhyt y!). Itäslovakialaiset murteet taas eivät tunnusta vokaaleilla pituuseroja olevankaan.
[muokkaa] Äänteet
| kirjain | IPA | esim. |
|---|---|---|
| a | a | ahoj |
| á | aː | áno |
| ä | æ, ɛ | mäso |
| b | b | brat |
| c | ts͡ | cesta |
| č | tʂ͡ | prečo |
| d | d | dobre |
| ď | dʲ | meď |
| dz | dz͡ | Dzurilla |
| dž | dʐ͡ | džavotat |
| e | ɛ | egreš |
| é | ɛː | druhé |
| f | f | farby |
| g | g | gitara |
| h | ɦ | herec |
| ch | x | chlapec |
| i | ɪ | internát |
| í | iː | víno |
| j | j | ja |
| k | k | káva |
| l | l, l̩ | lampa |
| ĺ | l̩ː | vĺča |
| ľ | lʲ | ľad |
| m | m | mama |
| n | n | noc |
| ň | nʲ | deň |
| o | ɔ | otec |
| ó | ɔː | óda |
| ô | u̯o | stôl |
| p | p | pán |
| q | kv͡ | aqua |
| r | r, r̩ | ráno |
| ŕ | r̩ː | vŕba |
| s | s | syn |
| š | ʂ | náš |
| t | t | tmavý |
| ť | tʲ | ťažký |
| u | u | ucho |
| ú | uː | úhor |
| v | v | voda |
| w | v | whiskey |
| x | ks͡ | xerox |
| y | ɪ | ty |
| ý | iː | veľký |
| z | z | zábavný |
| ž | ʐ | žena |
[muokkaa] Vokaalit
Slovakin vokaalit kirjoitetaan: a á ä e é i í o ó y ý u ú, joissa akuutti aksentti (´) tarkoittaa, että vokaali ääntyy pitkänä. Slovakki tuntee lisäksi neljä diftongia: ia, ie, iu ja ô.
[muokkaa] Konsonantit
Kuten tšekissä, myös slovakissa alkuperäinen slaavilainen g on muuttunut h:ksi kuten esimerkiksi ukrainassa - molemmissa kielissä hra = "peli", puolaksi gra, venäjäksi igra. Slovakissa muutos ei ole kuitenkaan ollut niin ehdoton ja poikkeukseton kuin tšekissä, jossa g rajoittuu yksinomaan lainasanoihin: viereisen soinnillisen konsonantin vaikutuksesta alkuperäinen g on säilynyt muun muassa sanassa mozog "aivot", vrt. venäjän mozg, puolan mózg, tšekissä sana on kiintoisaa kyllä muodossa mozek.
Slovakista puuttuu tšekin vahvasti palatalisoitunut r-äänne, ř. Esimerkiksi nimeä Jiří vastaa slovakissa Juraj. Toisaalta slovakissa tehdään ero liudentuneen ja liudentumattoman l-konsonantin välille, joka on tšekistä hävinnyt.
[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä
Slovakkia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, jossa on useita lisämerkkejä kielen äänteellisen rikkauden takia.
[muokkaa] Sanasto
Numerot yhdestä kymmeneen:
- jeden
- dva
- tri
- štyri
- päť
- šesť
- sedem
- osem
- deväť
- desať
[muokkaa] Esimerkkejä
Som ešte stále študentka. Študujem v Bratislave medicínu. - Olen edelleen opiskelija. Opiskelen lääketiedettä Bratislavassa.
Prepáčte, nejem ani rybu ani mäso. Som vegetarián. - Anteeksi, en syö kalaa enkä lihaa. Olen vegetaristi.
Ideme na Slovensko. - Menemme Slovakiaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ethnologue, josta löytyy kielten luokitus
| Euroopan unionin viralliset kielet | |
|
bulgaria | englanti | espanja | hollanti | iiri | italia | kreikka | latvia | liettua | malta | portugali | puola | ranska | romania | ruotsi | saksa | slovakki | sloveeni | suomi | tanska | tšekki | unkari | viro |

