Boori
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Boori | ||||
| Tunnus | B | ||||
| Järjestysluku | 5 | ||||
| Luokka | puolimetalli | ||||
| Lohko | p-lohko | ||||
| Ryhmä | 13 | ||||
| Jakso | 2 | ||||
| Tiheys | 2,34×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 9,5 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | musta, rusehtava | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1808, Sir Humphry Davy, Joseph Louis Gay-Lussac | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 10,81 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 85 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 98 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [He] 2s2 2p1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 3 | ||||
| Hapetusluvut | +3 | ||||
| Kiderakenne | α- ja β-boori romboedrisiä, γ-boori ortorombinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 2573,15 (2352,2) K (2300,0 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2823,15 (sublimoitumispiste) (3823,2; 4275) K (2550,0 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 4,6×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 489,70 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 50,20 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,04 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 1,026 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | 27,4 W/(m×K) | ||||
| CAS-numero | 7440-42-8 | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Boori (lat. boronium) on alkuaine, joka on kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli, jota luonnossa esiintyy vain yhdisteinä, boorakseina. Alkuaineen atomimassa on IUPACin standardin mukaisesti [10,806;10,821] amu[1]. Boorin CAS-numero on 7440-42-8.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Booriyhdisteet eivät yleensä ole myrkyllisiä, mutta jotkut erikoisemmat boorivety-yhdisteet ovat myrkyllisiä.
[muokkaa] Isotoopit
| Isotooppi | Puoliintumisaika[2] | Hajoamistyyppi, osuus luonnossa[2] |
|---|---|---|
| 6B | protoniemissio | |
| 7B | 350 ys | protoniemissio |
| 8B | 770 ms | β+, β+α |
| 9B | 800 zs | protoniemissio |
| 10B | stabiili | 19,97% |
| 11B | stabiili | 80,17% |
| 12B | 20,2 ms | β−, β−α |
| 13B | 17,33 ms | β−, β−n |
| 14B | 12,5 ms | β−, β−n |
| 15B | 9,87 ms | β−, β−n |
| 16B | < 190 ps | neutroniemissio |
| 17B | 5,08 ms | β−, β−n |
| 18B | < 26 ns | neutroniemissio |
| 19B | 2,92 ms | β−, β−n |
[muokkaa] Käyttö
Eniten booria käytetään booriyhdiste booraksina eli natriumtetraboraattina (Na2B4O7 · 10 H2O), jota käytetään suuria määriä mm. eristävän lasivillan valmistuksessa, myös veden pehmentämiseen ja jonkin verran juotostöissä. Lisäksi booria käytetään orgaanisissa synteeseissä, pyroteknisenä aineena antamaan vihreää väriä, boorihappona (H3BO3) tekstiilituotannossa ja lääkkeenä (silmän desinfioinnissa). Booria lisätään myös lannoitteisiin, koska kasvit tarvitsevat sitä.[3] Lisäksi Boori-10 isotooppia käytetään ydinreaktoreissa, säteilysuojana ja neutronien havaitsemiseen.[3]
[muokkaa] Historia
Yhdisteet ovat olleet tunnettuja tuhansia vuosia, Kiinassa booriyhdisteitä on käytetty lasin teossa. Alkuainetta 50 % puhtaana booria eristi v. 1808 Sir Humphry Davy, Joseph Louis Gay-Lussac ja Louis Jacques Thénard, mutta alkuaineeksi sitä ei tunnistettu. Alkuaineena boorin tunnisti ruotsalainen Jöns Jacob Berzelius vuonna 1824.
[muokkaa] Boorin yhdisteitä
- Booraksi (Na2[B4O5(OH)4] · 8H2O) CAS-numero 1303-96-4
- Boorihappo (H3BO3) CAS-numero 10043-35-3
- Boorioksidi (B2O3) CAS-numero 1303-86-2
- Booritribromidi (BBr3) CAS-numero 10294-33-4
- Booritrifluoridi (BF3) CAS-numero 7637-07-2
- Booritrikloridi (BCl3) CAS-numero 10294-34-5
- Dekaboraani (B10H14) CAS-numero 17702-41-9
- Diboraani (B2H6 / BH3BH3) CAS-numero 19287-45-7
- Fluoriboorihappo (HBF4) CAS-numero 16872-11-0
- Natriumtetraboraatti (Na2B4O7) CAS-numero 1330-43-4
- Pentaboraani (B5H9) CAS-numero 19624-22-7
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b G. Audi, O. Bersillon, J. Blachot & A.H. Wapstra: The NUBASE evaluation of nuclear and decay properties. Nuclear Physics A, 2003, 729. vsk, s. 27-29. Artikkelin verkkoversio Viitattu 06.03.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Marko Hamilo: Boori syntyy kosmisesta säteilystä Helsingin Sanomat 3.7.2007. Viitattu 14.7.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Chang, Kenneth: Theory and Experiment Meet, and a New Form of Boron Is Found The New York Times. 2.2.2009. (englanniksi)
- The Isotopes Project Home Page: Luettelo boorin isotoopeista (englanniksi)
