Liettuan kieli
| Liettua | |
|---|---|
| Oma nimi | lietuvių |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | Liettua, Euroopan unioni |
| Puhujia | 3,15 miljoonaa[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | balttilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lt |
| ISO 639-2 | lit |
| ISO 639-3 | lit |
Liettua on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Sen sukukieliä ovat latvia ja sammunut muinaispreussi.
Liettuassa kielen puhujia on noin 3 miljoonaa (80 % väestöstä), Liettuan ulkopuolella noin miljoona. Se on Liettuan virallinen kieli. Kielessä on kaksi päämurretta, yläliettua (aukštaičius) ja alaliettua (žemaičius). Murre-ero saattaa vaikeuttaa keskinäistä ymmärtämistä.
Liettuaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, eräitä erikoismerkkejä käyttäen. Aakkosia on 32 kappaletta:
| A | Ą | B | C | Č | D | E | Ę | Ė | F | G | H | I | Į | Y | J | K | L | M | N | O | P | R | S | Š | T | U | Ų | Ū | V | Z | Ž |
| a | ą | b | c | č | d | e | ę | ė | f | g | h | i | į | y | j | k | l | m | n | o | p | r | s | š | t | u | ų | ū | v | z | ž |
Vanhin painettu liettuankielinen kirja on katekismuksen käännös vuodelta 1547.
Liettua on inflektoiva kieli, eli verbien ja nominien taivutusmuodot ovat tärkeitä ilmausten muodostamisessa. Nominien sijamuotoja on 7, sukuja kaksi, lukuja kaksi (mutta murteissa esiintyy myös duaali eli kaksikko). Verbeillä on neljä yksinkertaista aikamuotoa sekä niitä vastaavat yhdistetyt aikamuodot ja neljä tapaluokkaa; lisäksi verbien nominaalitaivutus on hyvin rikas. Liettua on SVO-kieli kuten suomi: lauseenjäsenten tavanomainen järjestys on subjekti–predikaatti–objekti.
Liettuassa ääntämyksessä ja kieliopissa on paljon arkaaisia piirteitä, toisin sanoen kielessä on säilynyt indoeurooppalaisen kantakielen ominaisuuksia, jotka muista kielistä ovat hävinneet. Se onkin kaikkein vanhakantaisin kaikista nykyään puhutuista indoeurooppalaisista kielistä. Tämän tähden sillä on poikkeuksellisen merkittävä sija indoeurooppalaisessa vertailevassa kielentutkimuksessa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lithuanian - A language of Lithuania Ethnologue. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)