Palladium

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee alkuainetta. Palladium Kirjat on kustantamo.
RodiumPalladiumHopea
Ni

Pd

Pt  
 
 
Pd-TableImage.png
Yleistä
Nimi Palladium
Tunnus Pd
Järjestysluku 46
Luokka Siirtymämetalli
Lohko d
Ryhmä 10, siirtymäalkuaine
Jakso 5
Tiheys 12,023×103 kg/m3
Kovuus 4,75 (Mohsin asteikko)
Väri Hopeinen valkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1803, William Hyde Wollaston
Atomiominaisuudet
Atomipaino 106,42[1] amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 169 pm
Kovalenttisäde 131 pm
Van der Waalsin säde 163 pm
Orbitaalirakenne [Kr] 4d10
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 18
Hapetusluvut +II, +IV
Kiderakenne Pintakeskeinen kuutiollinen (FCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Kiinteä
Sulamispiste 1 828,05 K (1 554,9 °C)
Kiehumispiste 3 236 K (2 963 °C)
Höyrystymislämpö 362 kJ/mol
Sulamislämpö 16,74 kJ/mol
Äänen nopeus 3 070 m/s 293 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 2,20 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,246 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus (300 K) 71,8 W/(m×K)
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Palladium (lat. palladium) on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 46, atomipaino 106,42 ja CAS-numero 7440-05-3. Palladiumin löysi lontoolainen kemisti William Hyde Wollaston 1803. Normaalisti esiintyvät isotoopit eivät ole radioaktiivisia. Palladium on jalometalli ja kuuluu platinametallien ryhmään. Muut platinametallit ovat platina, osmium, iridium, rutenium ja rodium. Palladium on nimetty pikkuplaneetta Pallaksen mukaan, jota pidettiin vielä planeettana alkuaineen nimeämisen aikaan.[2][3][4]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palladiumia

Palladium on pehmeää, hopeanväristä ja myrkytöntä metallia, joka muistuttaa platinaa. Sillä on platinametalleista pienin tiheys ja matalin sulamispiste. Karkaistu palladium on pehmeää ja venyvää, ja kylmämuokkaus lujittaa sitä huomattavasti. Palladium reagoi rikkihapon ja typpihapon kanssa,jotka ovat hyvin syövyttäviä aineita, ja liukenee hitaasti suolahappoon. Se ei reagoi hapen kanssa normaalilämpötilassa.

Palladium tunnetaan hyvänä vedyn absorboijana. Hienojakoinen kolloidinen palladium sitoo jopa 3 000-kertaisen tilavuusmäärän vetyä. Palladiumilla on myös oksidi, PdO.

Käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2009 lähtien jalometallituotteista annettu laki koskee Suomessa myös palladiumia. Jalometallituotteiksi katsotaan esineet, jotka on tehty vähintään 50 % palladiumia sisältävästä metalliseoksesta. Niihin lyötävissä pitoisuusleimoissa sallitut pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999 massan tuhannesosaa. Palladiumin leimat ovat symmetrisen nelikulmion muotoisia, joissa kolme sivua on samanpituisia ja puolet pohjan pituudesta.[5]lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  2. http://www.platinummetalsreview.com/dynamic/article/view/47-4-175-183
  3. http://www.3rd1000.com/elements/Palladium.htm
  4. http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2007/27/background/ Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit: When Ceres and Vesta Were Planets
  5. http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2009/20090002.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palladium.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.