Puola-Liettua

Wikipedia

Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie Lenkijos Karalystė ir Lietuvos Didžioji Kunigaikštystė
1569 – 1795
Sigismund III Vaasan aikainen Puola-Liettuan lippu Puola-Liettuan vaakuna
Puola-Liettuan alue vuonna 1619.
Pääkaupunki	Krakova vuoteen 1596, Varsova vuodesta 1596
Uskonnot	Katolisuus
Pinta-ala	noin 1 miljoonaa km²
Väkiluku	noin 11 miljoonaa
Virallinen kieli	puola, latina
Valuutta	zloty ja grosz ,Gdańskin kaupungilla oli omat kolikot
Seuraaja(t)	Poznańin suuriruhtinaskunta, Puolan suuriruhtinaskunta, Itävallan keisarikunta
Motto	Si Deus Nobiscum quis contra nos (Jos Jumala on kanssamme, niin kuka on meitä vastaan) ja 1700-luvulta lähtien Pro Fide, Lege et Rege (Uskon, lain ja kuninkaan puolesta)

Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta (puol. Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie, liett. Lenkijos Karalystė ir Lietuvos Didžioji Kunigaikštystė), oli Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suurruhtinaskunnan vuosina 1569–1795 muodostama valtioliitto.^[1]

Historiankirjoituksessa ja vapaamuotoisissa kirjallisissa tuotoksissa, kuten sanomalehtikielessä ja puheessa valtioon viitataan Puola-Liettuana, jossa valtioliiton tasa-arvosta huolimatta painopiste siirtyi vähitellen Puolan suuntaan, jolloin Liettuan asema ei ollut tasa-arvoinen, kuten nimestä voi päätellä.

[muokkaa] Historia

Jan Matejko: Lublinin sopimus (1569)

Liittovaltion syntyä oli edeltänyt pitkä personaaliunionien aika: vuodesta 1446 alkaen Puolan kuninkaana oli ollut Liettuan suuriruhtinas.^[2] Varsinainen valtioliitto muodostettiin Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli Sigismund II:n, Jagellon dynastian viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä. Silloin syntyi valtiomuoto, jota kutsutaan ensimmäiseksi tasavallaksi tai aatelistasavallaksi (Rzeczpospolita, Žečpospolita). Aatelisto sai valita kuninkaan äänestämällä. Tämä vaaleilla valittu monarkki hoiti sekä Puolan kuninkaan että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät. Tasavallalle valittiin myös yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan.^[3] Tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.

Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta Venäjän keisarikunta onnistui ottamaan haltuunsa alueita Ukrainasta. Puola-Liettua on ollut Länsi- tai Keski-Euroopan suurin valtiomuodostelma ennen Euroopan unionia^lähde? ulottuen nykyisestä Puolasta ja Liettuasta Ukrainaan. Ensimmäisen tasavallan aika päättyi Puolan kolmanteen jakoon vuonna 1795.

Puola-Liettua suurimmillaan. Vaaleanpunaiset alueet aluemenetyksiä Brandenburgille 1657, Ruotsille ja Brandenburgille 1660, Venäjälle 1667 ja 1686.

[muokkaa] Nimi

Valtioliitosta on käytetty myös termiä Molempain kansain tasavalta (puol. Rzeczpospolita Obojga Narodów), joka kuitenkin on nimityksenä syntynyt vasta 1900-luvun historiankirjoituksen yhteydessä.^lähde? Tasavaltana monarkioita pidettiin siksi, että maalaisaatelin edustavuuden valtiopäivillä katsottiin olleen huomattava, mitä vahvisti muodostunut liberum veto eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen veto-oikeus käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puola-Liettua.

• A Commonwealth of Diverse Cultures. Poland's heritage (englanniksi)

Tämä Puolaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.