Unkarin evankelisluterilainen kirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Unkarin evankelisluterilainen kirkko (unk. Magyarországi Evangélikus Egyház) on Unkarissa toimiva luterilainen kirkkokunta, jolla on 192 816 jäsentä.[1] Kirkon johtava piispa on Péter Gáncs.

Unkarin luterilaisessa kirkossa toimii 300 seurakuntaa, joiden hallinnassa on 500 kirkkoa. Seurakunnat jakautuvat kolmeen piiriin, joiden keskuspaikat ovat Buda, Győr ja Pest. Kirkolla on 360 pastoria ja kolme piispaa. Kirkon toimintaa johtaa synodi. Seurakunnat ovat itsehallinnollisia ja niiden toimintaa johtaa pastori ja maallikkojohtaja. Kirkolla on yhteensä 40 päiväkotia ja koulua, seitsemän opiskelija-asuntolaa ja 38 diakoniatyön yksikköä – vanhainkoteja ja vammaisten lasten hoitolaitoksia. Kirkon nuorisojärjestö järjestää kesäleirejä vammaisille. Kirkon palveluksessa on kolme opiskelijapastoria, neljä vankilapastoria ja neljä sairaalapastoria. Kirkko tuottaa televisio- ja radio-ohjelmia sekä sisältöjä internetiin. Kirkon julkaisemia lehtiä ovat Evangélikus Élet, HÍD, ja Lelkipásztor.[2] Kirkko ylläpitää kaiken kaikkiaan 37 koulua ja lastentarhaa. Luterilaisessa teologisessa yliopistossa opiskelee yli 100 nuorta.

Kirkon ja luterilaisuuden historia Unkarissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistus levisi Unkariin vuonna 1518. Vuoteen 1591 saakka Lutherin ja Calvinin kannattajat toimivat yhdessä. Myöhemmin maahan syntyi erillinen luterilainen ja reformoitu kirkko.

Protestantit Unkarissa kohtasivat ankaran vastauskonpuhdistuksen jesuiittojen organisoimana. Protestanttisten kirkkojen kohtalo riippui mitä suurimmassa määrin Augsburgin uskonrauhan periaatteiden mukaisesti paikallisten ruhtinaiden uskonnosta. Ruhtinaan paluu katolilaisuuteen merkitsi Unkarissa suurten protestanttisten seurakuntien toiminnan loppumista.

Protestantit taistelivat olemassaolostaan erityisesti Habsburgin monarkian aikana, jolloin 'murheiden vuosikymmen' (1671-1681) merkitsi protestanttien leimaamista valtion vihollisiksi sekä luterilaisten ja reformoitujen pastorien vangitsemista ja lähettämistä kaleeriorjiksi.

1700-luvulla Unkarin protestanttiset kirkot olivat voimakkaan pietistisen vaikutuksen alaisia. Keisarin antama Suvaitsevaisuusasetus vuonna 1781 takasi toimintamahdollisuudet protestanttikirkoille ja vapaudet niiden jäsenille. Lopullisesti kirkot saivat virallisen aseman Unkarin itsenäistyessä vuonna 1867. 1800-luvun lopulla köyhiä luterilaisten asuttamia seutuja kohtasi nälänhätä, joka kiihdytti maastamuuttoa ja näivetti seurakuntia.

1. maailmansodassa Unkari menetti naapureilleen laajoja alueita, joiden menetyksen myötä luterilainen kirkko menetti puolet jäsenistään. 2. maailmansodan jälkeen alkaneen kommunistihallinnon aikana kaikkia kirkkoja vainottiin, niiden toimintaa vaikeutettiin ja omaisuus takavarikoitiin. Myös kirkon ylläpitämät koulut suljettiin. Kommunistihallinnon päätyttyä vuonna 1989 kirkon toiminta vapautui.[2]

Jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon virallinen verkkosivusto (unkariksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Lutheran World Federation – 2013 Membership Figures Lutheran World
  2. a b Jäsenkuvaus Kirkkojen maailmanneuvosto. Viitattu 26.8.2009. (englanniksi)