Soinniton velaariklusiili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne. Suomessa se merkitään k-kirjaimella sekä vierasperäisissä sanoissa toisinaan c- tai q-kirjaimella. Äänteen kansainvälinen foneettinen merkki on [k]. Arkipuheessa "koo" voi tarkoittaa tilanteesta riippuen joko k-kirjainta tai äännettä [k].

Äänne [k] on soinniton, koska äänihuulet eivät siinä värähtele. Se on klusiili eli plosiivi, koska ilmavirta siinä pysähtyy ja purkautuu äkisti. Se on velaarinen, koska kieli siinä koskettaa pehmeää suulakea eli kitapurjetta (lat. velum palatinum).

Joissakin kielissä, kuten englannissa, [k] ääntyy aspiroituna.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikulaatiopaikka Labiaali Koronaali Dorsaali Radikaali Glottaali
Artikulaatiotapa Bilabiaali Labiodentaali Dentaali Alveolaari Postalveolaari Retrofleksi Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Epiglottaali
Nasaali    m    ɱ    n    ɳ    ɲ    ŋ    ɴ  
Klusiili p b t d ʈ ɖ c ɟ k ɡ q ɢ   ʡ ʔ  
Frikatiivi ɸ β f v θ ð s z ʃ ʒ ʂ ʐ ç ʝ x ɣ χ ʁ ħ ʕ ʜ ʢ h ɦ
Approks­imantti    β̞    ʋ    ɹ    ɻ    j    ɰ      
Tremulantti    ʙ    r    ɽ͡r    ʀ    я  
Napausäänne    ⱱ̟        ɾ    ɽ      ɢ̆      ʡ̯  
Lateraalinen frikatiivi ɬ ɮ ɭ˔̊    ʎ̥˔    ʟ̝̊       
Lateraalinen appr.    l    ɭ    ʎ    ʟ  
Lateraalinen nap.äänne      ɺ    ɺ̠    ʎ̯      


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet, s. 61-71. Juva: WSOY, 1981.

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.