Kazanin federaatioyliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kazanin yliopiston päärakennus

Kazanin (Volgan alueen) federaatioyliopisto (ven. Казанский (Приволжский) федеральный университет, КФУ, Kazanski (Privolžski) federalnyi universitet, KFU) on Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa, Volgan mutkassa sijaitseva suuri yliopisto. Vuonna 2010 perustettu yliopisto jatkaa maineikkaan Kazanin valtionyliopiston (Kazanski gosudarstvennyi universitet, KGU) perinnettä.

Kazanin federaatioyliopistossa on 17 tiedekuntaa ja 105 ainelaitosta. Päätoimisia opiskelijoita on noin 14 000 ja opettajakuntaa 1 150. Yliopiston rehtori on Mjakzjum Salahov (Mäğzüm Säläxev).

2000-luvun alussa Venäjällä perustetuista federaatioyliopistoista on tarkoitus kehittää valtakunnan huippuyliopistoja, joissa opetus ja tutkimus yhdistyvät yritysyhteistyön kanssa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kazanin yliopisto on Venäjän toiseksi vanhin yliopisto. Se perustettiin vuonna 1804 Kazanin keisarillisena yliopistona Aleksanteri I:n määräyksestä. Yliopiston maineikkain opiskelija lienee ollut Vladimir Ujanov (Lenin). Myös Leo Tolstoi opiskeli siellä.

Vuonna 1918 yliopiston nimeksi tuli Kazanin valtionyliopisto ja Leninin kuoltua (1924) se nimettiin V. I. Uljanov-Leninin Kazanin valtionyliopistoksi (КГУ имени В. И. Ульянова-Ленина) vuonna 1925. Tämä nimi yliopistolla oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin vuoteen 2010.

Yliopiston varhaisia rehtoreita (1827-1846) oli epäeuklidisen geometrian kehittäjänä tunnettu matemaatikko Nikolai Lobatševski. Kazanin yliopistoa on pidetty orgaanisen kemian syntypaikkana Aleksandr Butlerovin, Vladimir Markovnikovin ja Aleksandr Arbuzovin ansiosta, ja paramagneettisen elektroniresonanssin syntypaikkana Jevgeni Zavoiskin takia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 55°47′27″N, 49°07′19″E