Palladium
Sivulta puuttuu
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Palladium | ||||
| Tunnus | Pd | ||||
| Järjestysluku | 46 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 10, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 5 | ||||
| Tiheys | 12,023×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 4,75 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Hopeinen valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1803, William Hyde Wollaston | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 106,42[1] amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 169 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 131 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 163 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Kr] 4d10 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 18 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +IV | ||||
| Kiderakenne | Pintakeskeinen kuutiollinen (FCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1828,05 K (1554,9 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3236 K (2963 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 362 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 16,74 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 3070 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,20 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,246 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 71,8 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Palladium (lat. palladium) on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 46 ja atomipaino 106,42. Normaalisti esiintyvät isotoopit eivät ole radioaktiivisia. Palladium on jalometalli ja kuuluu platinametallien ryhmään. Muut platinametallit ovat platina, osmium, iridium, rutenium ja rodium. Palladium on nimetty pikkuplaneetta Pallaksen mukaan, jota pidettiin vielä planeettana alkuaineen nimeämisen aikaan.[2][3][4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Palladium on pehmeää, hopeanväristä ja myrkytöntä metallia, joka muistuttaa platinaa. Sillä on platinametalleista pienin tiheys ja matalin sulamispiste. Karkaistu palladium on pehmeää ja venyvää, ja kylmämuokkaus lujittaa sitä huomattavasti. Palladium reagoi rikkihapon ja typpihapon kanssa, ja liukenee hitaasti suolahappoon. Se ei reagoi hapen kanssa normaalilämpötilassa.
Palladium tunnetaan hyvänä vedyn absorboijana. Hienojakoinen kolloidinen palladium sitoo jopa 3 000-kertaisen tilavuusmäärän vetyä. Palladiumilla on myös oksidi, PdO.
[muokkaa] Käyttökohteet
[muokkaa] Leimat
Vuodesta 2009 lähtien jalometallituotteista annettu laki koskee Suomessa myös palladiumia. Jalometallituotteiksi katsotaan esineet, jotka on tehty vähintään 50 % palladiumia sisältävästä metalliseoksesta. Niihin lyötävissä pitoisuusleimoissa sallitut pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999 massan tuhannesosaa. Palladiumin leimat ovat symmetrisen nelikulmion muotoisia, joissa kolme sivua on samanpituisia ja puolet pohjan pituudesta.[5]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ http://www.platinummetalsreview.com/dynamic/article/view/47-4-175-183
- ↑ http://www.3rd1000.com/elements/Palladium.htm
- ↑ http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2007/27/background/ Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit: When Ceres and Vesta Were Planets
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2009/20090002.pdf
[muokkaa] Aiheesta muualla
