Serbitasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Bosnia-Hertsegovinan entiteettiä. Samankaltaiselta kuulostava itsenäinen tasavalta on Serbia.
Serbitasavallan kartta.

Serbitasavalta (serb. Република Српска, bosniaksi ja kroatiaksi Republika Srpska; myös Bosnian serbitasavalta[1]) on toinen poliittisista entiteeteistä, jotka muodostavat Bosnia-Hertsegovinan valtion; toinen on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama Bosnia-Hertsegovinan federaatio. Serbitasavallan pääkaupunki on Banja Luka[2]. Sen pinta-ala on 25 053 km² ja väkiluku noin 1 500 000, josta noin 88 prosenttia on serbejä, 8 prosenttia bosniakkeja ja 4 prosenttia kroaatteja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1992 Bosnia-Hertsegovinan serbikansan tasavalta (serb. Република српског народа Босне и Херцеговине, Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine) julistettiin Jugoslavian alueeseen kuuluvaksi tasavallaksi. Uuden tasavallan nimeksi muutettiin helmikuussa Bosnia-Hertsegovinan serbitasavalta (serb. Српска Република Босна и Херцеговина, Srpska Republika Bosna i Hercegovina). Se julistautui erilliseksi, uuteen Jugoslaviaan haluavaksi alueeksi huhtikuussa 1992. Tähän se ei kuitenkaan saanut kansainvälistä tunnustusta. Saman vuoden elokuussa nimestä jätettiin pois viittaus Bosnia-Hertsegovinaan, mistä lähtien alue on ollut viralliselta nimeltään yksinkertaisesti Serbitasavalta. Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan (1992–1995) päättäneen Daytonin rauhansopimuksessa tunnustettiin Serbitasavallan asema Bosnia-Hertsegovinan valtion osana, entiteettinä.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serbitasavallan lippu

Serbitasavallalla on oma perustuslaki, presidentti, parlamentti, hallitus (pääministeri ja muita ministerejä), oikeuslaitos sekä myös muun muassa oma postilaitos. Sillä on myös omat symbolinsa kuten lippu ja hymni Tasavaltani (serb. Моја република, Moja republika). Vaakunat ja siihen saakka käytetty kansallislaulu menettivät lainvoimansa vuonna 2007.[3]

Sisällissodan aikana ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen Serbitasavallalla oli myös oma armeija, mutta elokuussa 2005 se liitettiin Bosnia-Hertsegovinan asevoimiin.

Serbitasavallassa on kaksikamarinen parlamentti, kansalliskokous. Ylähuoneen eli kansojen talon jäsenistä 8 on serbejä, 8 bosniakkeja, 8 kroaatteja ja 4 kunnanvaltuustojen valitsemia. Kansalliskokouksessa on 83 jäsentä, joista 3/4 valitaan henkilövaalilla ja 1/4 vaalilistoilta.

Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollinen aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serbitasavallassa on 63 kuntaa ryhmitettyinä seitsemään alueeseen (aluekeskus):

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 169. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  2. Uutinen pääkaupungin muutoksesta www.vienna.at. 11.3.2009. Viitattu 2.11.2009.
  3. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina – 38th plenary session 31.3.2007. Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin. Viitattu 29.12.2007. (englanniksi)
  4. Serbitasavallan presidentti kuoli Yle Uutiset. 30.9.2007, kello 21:35. Yleisradio. Viitattu 29.12.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serbitasavalta.
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.