Rutenium

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
TeknetiumRuteniumRodium
Fe

Ru

Os  
 
 
Ru-TableImage.png
Yleistä
Nimi Rutenium
Tunnus Ru
Järjestysluku 44
Luokka Siirtymämetalli
Lohko d
Ryhmä 8, siirtymäalkuaine
Jakso 5
Tiheys 12,45×103 kg/m3
Kovuus 6,5 (Mohsin asteikko)
Väri Hopeisen vaalea
Löytövuosi, löytäjä 1844, Karl Klaus
Atomiominaisuudet
Atomipaino 101,07[1] amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 178 pm
Kovalenttisäde 126 pm
Orbitaalirakenne [Kr] 4d7 5s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 15, 1
Hapetusluvut +III, +IV, +V, +VII
Kiderakenne Heksagonaalinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste 2607 K (2334 °C)
Kiehumispiste 4423 K (4150 °C)
Höyrystymislämpö 591,6 kJ/mol
Sulamislämpö 38,59 kJ/mol
Äänen nopeus 5 970 m/s K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 2,2 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,238 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus 117 W/(m×K)
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Rutenium (joskus myös ruteeni, lat. ruthenium) on harvinainen siirtymämetalleihin kuuluva alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Ru ja järjestysluku 44. Sen löysi venäläinen Karl Karlovits Klaus ja se sai nimensä muinaisen Venäjän alueen latinankielisestä nimestä Ruthenia. [2] Sitä on luonnossa platinamalmissa ja sitä käytetään katalyyttinä eräissä platinan metalliseoksissa.

Sisällysluettelo

Ominaisuuksia [muokkaa]

Rutenium ei tummu normaaleissa lämpötiloissa, mutta hapettuu räjähdysmäisesti. Pieni määrä ruteniumia lisää platinan ja palladiumin kovuutta. Titaanin syöpymisenestokyky paranee silmin nähtävästi pienen ruteniummäärän lisäyksellä.

Erään rutenium-molybdeeni-seoksen on havaittu olevan suprajohtava 10,6 K : lämpötilassa.

Sovellutuksia [muokkaa]

Suuren palladiumin ja platinan lujuuden lisäyskykynsä ansiosta ruteniumia käytetään Pd ja Pl seoksissa kulutusta kestävien elektronisten kytkentöjen valmistuksessa.

  • Kun titaaniin lisätään 0,1 % ruteniumia, sen syöpymisenestokyky lisääntyy satakertaiseksi.

Kuva [muokkaa]

Ruteniumia

Lähteet [muokkaa]

  1. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  2. Johanna Mannila: Rutenium oli ennen ruteeni Helsingin Sanomat 26.9.2006. Viitattu 18.12.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rutenium.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.