Ruteeni
Wikipedia
| Ruteeni | |
|---|---|
| Omakielinen nimi | русин (rusyn) |
| Englanninkielinen nimi | Rusyn |
| Ranskankielinen nimi | ruthène |
| Tiedot | |
| Alue |  Taka-Karpatia (Ukraina) itäinen Slovakia eteläinen Puola Unkari, Vojvodina (Serbia) |
| Virallinen kieli | Slovakia, Vojvodina |
| Puhujia | arvioitu miljoona |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | itäslaavilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ry |
| ISO 639-2 | sla |
| SIL | rue |
Ruteeni on itäslaavilainen kieli yhdessä ukrainan, valkovenäjän ja venäjän kanssa.
Ruteenia puhutaan Ukrainassa Taka-Karpatian alueella, Slovakian itäosissa, eteläisessä Puolassa (jossa sitä kutsutaan myös nimellä łemkowski (lemko) johtuen kielelle tyypillisen sanan lem (лєм) ’vain’ käytöstä) ja Unkarissa. Serbian Vojvodinan autonomisen alueen pannonianruteenia pidetään usein osana ruteenin kieltä, mutta osa kielitieteilijöistä pitää tätä kieltä länsislaavilaisena. Ukrainassa ruteenia pidetään usein ukrainan murteena, koska se on lähellä ukrainan hutsulin murretta, mutta sen puhujat usein pitävät kieltä erillisenä ukrainasta.
Kielen standardoinnin suurimpana ongelmana on sen puhujien jakautuminen neljään maahan. Jokaisessa niistä on toisistaan poikkeava oikeinkirjoitus (kyrillisin kirjaimin) ja kielioppistandardi, jotka perustuvat ruteenin eri murteisiin.
Ruteenin puhujien määrää on vaikea arvioida, mutta joskus niiden määrä on arvioitu miljoonaksi. Ethnologue.com antaa puhujien määräksi Ukrainassa 560 120 (2000) ja Slovakiassa 50 000 (1991) [1].
Ensimmäinen maa, joka tunnusti virallisesti ruteenin kielen, tarkemmin ottaen pannonianruteenin, oli entinen Jugoslavia. Vuonna 1995 ruteeni tunnustettiin vähemmistökieleksi Slovakiassa, ja siellä se on virallisen kielen asemassa niissä kunnissa, joissa yli 20 % asukkaista puhuu kieltä.
