Radioaktiivinen hajoaminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Radioactive.svg

Radioaktiiviset prosessit

Radioaktiiviset prosessit:


Ydinsynteesi

n  k  m

Hajoamistapa fysiikassa kuvaa tapaa, jolla hiukkanen hajoaa. Radioaktiivisten isotooppien hajoamistavat ovat:

Tietyllä ytimellä on tyypillisesti yksi vallitseva hajoamistapa.

Hajoamisen jälkeen ydin jää joskus virittyneeseen tilaan. Pitkäikäisinä näitä kutsutaan isomeereiksi. Näillä isomeereillä tapahtuva isomeerinen siirtymä ytimen perustilaan ei aiheuta ytimen muuntumista toiseksi, toisin kuin radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä.
Nämä hajoamistavat ovat:

Hajoamislaki [muokkaa]

Suuri määrä hajoavia ytimiä noudattaa paremmin lakia.

Aktiivisuus tietyllä hetkellä on verrannollinen ydinten määrään N ja hajoamisvakioon \lambda. Toisaalta aktiivisuus voidaan ilmaista ottamalla vastaluku radioaktiivisten ydinten määrän aikaderivaatasta.


\frac{dN}{dt} = -\lambda N

Tämän separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaisuksi saadaan:


\displaystyle N(t) = N_0 e^{-\lambda t}

Hajoamislaista voidaan johtaa myös puoliintumisaika T_{1/2}, jossa radioaktiivisten ydinten määrä puolittuu.


\begin{align}
N(T_{1/2}) &= \frac{N_0}{2} = N_0 e^{-\lambda T_{1/2}} \\
T_{1/2} &= \frac{\ln 2}{\lambda}
\end{align}