Ruteenit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruteenit
Carpatho-Rusyn sub-groups - Presov area Lemkos (left side) and Przemyśl area Ukrainians in original goral folk-costumes..jpg
Karpaattien ruteeneita eri heimojen kansallispuvuissa
Kokonaismäärä n. 55 000, Ruteenijärjestöjen ilmoittamana 2 milj.
Asuinalue Romania, Puola, Ukraina, Slovakia, Serbia, Kroatia
Kieli (kielet) ruteeni, Pannonian (Vojvodinan) ruteeni, slovakki, ukraina, venäjä
Uskonto (uskonnot) Ortodoksisuus, Idän katoliset kirkot

Ruteenit eli rusynit ovat itäisen Keski-Euroopan eri alueilla hajallaan elävä slaavilainen kansa, joka puhuu omaa, itäslaavilaisiin kieliin kuuluvaa ruteenin kieltään. Ruteenien perinteisenä kotiseutuna pidetään Ruteniaa. Suurimmat nykyiset ruteenien keskittymät ovat Slovakiassa, Ukrainassa (karpatoruteenit), Puolassa ja Serbian Vojvodinassa.

Ruteenien asema on monin paikoin melko epämääräinen ja sekava. Esimerkiksi neuvostoaikana Ukrainan Taka-Karpatian alueella ruteenien kansalliset pyrkimykset tukahdutettiin melko voimakkaasti, ja heidät laskettiin virallisesti ukrainalaisiksi.

Ruteenin kieli on lähimpänä ukrainan kieltä - Ukrainan valtio katsookin, että ruteeni on vain ukrainan murre. Varsin lähellä se on myös valkovenäjän kieltä, jota kutsutaan myös valkoruteeniksi. Myös ukrainan kieltä on lännempänä kutsuttu ruteeniksi.

Tšekkoslovakiassa ruteeneja, ukrainalaisia ja venäläisiä ei ole pitkään aikaan tilastoitu erillisieksi kansoiksi, ja sosialismin aikana ruteenit olivat virallisesti vain ukrainalainen heimo, jonka kieltä ei tunnustettu. Vastaavasti Unkarissa, Slovakian rajan läheisyydessä, eläneet ruteenit laskettiin slovakeiksi ja pantiin slovakinkielisiin kouluihin. Nykyään ruteenin kieli on Slovakiassa tunnustettu, mutta kansa on vieraantunut siitä .

Länsislaaviseksi luokiteltu Pannonian eli Vojvodinan ruteenien kieli, joka voimakkaita paikallisvaikutteita saatuaan on läheistä sukua sekä serbin että slovakin kielille, normitettiin vuonna 1923 ja myöhemmin siitä tuli yksi alueen seitsemästä virallisesta kielestä. Nykyään ruteeneja elää Vojvodinassa noin 30 000 henkeä, ja sadan vuoden aikana on ilmestynyt alueella yli 200 ruteeninkielistä kaunokirjallista teosta.

Puola-Liettuan katolisen valtakunnan alamaisina elettyään useimmat ruteenit ovat ortodoksisia riittejä noudattavia, mutta paavin ylivallan tunnustavia uniaatteja.

Puolan ja Galitsian Karpaateilla elävät ruteenit jaetaan kolmeen heimoon, jotka ovat lännestä itään lueteltuna lemkot, boykot ja hutsulit.

Kuuluisia ruteeneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]