Ominaislämpökapasiteetti
Wikipedia
Ominaislämpökapasiteetti (tunnus c) kuvaa, miten paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti. SI-järjestelmän mukainen ominaislämpökapasiteetin yksikkö on joulea kelviniä ja kilogrammaa kohti eli J/(K·kg). Ominaislämpökapasiteetti määritellään siis kappaleeseen siirtyvän lämpöenergian (E), kappaleen lämpötilanmuutoksen (ΔT) ja kappaleen massan avulla seuraavasti (m):
- c = E / (ΔT·m).
| Aine | Olomuoto | Ominaislämpökapasiteetti J/(K·kg) |
|---|---|---|
| Ilma | kaasu | 1010 |
| Vesi | neste | 4186 |
| kiinteä (jää 0°C) | 2060 | |
| Puu | kiinteä | 1200 |
| Alumiini | kiinteä | 900 |
| Rauta | kiinteä | 449 |
| Kupari | kiinteä | 385 |
| Kulta | kiinteä | 129 |
Kappaleen lämpötilanmuutos (ΔT) lasketaan lämpöenergiasta, joka siihen siirtyy (E), kappaleen ominaislämpökapasiteetista (c) ja kappaleen massasta seuraavasti (m):
- ΔT = E / (c·m).
Kappaleen kyky varastoida lämpöä on puolestaan nimeltään lämpökapasiteetti (tunnus C, yksikkö J/K). Se voidaan laskea jollekin kappaleelle (massa m) materiaalin ominaislämpökapasiteetin c avulla seuraavasti:
- C = c·m
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
