Serbian ortodoksinen kirkko
Wikipedia
| Serbian patriarkaatti Српска православна црква Srpska pravoslavna crkva |
|
|---|---|
 |
|
| Perustaja | apostoli Andreas ja pyhä Sava Serbialainen |
| Itsenäisyys | 1219 (menetti 1459), jälleen 1832 |
| Tunnustaminen | 1219 (Konstantinopoli), uudestaan 1879 |
| Päämies | patriarkka Irinej |
| Keskuspaikka | Belgrad, Serbia |
| Toiminta-alue | Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Unkari, Makedonia, Montenegro, joitain entisiä Jugoslavian alueita |
| Hallinta-alueita | Yhdysvallat, Kanada, Eurooppa, Australia |
| Kieli | kirkkoslaavi, paikallisia kieliä |
| Jäsenistön määrä | 9 000 000 |
| Kotisivu | http://www.spc.rs/ |
Serbian patriarkaatti eli Serbian ortodoksinen kirkko on yksi viidestä ns. uudesta patriarkaatista, jotka ovat ajan myötä eronneet niin sanotuista vanhoista patriarkaateista (Rooma, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem).
Serbian patriarkaattia johtaa Hänen autuutensa Pečin arkkipiispa, Belgradin ja Karlovcin ja koko Serbian patriarkka Irinej yhdessä viiden metropoliitan ja 26 piispan kanssa.
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot |
| Autokefaliset kirkot |
| Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Amerikka* |
| Autonomiset kirkot |
| Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina* |
| * : autokefaliaa tai autonomiaa ei ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti. |
