Latvian kieli
Wikipedia
| Latvia | |
|---|---|
| Muu nimi | lätti |
| Omakielinen nimi | latviešu |
| Englanninkielinen nimi | Latvian |
| Ranskankielinen nimi | letton |
| Tiedot | |
| Alue |  Latvia |
| Virallinen kieli | Latvia, EU |
| Puhujia | 1,4 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | balttilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lv |
| ISO 639-2 | lav |
| SIL | LAT |
Latvia eli lätti kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli, ne ovat eronneet toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo kuitenkin ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Tämä kuitenkin koskee ennen muuta kirjakieltä, kun taas rajaseuduilla puhuttavat kummankin kielen murteet ovat selvästi toisiaan lähempänä. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara; niistä kuitenkin liettua on latviaa huomattavasti konservatiivisempi kieli, siinä esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa, venäjä sekä suomalaisugrilaisista kielistä viron kieli ja etenkin liivi - balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa.
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus.
[muokkaa] Ortografia ja fonologia
Nykylatviaa kirjoitetaan 33 kirjaimella latinalaisen aakkoston mallin mukaan:
| A | Ā | B | C | Č | D | E | Ē | F | G | Ģ | H | I | Ī | J | K | Ķ | L | Ļ | M | N | Ņ | O | P | R | S | Š | T | U | Ū | V | Z | Ž |
| a | ā | b | c | č | d | e | ē | f | g | ģ | h | i | ī | j | k | ķ | l | ļ | m | n | ņ | o | p | r | s | š | t | u | ū | v | z | ž |
Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät pitkittäisviivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ), ja suhuäänteet (š).
[muokkaa] Ulkomaisten nimien kirjoitusasu
Latvian kielessä muutetaan kaikki ulkomaalaiset henkilö- ja paikannimet latvian kieliasuun ja taivutusjärjestelmään sopivaksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Alla on lueteltu muutama esimerkki:
- George W. Bush - Džordžs V. Bušs
- Jacques Chirac - Žaks Širaks
- Tarja Halonen - Tarja Halonena
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vikipēdija. Sākumlapa Latviankielinen Wikipedia
