Romania

Romania (romaniaksi România) on maa Kaakkois-Euroopassa. Romanian naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on myös kaistale Mustanmeren rantaa. Sen 238 391 km² pinta-ala muodostuu Karpaattien vuoristosta ja Tonavan valuma-alueesta. . Maassa on vajaat 22 miljoonaa asukasta. Maa on saanut nimensä Rooman valtakunnalta. Keskiajalla se oli jakautuneena Valakian, Moldavian ja Transilvanian ruhtinaskunnaksi. Maata hallitsivat ottomaanit ja Hapsburgit. Toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli kommunistinen kansantasavalta, jota Nicolae Ceaușescu hallitsi 25 vuoden ajan 1965-1989. Ceausescun syrjäyttäneen kansannousun jälkeen maasta on kehittynyt monipuoluedemokratia, joka liittyi NATO:on ja Euroopan unioniin. Sitä vaivaa edelleen korruptio, inflaatio ja maatalouden vanhanaikaisuus.

[muokkaa] Maantiede

Romanian pinta-ala on 238 391 km². Suuren osan Romanian Bulgarian ja Serbian vastaista rajaa muodostaa Tonava. Moldovan vastaisen rajan muodostava Prutjoki liittyy Tonavaan. Romanialla on kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian länsiosaa hallitsevat Karpaatit, joiden korkein huippu Moldoveanu nousee 2 544 metrin korkeuteen.^[1] Karpaatit erottavat Tonavan keskijuoksun ja alajuoksun, joiden valuma-alue on suurelta osin Romanian aluetta.^[2]

Suuria kaupunkeja ovat pääkaupungin lisäksi Craiova, Cluj-Napoca, Galati, Constanța, Iași, Timișoara ja Brașov. Vuonna 2012 niissä kaikissa arvioitiin olevan 250 000 - 300 000 asukasta.^[3]

[muokkaa] Ilmasto

Suuressa osassa Romaniaa vallitsee mannerilmasto: kuumat kesät ja kylmät, kuivat talvet.^[4] Sateet ovat vähäisiä muualla paitsi Karpaattien yläosassa. Suurin osa sateista ajoittuu kevääseen ja alkukesään, jolloin saadaan usein ukkosluonteisia sadekuuroja. Alavilla alueilla on lumipeite tyypillisesti 30–50 päivänä vuodessa, korkeammalla vuoristossa lumiaika jatkuu noin sata päivää.^[5]

[muokkaa] Luonto

Romaniassa on kolme vallitsevaa kasvillisuusvyöhykettä: vuoristot, metsät ja aro. Metsistä iso osa on luonnontilaisia, ja niissä elää suuri määrä susia ja karhuja.^[6] Karpaateilla elää oma gemssin alalaji.^[7]

Romaniassa on kaksitoista kansallispuistoa ja kaikkiaan yhteensä yli 500 luonnonsuojelualuetta. Useimmat suojelualueet sijaitsevat Karpaateilla, ja vain muutamilla on matkalijoille palveluita. Tonavan suisto on Unescon maailmanperintökohde ja Euroopan suurin kosteikko. Rautaportti Serbian ja Romanian rajalla tarjoaa mykistäviä maisemia. Piatra Craiuluin kansallispuistossa tavataan susia, kauriita ja karhuja. Retezatin kansallispuistossa taas mustia vuorivuohia, karhuja, kettuja ja munkkikorppikotkia.^[8]

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Rooman keisari Trajanus valloitti suunnilleen nykyistä Romaniaa ja Moldovaa vastanneen Daakian vuosina 101–106. Maan nimi on peräisin Rooman valtakunnasta käytetystä nimestä Romania. Keskiajalla pääosa romanialaisista eli kolmen ruhtinaskunnan alueella, joita olivat Valakia, Moldavia ja Transilvania. Alueelle hyökkäiltiin lukuisia kertoja germaanisten goottien, hunnien, slaavien, avaarien, bulgaarien ja unkarilaisten toimesta. Vuonna 1365 syntyneet itsenäiset Romanian ruhtinaskunnat Valakia ja Moldavia joutuivat Osmanien valtakunnan alaisuuteen, ensin Valaksia vuonna 1396 ja sitten Moldavia vuonna 1455.^[4]

Itävallan keisarikunta sai Moldavian pohjoisosan Bukovinan 1775, Venäjän keisarikunta sai itäosan Bessarabian 1812. Transilvania joutui Unkarin hallintaan 1100-luvulla, 1526 se liitettiin Osmanien valtakuntaan ja 1800-luvulla Itävaltaan (vuodesta 1867 Itävalta-Unkari). Romania syntyi Moldavian ja Valakian yhdistyessä 1859, ja suurvallat tunnustivat sen itsenäiseksi Turkin sodan aikana 1877. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkarin hajotessa ja Venäjän vallankumouksessa Bessarabia päätti liittyä Romanian kuningaskuntaan 1918. Trianonin rauhassa Transilvania siirrettiin Unkarilta Romanialle, jolloin Romania sai suuren unkarilaisvähemmistön.^[9]

Romania, 1939

[muokkaa] Kommunistivalta

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai 1940 Moldavian ja Pohjois-Bukovinan, Unkari sai Saksan ja Italian tukemana Transilvanian pohjoisosan ja Bulgaria sai Dobrogean. Kuningas Kaarle II:n myönnyttyä luovutuksiin armeija kaappasi Ion Antonescun johdolla vallan ja liittyi toiseen maailmansotaan Saksan ja Italian puolella saadakseen takaisin Neuvostoliitolle luovutetut alueet. Hitler luovutti Romanialle alueita, mutta kuningas Mikael I:n vallankaappaus elokuussa 1944 syöksi diktaattori Antonescun vallasta ja Romanian armeija joutui Puna-armeijan komentoon. Romania koki suuria lisämenetyksiä taistellessaan Saksaa vastaan Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa.^lähde? Romaniasta muodostettiin 1948 kommunistinen kansantasavalta, ja kuningas lähti maanpakoon.^[10] Romania oli aluksi taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvasti Neuvostoliiton ohjailema. Neuvostomiehityksen aikana suuri määrä ihmisiä pidätettiin mielivaltaisesti, arviot liikkuvat 60 000:sta jopa kahteen miljoonaan. Suurin osa poliittisista vangeista vapautettiin vuosien 1962–1964 armahduksissa.^lähde? Maassa käytiin myös valtakamppailu kommunistisen puolueen fasistien valtakaudella ja sodan aikana Moskovassa viettäneen ”moskovalaisryhmän” ja sodan Romaniassa viettäneen ”vankilaryhmän” välillä. Se huipentui vuonna 1952 puolueen johtajan Ana Paukerin vangitsemiseen ja Gheorghe Gheorghiu-Dejin valtaannousuun.^[11]

Gheorghiu-Dej saavutti Hruštšovin luottamuksen ja sen seurauksena neuvostojoukot vedettiin pois Romaniasta vuonna 1958.^[2] Tämän jälkeen politiikan suunta muuttui täysin, ja Romania solmi kauppasopimuksia Länsi-Euroopan maiden kanssa ja irtisanoutui SEV-maiden yhteisestä taloussuunnitelmasta vuonna 1964.^[12]

Gheorghiu-Dejin kuoleman jälkeen Nicolae Ceaușescu nousi kommunistipuolueen johtoon 1965 ja maan hallituksen päämieheksi 1967. Romania alkoi toteuttaa Neuvostoliitosta erillistä ulkopolitiikkaa. Se tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen 1968, olemalla ainoa Varsovan liiton maa, joka ei osallistunut miehitykseen.^[10] Romania solmi myös diplomaattisuhteet Israeliin, arabimaihin ja Saksan liittotasavaltaan. Ceaușescu oli muun muassa neuvostovastaisuutensa vuoksi alussa erittäin suosittu sekä koti- että ulkomaissa, ja länsimaissa viivyteltiin hänen hallintonsa tuomitsemista sen muuttuessa 1970-luvun alusta lähtien totalitaristiseksi. Ceaușescu rakensi poliisivaltion ja pystytti henkilökultin. Romanian ulkomaanvelka kasvoi rajusti vuosina 1977–1981 ja maa tuli riippuvaiseksi IMF:stä ja Maailmanpankista. Ceaușescu käynnisti ohjelman koko ulkomaanvelan maksamiseksi, mikä toteutuikin vuonna 1989, juuri ennen Ceaușescun kaatumista.^[2] Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki ylimääräinen ruoka ja kulutustavarat myytiin ulkomaille ja romanialaisten elintaso laski.

[muokkaa] Ceaușescun jälkeen

Ceaușescun valta päättyi kansannousuun ennen joulua 1989, ja hänet teloitettiin pikaisesti. Valta siirtyi kansallisen pelastuksen neuvostolle (Frontul Salvării Naționale) ja sitten väliaikaiselle kansallisen yhtenäisyyden neuvostolle (Consiliul Provizoriu de Uniune Națională) aina vaaleihin asti. FSN ja sen ehdokas Ion Iliescu voittivat 20. toukokuuta 1990 presidentinvaalit ja saivat enemmistön edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Uusi hallitus aloitti varovaiset talousuudistukset. Uusi demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1991. Entinen kommunisti Ion Iliescu oli presidenttinä 1990–1996 ja 2000–2004. Välillä presidenttinä oli demokraattipuolueen Emil Constantinescu. Marraskuussa 2004 presidentiksi valittiin Traian Băsescu Oikeuden ja Totuuden -liitosta. Pääministeriksi nousi hänen liittolaisensa Călin Popescu-Tăriceanu, mutta miehet kääntyivät pian toisiaan vastaan. Romania liittyi NATO:on 2004, ja Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007.^[10]

Pääministeri Tăriceanu veti Romanian joukot Irakista kesällä 2006, vaikka presidentti sitä vastusti. 1. huhtikuuta 2007 presidentti Băsescun Demokraattisen puolueen ministerit erotettiin hallituksesta. Parlamentti erotti 18. huhtikuuta 2007 presidentin väliaikaisesti virantoimituksesta. Toukokuussa järjestettiin kansanäänestys, jossa kysyttiin voiko perustuslain rikkomisesta ja mafiayhteyksistä syytetty Băsescu jatkaa presidentinvirassa.^[10] Yli 74 prosenttia äänestäjistä kuitenkin tuki häntä.

Marraskuun 2008 vaalien jälkeen muodostettiin Emil Bocin johdolla liberaalidemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallitus.

[muokkaa] Politiikka

Romanian lakiasäätävänä elimenä on kaksikamarinen parlamentti. Senaatissa (Senat) on 137 jäsentä ja edustajainhuoneessa (Camera Deputaților) 334 jäsentä. Molempien edustajilla on neljän vuoden kausi. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle (vuoteen 2004 asti nelivuotiskaudelle). Presidentti nimittää pääministerin, joka muodostaa hallituksen. Hallituksen on saatava parlamentin hyväksyntä.^[1]

Vuoden 2009 presidentinvaaleissa Traian Băsescu pääsi toiselle kaudelle saatuaan 50,3 % äänistä. Vastaehdokas Mircea Geoana sai 49,7 %.^[1]

Romanian asevoimat muodostuvat maavoimista, ilmavoimista, merivoimista ja erikoisjoukoista. Asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2006. Nykyisin armeija muodostuu 18-35 -vuotiaista miehistä ja naisista, jotka menevät vapaaehtoisina 5-vuotiseen palvelukseen, jota voidaan jatkaa 3 vuoden jaksoissa 36 vuoden ikään asti.^[1] Romanian ilmavoimilla on MiG-hävittäjiä, kuljetuskoneina Antonoveja ja Hercules, harjoituskoneina YAK-52, Aero L-39 Albatros, Aero L-29 Delfin ja IAR-99 Soim. Lisäksi Romanialla on IAR-helikoptereita ja Antonov An-30 -tiedustelukone.^[13]

Romania on NATOn jäsen vuodesta 2004, ja ennen sitä se oli Naton rauhankumppanuusohjelmassa sen alusta alkaen. Se on osallistunut NATOn operaatioihin Angolassa, Bosniassa, Albaniassa, Afghanistanissa ja lähetti joukkoja Irakiin Yhdysvaltojen johtaman hyökkäyksen jälkeen. Se tuki NATOn operaatioita Kosovossa ja salli ilmatilansa käytön niissä.^[14] Vuonna 2007 kävi ilmi että maassa on ollut Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIAn salainen vankila vuosina 2003-2005. ^[15]

[muokkaa] Alueellinen jako

Pääartikkeli: Romanian piirikunnat

Romanian hallinnollinen jako. Kuvassa Transilvania vihreällä, Valakia sinisellä, Moldavia punaisella ja Dobrogea keltaisella.

Romania jakaantuu 41 piirikuntaan (romaniaksi județe) ja itsehallinnolliseen pääkaupunkiin Bukarestiin (Municipiul București).^[1]

[muokkaa] Talous

Itä-Euroopan kommunistivallan romahduksen jälkeen 1989–1991 Romanian vanhentunut teollisuus vaati perusteellista kehittämistä. Vuoteen 1994 mennessä lainsäädäntö oli valmis markkinatalouteen, ja seuraavan 15 vuoden aikana maahan tuli paljon ulkomaisia sijoituksia.^[2]

Maa liittyi Maailman kauppajärjestön jäseneksi 1. tammikuuta 1995. Helmikuussa 1997 Romania aloitti laajat vakautus- ja rakenneuudistustoimet, mutta uudistuksia on tehty vain kausittain. Korruptio, byrokratia ja inflaatio ovat olleet ongelmina. Maa toivoo pääsevänsä siirtymään euroon vuonna 2014.^[1]

Vuonna 2009 bruttokansantuote henkeä kohti oli 11 500 Yhdysvaltojen dollaria. Se laski edellisvuodesta 7,2 % noustuaan sitä ennen seitsemisen prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 työttömiä oli 7,6 % työvoimasta.^[1] Maa sai EU:lta ja IMF:ltä kaksivuotisen apupaketin.^[2]

Edistyksestä huolimatta korruptio on edelleen melko laajaa ja maatalous hiukan vanhanaikaista. Kollektivisoinnin purkamisen yhteydessä maatalousmaat palautettiin pientiloina alkuperäisille omistajilleen tai heidän perillisilleen, jotka olivat usein kaupunkilaisia. Monet olivat muuttaneet ulkomaille, ja omistussuhteiden hidas selvittäminen on haitannut maan myymistä tai vuokraamista aktiivisille viljelijöille. Maatalous tuottaa maissia, vehnää, perunaa, öljykasveja, vihanneksia ja karjaa.^[2] Transparency Internaionalin vuden 2011 selvityksessä Romania oli sijalla 75, Euroopan maista huonoimpia ja samalla tasolla mnen Afrikan maan kanssa.^[16] EU on vakavasti kehoittanut Romaniaa kitkemään rikollisuutta ja korruptiota. Ne ovat esteenä myös maan pääsylle Schengen-alueeseen.^[10]

Romanian merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, kivihiili, rautamalmi, suola ja puu. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet, tekstiilit, kemikaalit ja öljyjalosteet.^[2]

[muokkaa] Liikenne

Romaniassa on 53 lentokenttää, joista 25:llä on päällystetty kiitotie, ja neljän kentän kiitotie on yli 3 047 metriä pitkä eli sopii mannertenvälisiin lentoihin. Rautatietä on yli 10 000 kilometriä. 1 700 kilometriä vesiväyliä muodostuu noin tuhannen kilometrin pätkästä Tonavaa, sen sivujoista ja joistakin kanavista. Satamakaupunkeja ovat Brăila, Constanța, Galați ja Tulcea.^[1]

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Romanian väestö

Heinäkuussa 2011 Romaniassa arvioitiin olevan 21 904 551 asukasta. Väestöstä 89,5 % on romanialaisia, 6,6 % unkarilaisia ja 2,5 % romaneja (2002).^[1] Romanien eli sikaanien (cigány eli mustalaiset) lukumäärän määrittely on vaikeaa, sillä joidenkin lähteiden mukaan he pyrkivät rekisteröitymään mieluummin romanialaisiksi tai unkarilaisiksi.^[17] Eräiden lähteiden mukaan heitä on noin kaksi miljoonaa eli 10 % väestöstä.^[18] Kaikilla ei ole henkilöpapereita, joten he jäävät väestönlaskennan ulkopuolelle.^[19]

Uskonnot: 87 % ortodokseja, 5,4 % katolilaisia (4,5 % roomalaiskatolilaisia ja 0,9 % idän katolilaisia eli uniaatteja), 6,8 % protestantteja, 0,3 % muslimeja, 0,1 % muita, 0,2 % kirkkokuntiin kuulumattomia.

Merkittävät unkaria ja saksaa puhuvat vähemmistöt asuvat lähinnä Transilvaniassa. Mustanmeren rannikon Dobrogeassa on pieni muslimivähemmistö, joka on turkkilaista ja tataarialkuperää.

Virallinen kieli on romania.

Romanialaisten eliniänodote on hiukan eurooppalaisten keskiarvojen alapuolella.^[20] Vuonna 2007 arvioitiin, että Romania on saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteista kolme: nälän ja köyhyyden vähentämiseen, odottavien äitien terveyteen ja HIV/AIDSin rajoittamiseen liittyvät tavoitteet. Globaalin kumppanuuden tavoite on todennäköinen, ja kolmen muun saavuttaminenkin on mahdollista. ^[21]

[muokkaa] Kulttuuri

Tunnettuja romanialaisia kirjailijoita ovat mm. Mircea Eliade ja Emile Cioran. Tunnettu romanialainen viulisti ja säveltäjä on George Enescu. Viime vuosina myös romanialainen elokuva on saavuttanut kansainvälistä menestystä. Vuonna 2007 sai ensi-iltansa Cristian Mungiun ohjaama aborttia käsittelevä elokuva 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää.

Maan vanhin yliopisto Universitatea Babeș-Bolyai sijaitsee Cluj-Napocassa. Se on myös yksi maan parhaimmiksi arvostelluista yhdessä Bukarestin ja Transilvanian yliopistojen kanssa.^[22]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Romaniasta seitsemän kohdetta.^[23]

Horezun luostari
Moldavian maalatut kirkot, bysanttilaista rakennustaidetta 1400- ja 1500-luvuilta maalattuine ulkoseinineen Moldavian pohjoisosassa
Maramureșin puukirkot, kahdeksan eri-ikäistä kirkkoa Maramureșissa Pohjois-Romaniassa
Orăștie-vuorten daakialaiset linnoitukset
Sighișoaran historiallinen keskusta
Tonavan suisto
Transilvanian linnoitettujen kirkkojen kylät

[muokkaa] Urheilu

Jalkapallo ja tennis ovat suosittuja urheilulajeja. Romanian jalkapallomaajoukkue on pelannut MM-tasolla seitsemän kertaa, ja pääsi puolivälieriin vuonna 1994. Joulukuussa 2011 se oli FIFAN rankingissa sijalla 56.^[24]

Romania on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900. Viime vuosina sillä on ollut kesäkisoissa 100-150 urheilijaa, talvikisoissa noin 20. Nadia Comăneci oli 1970-luvulla ylivoimainen voimistelija, joka voitti 9 olympiamitalia.^[25]