Pentlandiitti
|
|
|
|---|---|
Pentlandiittia |
|
| Luokka | Mineraali |
|
|
|
| Kemiallinen kaava | (FeNi)9S8 |
| Molekyylipaino | 771,94 g/mol |
|
|
|
| Väri | Pronssinrusehtava |
| Asu | Yleensä massamainen |
| Kidejärjestelmä | Kuutiollinen |
| Lohkeavuus | Ei ole |
| Murros | Simpukkamurros |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 3,5-4 |
| Ominaispaino | 4,6-5 |
| Tiheys | 4,6 - 5 g/cm3 |
|
|
|
| Optiset ominaisuudet | Isotrooppinen |
| Kiilto | Metallikiilto |
| Viiru | Vaalean rusehtava tai pronssinrusehtava |
| Läpinäkyvyys | Ei läpinäkyvä |
| Lähteet | |
Pentlandiitti ((FeNi)9S8) on rautanikkelisulfidi ja tärkeä nikkelimalmimineraali. Sen raudan ja nikkelin suhde on n. 1:1. Näiden lisäksi pentlandiitti sisältää usein pieniä määriä Kobolttia. Pentlandiitti on nimetty irlantilaisen luonnontieteilijän, Joseph Barclay Pentlandin (1797-1873) mukaan, joka löysi mineraalin Kanadan Sudburystä. [1]
Pentlandiitin kidejärjestelmä on kuutiollinen, mutta se esiintyy useimmiten massamaisina tai rakeisina aggregaatteina. Sen kovuus on 3,5-4 Mohsin asteikolla ja se on väriltään pronssinrusehtava. Pentlandiitin kiilto on metallinen, eikä sillä ole havaittavaa lohkeavuutta. Sen murros on simpukkamainen ja rosoinen. [1]
Pentlandiitti esiintyy usein yhteenkasvettuneena magneettikiisun kanssa. Nämä kaksi samankaltaista mineraalia on mahdollista erottaa toisistaan magneettisuuden perusteella: magneettikiisu on vähintään heikosti magneettinen, kun taas pentlandiitti ei ole lainkaan magneettinen. [1]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Geologian tutkimuskeskus: Kiviopas
- Mineral Galleries: Pentlandiitti (englanniksi)
- Webmineral.com
- Mindat.org
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d http://www.mindat.org/min-3155.html
- ↑ http://www.webmineral.com/data/Pentlandite.shtml
- ↑ Jones, Adrian: Kivet, s. 34. Printing Express Ltd, Hongkong 2006: Werner Söderström Oy, 2006. ISBN 951-0-31579-6. Suomi
Sivulta puuttuu