Nomini
Wikipedia
Nomini on sana, joka suomessa taipuu sijan ja luvun mukaan. Muissa kielissä se voi taipua myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.
Nominit
- Substantiivi Esine, asia... (Tuoli, pöytä...)
- Adjektiivi Millainen jokin asia/esine on... (punainen, jne...)
- Numeraali Numerot... (11. 11)
- Pronomini Minä sinä hän...
Luvut
- nominatiivi (nimentö) - yksikössä ei päätettä, monikossa -t (auto - susi, autot - sudet)
- genetiivi (omanto) - pääte -n (auton - suden)
- akkusatiivi (kohdanto) - nominatiivin tai genetiivin kaltainen (objektin sija)
- essiivi (olento) -na (autona - sutena)
- partitiivi (osanto) -a, -ä (autoa - sutta)
- translatiivi (tulento) -ksi (autoksi - sudeksi)
- inessiivi (sisäolento) -ssa, -ssä (autossa - sudessa)
- elatiivi (sisäeronto) -sta, -stä (autosta - sudesta)
- illatiivi (sisätulento) - loppuvokaalin kahdentuma + n, -iin, -h + vokaali + n tai -seen (autoon - suteen)
- adessiivi (ulko-olento) -lla, -llä (autolla - sudella)
- ablatiivi (ulkoeronto) -lta, -ltä (autolta - sudelta)
- allatiivi (ulkotulento) -lle (autolle - sudelle)
- abessiivi (vajanto) -tta, -ttä (autotta - sudetta)
- komitatiivi (seuranto) - vain monikko; pääte -ne; komitatiivimuotoiset substantiivit vaativat myös possessiivisuffiksin, joka tulee sijapäätteen jälkeen (autoineen - susineen)
- instruktiivi (keinonto) - ilmaisee keinoa ja tapaa: Hän tuli suksin. Tein sen käsin.
Esimerkkinä olevalla sanalla 'susi' on ti->si -äännemuutoksen ja astevaihtelun takia monta vartaloa. Sama pätee sanalle 'vesi'.
