Moldova (historiallinen alue)

Wikipedia

Ohjattu sivulta Moldavia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Moldovan historiallista aluetta. Moldovan tasavallasta on erillinen artikkeli.
Moldova
ruhtinaskuntana 13491862
Moldovan lippu
Moldovan ruhtinaskunta ja nykyiset valtionrajat.
Valtiomuoto ruhtinaskunta
Pääkaupunki Baia, Siret, Suceava, Iaşi
Historia
 –Turkin valliksi
 –Väliaikaisesti Puolan vasallina
 –Venäjän suojelukseen
 –Itävalta valloitti Bukovinan
 –Venäjä valloitti Bessarabian

n. 1504
16011618
1774
1775
1812
Yleisimmät kielet romania
Irtaantui Unkarin kuningaskunnasta
Yhdistyi Valakian kanssa Romaniaksi

Moldova (romaniaksi ja mold. Moldova, myös ukr. Молдова, Moldova) on historiallinen alue Karpaattien ja Dnestrjoen välissä. Nykyisin alue jakautuu Romanian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kesken.

Alueen alkuperäinen nimi oli Bogdania, sen hallitsija Bogdan I:n mukaan. Nimi Moldova tulee Moldovajoesta.

Moldovan ruhtinaskunnan perusti Dragoş 1300-luvulla johdettuaan joukon romanialaisia Unkarin hallitsemilta Karpaateilta ja saavutettua riippumattomuuden aluetta tuolloin hallinneista mongoleista. Hän oli kuitenkin Unkarin vasalli. Vuonna 1349 Moldova sai täyden itsenäisyyden Dragoşin seuraajan Bogdan I:n julistautuessa itsenäiseksi ruhtinaaksi. Suurimmillaan ruhtinaskunta sisälsi Bessarabian ja ulottui pohjoisessa Dnestrille asti ja etelässä Mustallemerelle. Ruhtinaskuntaa kuitenkin ympäröivät monet viholliset, jotka uhkasivat sen itsenäisyyttä, nimittäin Puola, Unkari ja Osmanien valtakunta, jotka uhkasivat myös naapurimaa Moldovan etelänaapuri Valakiaa. Moldovan Tapani IV Suuri puolusti 14571504 ruhtinaskuntaa Unkaria ja Puolaa vastaan, mutta hänen kuolemansa jälkeen Bogdan III Yksisilmä joutui maksamaan veroja osmanien sulttaanille. Seuraavat kolme vuosisataa Moldova oli suurimman osan aikaa turkkilaisten vasalli, kapinoista huolimatta. Juhana Hirmuinen (15721574) kapinoi kasvavia veroja vastaan, Valakian Mikael Rohkea yhdisti romanialaiset ruhtinaskunnat turkkilaisia vastaan ja 16011618 Moldova oli Puolan vasalli. Turkkilaiset valitsivat ruhtinaat, vuoteen 1711 asti ruhtinassuvusta, mutta myöhemmin asemaan määrättiin kreikkalainen fanariootti. Turkkilaisten alla Moldova muutettiin vahvasti linnoitetuksi rajaseuduksi.

1700-luvulla Venäjän vaikutusvalta kasvoi ja 1774 Moldova asetettiin Venäjän suojelukseen, vaikka se vielä jäikin Turkin vasalliksi. Moldova menetti alueita, Bukovinan Itävalta-Unkarille 1775 ja itäosan ja Bessarabian Venäjälle 1812. Vuonna 1832 säädettiin perustuslaki Venäjä johdolla. Krimin sodan jälkeisessä Pariisin rauhassa 1856 Venäjän suojeluherruus lopetettiin ja 1859 Moldova ja Valakia yhdistyivät Romaniaksi Alexandru Ioan I Cuzan alaisuuteen.

Vuonna 1918 historiallisen Moldovan asukkaat Prutjoen itäpuolella irtautuivat Venäjän vallasta ja liittyivät Romaniaan Pariisin sopimuksella 1920, mutta Neuvostoliitto ei hyväksynyt tätä. Bessarabia kuului Romaniaan 19181940.

Neuvostoliiton vallattua Bessarabian 1940 itäisestä osasta historiallista Moldovaa tehtiin Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta. Toisen maailmansodan aikana se oli Romanian valtaamana 1941-44. Alue julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1991.

[muokkaa] Katso myös

Moldovajoki Romaniassa (merkitty violetilla värillä)
Henkilökohtaiset työkalut