Katekismus
Wikipedia
Katekismus (vuoden 1869 kirkkolaissa muodossa katkismus) on kristillisen opin tiivistelmä. Nimi periytyy kreikan sanasta katekhesis ('suullinen opetus'), joka varhaisessa kirkossa tuli tarkoittamaan sitä opin määrää, mikä vaadittiin aikuisilta kastetta varten. Kasteoppilasta kutsuttiin nimellä katekumeeni ('opetettava').
Historiallisesti merkittävin katekismus lienee Martti Lutherin "Vähä Katekismus", jonka uskonpuhdistaja kirjoitti vuonna 1529 seurakuntien huutavaan tarpeeseen. Luther oli tarkastusmatkoilla Saksissa kohdannut sellaista tietämättömyyttä, että hän päätti korjata tilanteen kirjoittamalla katekismuksen. Lutherin "Vähä Katekismus" leviää jatkuvasti maailmassa uusilla kielillä. Samana vuonna 1529 Luther laati myös "Ison Katekismuksen" lähinnä papistoa ja opettajia varten. Katekismukset kuuluvat luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin.
Lutherin "Vähässä Katekismuksessa" on kuusi opinkohtaa (10 käskyä, Uskontunnustus, Herran rukous, Pyhä kaste, Rippi ja synninpäästö, Alttarin sakramentti)sekä rukousten ja ns. Huoneentaulujen osasto.
Ensimmäinen suomenkielinen katekismus oli uskonpuhdistaja Mikael Agricolan "Alcu opista uskoon" vuonna 1543. Tärkein Lutherin "Vähän Katekismuksen" laitos oli Upsalan arkkipiispa Olav Svebiliuksen vuonna 1689 laatima. Se suomennettiin vuonna 1745 ja se oli käytössä koko kirkossa 1800-luvun lopulle asti ja sen jälkeenkin eri herätysliikkeillä nykypäivään saakka. Svebiliuksen katekismus eli "pitkä kirja" on myös artikkelin kuvassa. 1800-luvun lopulta lähtien alettiin käyttää sanaa "Kristinoppi" "Vähän Katekismuksen" selityksestä. Edellinen kristinoppi oli vuoden 1948 kirkolliskokouksen hyväksymä piispa Eino Sormusen laatima esitys.
[muokkaa] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus 1999
Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uudistetun katekismuksen vuonna 1999. Kirkko jakoi sitä suomalaisiin koteihin kaksi miljoonaa kappaletta syksyllä 2000. Katekismuksen on kirjoittanut piispa Eero Huovinen palauteryhmän kanssa, jossa työskentelivät mm. Matti Poutiainen ja Leena Huima.
Katekismus on jaettu 43 numeroituun kohtaan Lutherin Vähän katekismuksen mallin mukaisesti. Kussakin kohdassa on selitysteksti, aiheeseen liittyviä raamatunjakeita ja vastaava kohta Vähästä katekismuksesta. Jaottelu on seuraava:
- Kymmenen käskyä: 1 Ensimmäinen käsky, 2 Toinen käsky, 3 Kolmas käsky, 4 Neljäs käsky, 5 Viides käsky, 6 Kuudes käsky, 7 Seitsemäs käsky, 8 Kahdeksas käsky, 9 Yhdeksäs käsky, 10 Kymmenes käsky, 11 Käskyt – rakkauden laki
- Uskontunnustus: 12–13 Ensimmäinen uskonkohta, 14–18 Toinen uskonkohta, 19–24 Kolmas uskonkohta
- Isä meidän -rukous: 25 Isä meidän, 26 Ensimmäinen pyyntö, 27 Toinen pyyntö, 28 Kolmas pyyntö, 29 Neljäs pyyntö, 30 Viides pyyntö, 31 Kuudes pyyntö, 32 Seitsemäs pyyntö, 33 Loppuylistys
- Sakramentit: 34 Pyhä kaste, 35 Kasteen lahja, 36 Kasteen merkitys, 37 Herran pyhä ehtoollinen, 38 Ehtoollisen lahja, 39 Ehtoollisen merkitys
- Raamattu, rippi, rukous ja siunaus: 40 Raamattu, 41 Rippi, 42 Rukous, 43 Herran siunaus
Uusi kristinoppi on ilmestyi heti myös ruotsiksi, englanninkielinen laitos julkaistiin 2001 ja latinan- ja venäjänkieliset laitokset 2002. Se on ilmestynyt myös unkariksi käännettynä 2003 Unkarin evankelisen kirkon käyttöön. Kuriositeettina voidaan mainita myös ns. murrekatekismukset, jotka ilmestyivät 1999 ja 2000: kristinoppi on saatavissa kuudella eri suomen murteella ja Helsingin slangiksi.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus. Sisältö: Martti Lutherin Vähä katekismus, 1529; Kristinoppi lyhyesti esitettynä. Hyväksytty Suomen kuudennessatoista varsinaisessa kirkolliskokouksessa vuonna 1948. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-654-9.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vähä katekismus
- Iso katekismus
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus
- Katolisen kirkon katekismus (englanniksi)
