Radioaktiivinen hajoaminen
|
Radioaktiiviset prosessit |
|
Radioaktiiviset prosessit:
|
Hajoamistapa fysiikassa kuvaa tapaa, jolla hiukkanen hajoaa. Radioaktiivisten isotooppien hajoamistavat ovat:
- alfasäteily (Helium-4 ytimen l.alfahiukkasen lähetys).
- β− -säteily (elektronin lähetys)
- β+ -säteily (positronin lähetys)
- elektronin sieppaus
- protonin lähetys
- spontaani fissio
Tietyllä ytimellä on tyypillisesti yksi vallitseva hajoamistapa.
Hajoamisen jälkeen ydin jää joskus virittyneeseen tilaan. Pitkäikäisinä näitä kutsutaan isomeereiksi. Näillä isomeereillä tapahtuva isomeerinen siirtymä ytimen perustilaan ei aiheuta ytimen muuntumista toiseksi, toisin kuin radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä.
Nämä hajoamistavat ovat:
- suurienergiaisen fotonin lähetys (gammasäteily)
- atomin ionisoituminen (sisäinen konversio)
Hajoamislaki [muokkaa]
Aktiivisuus tietyllä hetkellä on verrannollinen ydinten määrään
ja hajoamisvakioon
. Toisaalta aktiivisuus voidaan ilmaista ottamalla vastaluku radioaktiivisten ydinten määrän aikaderivaatasta.

Tämän separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaisuksi saadaan:

Hajoamislaista voidaan johtaa myös puoliintumisaika
, jossa radioaktiivisten ydinten määrä puolittuu.

Sivulta puuttuu 