Serbian kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Serbia
  Enemmistökieli   Vähemmistökieli
  Enemmistökieli
  Vähemmistökieli
Oma nimi srpski, српски
Tiedot
Alue entinen Jugoslavia
Virallinen kieli  Serbia
 Bosnia ja Hertsegovina
 Montenegro
 Kosovo
Puhujia 12 miljoonaa[1]
Kirjaimisto kyrillinen ja latinalainen
Kielenhuolto Serbian standardisointilautakunta[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä baltoslaavilaiset kielet
slaavilaiset kielet
eteläslaavilaiset kielet
– läntiset[3]
Kielikoodit
ISO 639-1 sr
ISO 639-2 scc (B), srp (T)
ISO 639-3 srp

Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.

Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.

Muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.

Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.

Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.[4]

ekaaviksi jekaaviksi suomeksi
dete dijete lapsi
belo bijelo valkoinen
celo cijelo kaikki
ne nije ei
vreme vrijeme aika
lep lijep kaunis
veran vjeran tosi
grejati grijati lämmittää
devojka đevojka tyttö
svet svijet maailma

Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:

Kyrillinen Latinalainen Kirjaimen nimi ISO 9 Ääntäminen   Kyrillinen Latinalainen Kirjaimen nimi ISO 9 Ääntäminen
А а A a а, a a [a] Н н N n не, ne n [n]
Б б B b бе, be b [b] Њ њ Nj nj ње, nje [ɲ]
В в V v ве, ve v [v] О о O o о, o o [o]
Г г G g ге, ge g [g] П п P p пе, pe p [p]
Д д D d де, de d [d] Р р R r ре, re r [r]
Ђ ђ Đ đ ђе, đe đ [dʒ] С с S s се, se s [s]
Е е E e е, e e [e] Т т T t те, te t [t]
Ж ж Ž ž же, že ž [ʒ] Ћ ћ Ć ć ће, će ć [tʃʲ]
З з Z z зе, ze z [z] У у U u у, u u [u]
И и I i и, i i [i] Ф ф F f фе, fe f [f]
Ј ј J j је, je ǰ [j] Х х H h ха, ha h [x/h]
К к K k ка, ka k [k] Ц ц C c це, ce c [ts]
Л л L l ле, le l [l] Ч ч Č č че, če č [tʃ]
Љ љ Lj lj ље, lje [ʎ] Џ џ Dž, dž џе, dže [dʒʲ]
М м M m ме, me m [m] Ш ш Š š ша, ša š [ʃ]

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinalaisin aakkosin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Sva ljudska bića rađaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i svešću i treba jedni prema drugima da postupaju u duhu bratstva.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [5]

Kyrillisin aakkosin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбa jeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.rts.rs/page/stories/sr/story/125/Dru%C5%A1tvo/45760/Srpski+jezik+govori+12+miliona+ljudi+.html
  2. rastko.rs Board for Standardization of the Serbian Language. Viitattu 3.3.2012.
  3. Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  4. http://www.maticacrnogorska.me/files/Istrazivanje%20javnog%20mnjenja.pdf
  5. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
  6. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serbian kieli.
Wikipedia
Wikipedia
Serbiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.