Ѣ

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ѣ ѣ

Kyrillinen kirjaimisto
Nykyaikaiset kirjaimet
А Ӓ Ӑ Ӕ Б В Г
Ѓ Ґ Ғ Ҕ Д Ђ Е
Ё Ӗ Є Ә Ӛ Ж Ӝ
Җ З Ҙ Ӟ Ӡ Ԅ Ѕ
Ԇ И Ӥ Ӣ І Ї Ӏ
Й Ҋ Ј К Қ Ҝ Ҟ
Ҡ Ӄ Л Љ Ԉ М Ӎ
Н Њ Ҥ Ң Ԋ О Ӧ
Ө П Р С Ԍ Т Ԏ
Ћ Ќ У Ў Ӱ Ӳ Ӯ
Ү Ұ Ф Х Һ Ц Ч
Џ Ш Щ Ъ Ы Ӹ Ь
Э Ю Я
Muinaiset kirjaimet
Ҁ Ѹ Ѡ Ѿ Ѻ Ѣ
Ѥ Ѧ Ѫ Ѩ Ѭ Ѯ
Ѱ Ѳ Ѵ Ѷ

Jat (Ѣ, ѣ) on käytöstä poistunut varhaiskyrillisen kirjaimiston 32. kirjain.

Kirjaimen nimi on muinaiskirkkoslaavissa ѣть[jětĭ] tai ıать [jatĭ], bulgariassa ят [jat] tai е двойно [e dvɔjnɔ] "tupla-e", venäjässä ja ukrainassa ять [jatʲ], serbiassa јат/jat, kroatiassa jat. Muinaisslaavilaisten kielten translitteraatiossa kirjainta kuvataan yleensä hattupäisellä e-kirjaimella: ě.

Jat kuvasi muinaisslaavilaista pitkää vokaalia. Sen alkuperäinen äännearvo lienee [æː]. Eri slaavilaisissa kielissä jat-vokaali korvautui eri vokaaleilla. Esimerkiksi muinaisslaavilainen juuri *бѣл[běl] ’valkoinen’ sai seuraavia muotoja: venäjässä белый [bʲelɨj], ukrainassa білий [bʲilɨj], bulgariassa бял [bʲal], puolassa biel / biały, tšekissä bílý.

Koska jat-vokaalilla ei ollut sellaista omaa äännearvoa, jota ei samalla olisi ollut jollakin toisella vokaalilla, kirjain kävi tarpeettomaksi ja poistui vähitellen oikeinkirjoitusuudistuksissa: serbiasta Vuk Karadžićin reformissa 1800-luvun alussa, makedoniasta saman reformin vaikutuksesta hieman myöhemmin, venäjästä, valkovenäjästä ja ukrainasta suurin piirtein lokakuun vallankumouksen aikoihin, ja lopulta bulgariasta ja ruteenista 1945. Nykyisin jat on käytössä ainoastaan kirkkoslaavissa.

Koodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.

  Ѣ ѣ
Unicode 0462 0463
ISO 8859-5
KOI8
Windows-1251
MS-DOS-koodisivu 866
HTML Ѣ ѣ

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]