Romanian kieli

Wikipedia

Romania
Omakielinen nimi	română
Englanninkielinen nimi	Romanian
Ranskankielinen nimi	roumain
Tiedot
Alue	Romania
Virallinen kieli	Romania Moldova Serbia (Vojvodina), Euroopan unioni, Uniunea Latină Kroatia (Istria) Ukraina Kreikka (Athos)
Puhujia	26 miljoonaa
Sija	36
Kirjaimisto	latinalainen, Transnistriassa kyrillinen
Kielenhuolto	Academia Română, Academia de Ştiinţe a Moldovei
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	romaaniset kielet itäromaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	ro
ISO 639-2	rum
SIL	RUM
Ohje

Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 28 miljoonaa ihmistä. Enemmistö puhujista asuu Romaniassa. Lisäksi romaniaa puhutaan muun muassa Moldovassa, Serbiassa, Ukrainassa, Unkarissa ja Saksassa.

Romanian kielellä tarkoitetaan yleensä romanian suurinta päämurretta, dakoromaniaa. Muut romanian murteet ovat puhujamääriltään hyvin pieniä: aromania (eli makedoromania) (n. 200 000 puhujaa Albaniassa, Bulgariassa, Kreikassa ja Makedoniassa), meglenoromania (5 000, Kreikan Moglenassa sekä Makedoniassa) ja istroromania (n. 500-1500, Kroatian Istriassa). Dakoromaniakin jakautuu murteisiin, mutta murre-erot ovat melko pieniä.

Moldovassa puhutusta romanian kielestä käytetään joskus nimitystä moldavia^[1] (mold. limba moldovenească). Kysymys moldavian kielen asemasta on poliittinen, sillä moldavian kirjakieli on identtinen romanian kirjakielen kanssa, vaikka Moldovassa ei olekaan otettu käyttöön viimeisimpiä Romaniassa toteutettuja oikeinkirjoitusuudistuksia (kirjainten î ja â käyttö). Virallisissa yhteyksissä käytetään usein nimitystä 'limba de stat', eli 'valtion kieli', jolloin ei tarvitse ottaa kantaa kielen nimeen. Moldovan kielellä oli omat ISO-koodinsa marraskuuhun 2008 asti, jolloin ne korvattiin romanian kielen koodeilla^[2].

Romanian kieli on saanut paljon vaikutteita etenkin slaavilaisista kielistä. Arviolta 10–20 % nykyromanian sanoista on slaavilaista alkuperää. Neuvostoliiton aikana Moldovassa puhuttuun romaniaan tuli enemmän uudissanoja venäjästä kuin Romaniassa puhuttuun romaniaan.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kielioppi 3 Kirjoitusjärjestelmä 4 Näytteitä kielestä 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla 7 Lähteet

[muokkaa] Historia

Romanian kieli on syntynyt muinaisen Daakian alueella puhutusta latinan kielestä. Rooman valta nykyisellä romaniankielisellä alueella alkoi vuonna 106, kun keisari Trajanus joukkoineen valloitti alueen. Rooman valta päättyi vuonna 275 roomalaisten joukkojen vetäytymiseen alueelta, ja valta siirtyi germaanisten heimojen käsiin aina siihen asti, kunnes vuonna 375 hunnit valtasivat alueen.

Hunnien vallasta huolimatta latinan kieli kuitenkin jatkoi leviämistään alueella, myös 400- ja 600-luvuilla slaavilaisten valloitusten aikoihin. Slaavilaiset kielet tosin jättivät jälkiä erityisesti alueen nimistöön. Turkkilaisia vaikutteita alueelle tuli ottomaanien eli osmanilaisten valloittajien mukana vuodesta 1453 alkaen, mutta vaikutteet olivat enemmän kulttuurillisia kuin kielellisiä.

1800-luvulta lähtien ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat vaikuttaneet romanian kieleen ja romanialaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen. Ensimmäinen tunnettu romaniankielinen teksti on kuitenkin jo vuodelta 1521.

[muokkaa] Kielioppi

Romanian kielioppi eroaa huomattavasti muista romaanisista kielistä.

Romanian substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun: maskuliini, feminiini ja neutri. Muissa nykyisissä romaanisissa kielissä on pääsääntöisesti vain kaksi sukua.

Yleisimmät monikon päätteet ovat maskuliineilla -i, feminiineillä -e tai -i, neutreilla -e tai -uri. Epämääräinen artikkeli on maskuliineilla ja neutreilla un, feminiineillä o. Määräinen artikkeli liitetään suffiksina substantiivin perään toisin kuin muissa romaanisissa kielissä (nominatiivin ja akkusatiivin päätteet: yks. m. ja n. -ul (tai joskus -le), yks. f. -a, mon. mask. -i, mon. f. ja n. -le. Maskuliinin ja neutrin määräävä artikkeli on yksikön genetiivissä ja datiivissa -lui, femininiin vastaava muoto on -ei. Monikon genetiivin ja datiivin määräinen artikkeli on -lor)

romania: un student, studentul 'opiskelija' (vrt. esimerkiksi espanja: un estudiante, el estudiante)

Romanian substantiivit taipuvat myös sijoissa:

Nom.-Akk. un student, studentul
Gen.-Dat. unui student, studentului
Vok. studentule

Adjektiivit taipuvat sekä suvussa että luvussa. Esim. negru (m. & n. yks.), neagră (f. yks.), negri (m. mon.), negre (f. mon.). Komparaatio muodostetaan sanalla mai.

Romanian verbit jaetaan neljään taivutusluokkaan infinitiivin päätteen mukaan: -a, -ea, -e, i. Infinitiivien käyttö on romaniassa melko harvinaista, kuten muissakin balkanilaisissa kielissä. Romanian verbien indikatiivin aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti, yksinkertainen perfekti, pluksvamperfekti, futuuri ja futuurin perfekti. Näistä futuuri ja perfekti ovat liittomuotoja, mutta esimerkiksi pluskvamperfekti ei ole romaniassa liittomuoto, toisin kuin muissa romaanisissa kielissä.

Taivutusesimerkki: cânta 'laulaa'

• Preesens: cânt, cânţi, cântă, cântăm, cântaţi, cântă
• Imperfekti: cântam, cântai, cânta, cântam, cântaţi, cântau
• Perfekti: am cântat, ai cântat, a cântat, am cântat, aţi cântat, au cântat
• Yksinkertainen perfekti: cântai, cântaşi, cântă, cântarăm, cântarăţi, cântară
• Pluskvamperfekti: cântasem, cântaseşi, cântase, cântaserăm, cântaserăţi, cântaseră
• Futuuri: voi cânta, vei cânta, va cânta, vom cânta, veţi cânta, vor cânta
• Futuurin perfekti: voi fi cântat, vei fi cântat, va fi cântat, vom fi cântat, veţi fi cântat, vor fi cântat

Moduksia romaniassa on viisi: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali, presumptiivi ja imperatiivi.

[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä

Romanian kieltä kirjoitettiin 1400-luvulta kyrillisin kirjaimin. Vuodesta 1860 kirjaimisto on ollut latinalainen. Käytössä on muutama erikoismerkki: kirjain Țț ääntyy [ts], Șș [ʃ], ă [ə] ja sekä î että â ääntyvät [ɨ]. Oikeaoppisessa romanian kielen Țț- ja Șș-kirjaimessa on alapuolella pilkku, ei sediljiä kuten kirjaimissa ŢţŞş, mutta merkit sekoitetaan usein, ja ȚțȘș ovat tavallisesti vaikeampia tuottaa ja näyttää oikein merkkivalikoimien vuoksi. Unicode erottelee kirjaimet: Șș (U+0218, U+0219), Țț (U+021A, U+021B) Şş (U+015E, U+015F) Ţţ (U+0162, U+0163).

Nykyisessä Moldovan tasavallassa oli neuvostovallan aikana 1940-41 ja 1944-89 käytettävä kyrillisiä kirjaimia. Vuonna 1989 siirryttiin käyttämään latinalaisia aakkosia, poikkeuksena Transnistrian erillisalue, jossa yhä käytetään kyrillisiä kirjaimia.

[muokkaa] Näytteitä kielestä

Suomeksi	Romaniaksi	foneettinen esitys
Romanialainen (henkilö)	român	ro'mɨn
Terve!	Salut!	sa'lut;
Mikä sinun nimesi on?	Cum te cheamă?	kum te 'kʲe̯amə ?
Kuinka voit?	Ce faci?	ʧe faʧ ?
Näkemiin.	La revedere.	la reve'dere
Moido!	Pa!	pa
Kiitos (pyydettäessä)	vă rog	və rog
Anteeksi.	Îmi pare rău.	ɨmʲ 'pare 'rəʊ
Kiitos.	Mulţumesc.	Mulʦu'mesk
Kyllä.	Da.	da
Ei.	Nu.	nu
En ymmärrä.	Nu înţeleg.	nu ɨnʦe'leg
Missä on WC?	Unde e toaleta?	'unde je twa'leta ?

[muokkaa] Lähteet

• Historia-osion lähteenä: Rafael del Moral: "Diccionario Espasa - Lenguas del mundo", Editorial Espasa Calpe S.A., Madrid 2002. ISBN 84-239-2475-0.
• Mika Sarlin: Romanian kielioppi, 2., uud. p., Helsinki: Books on Demand GmbH, 2009. ISBN 978-952-498-236-8.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Romanian 101 Learn Romanian online
• Learn Romanian Podcast Romanian Language Lessons
• Hyvä ROM-ENG-verkkosanakirja
• Ensimmäinen Romania-Suomi-Romania -sanakirja
• Romania - Matkailijan kieliopas

[muokkaa] Lähteet

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.