Serbitasavalta
Sivulta puuttuu 
Serbitasavalta (serb. Република Српска, bosniaksi ja kroatiaksi Republika Srpska) on toinen entiteeteistä, jotka muodostavat Bosnia ja Hertsegovinan valtion; toinen on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama Bosnia ja Hertsegovinan federaatio. Serbitasavallan pääkaupunki on Banja Luka[1]. Sen pinta-ala on 25 053 km² ja väkiluku noin 1 500 000, josta noin 88 prosenttia on serbejä, 8 prosenttia bosniakkeja ja 4 prosenttia kroaatteja.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Tammikuussa 1992 Bosnia ja Hertsegovinan serbikansan tasavalta (serb. Република српског народа Босне и Херцеговине, Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine) julistettiin Jugoslavian alueeseen kuuluvaksi tasavallaksi. Uuden tasavallan nimeksi muutettiin helmikuussa Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavalta (serb. Српска Република Босна и Херцеговина, Srpska Republika Bosna i Hercegovina). Se julistautui erilliseksi, uuteen Jugoslaviaan haluavaksi alueeksi huhtikuussa 1992. Tähän se ei kuitenkaan saanut kansainvälistä tunnustusta. Saman vuoden elokuussa nimestä jätettiin pois viittaus Bosnia ja Hertsegovinaan, mistä lähtien alue on ollut nimeltään Serbitasavalta. Bosnia ja Hertsegovinan sisällissodan (1992–1995) päättäneen Daytonin rauhansopimuksen myötä Serbitasavallan asema Bosnia ja Hertsegovinan valtion osana, entiteettinä, tunnustettiin.
Politiikka [muokkaa]
Serbitasavallalla on oma perustuslaki, presidentti, parlamentti, hallitus (pääministeri ja muita ministerejä), oikeuslaitos sekä myös muun muassa oma postilaitos. Sillä on myös omat symbolinsa kuten lippu ja hymni Tasavaltani (serb. Моја република, Moja republika). Vaakunat ja siihen saakka käytetty kansallislaulu menettivät lainvoimansa vuonna 2007.[2])
Sisällissodan aikana ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen Serbitasavallalla oli myös oma armeija, mutta elokuussa 2005 se liitettiin Bosnia-Hertsegovinan asevoimiin.
Serbitasavallassa on kaksikamarinen parlamentti, nimeltään kansalliskokous. Ylähuoneen eli kansojen talon jäsenistä 8 on serbejä, 8 bosniakkeja, 8 kroaatteja ja 4 kunnanvaltuustojen valitsemia. Kansalliskokouksessa on 83 jäsentä, joista 3/4 valitaan henkilövaalilla ja 1/4 vaalilistoilta.
Presidentit [muokkaa]
- Radovan Karadžić (1992–1996)
- Biljana Plavšić (1996–1998)
- Nikola Poplašen (1998–2000)
- Mirko Šarović (2000–2002)
- Dragan Čavić (2002–2006)
- Milan Jelić (2006–2007[3])
- Rajko Kuzmanović (vuodesta 2007)
Hallinnollinen aluejako [muokkaa]
Serbitasavallassa on 63 kuntaa ryhmitettyinä seitsemään alueeseen (aluekeskus):
- Banja Luka (Banja Luka)
- Doboj (Doboj)
- Bijeljina (Bijeljina)
- Vlasenica (Zvornik)
- Sarajevo-Romanija (Itä-Sarajevo)
- Foča (Foča)
- Itä-Hertsegovina (Trebinje)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Uutinen pääkaupungin muutoksesta www.vienna.at. 11.3.2009. Viitattu 2.11.2009.
- ↑ Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina – 38th plenary session 31.3.2007. Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakituomioistuin. Viitattu 29.12.2007. (englanniksi)
- ↑ Serbitasavallan presidentti kuoli Yle Uutiset. 30.9.2007, kello 21:35. Yleisradio. Viitattu 29.12.2007.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Serbitasavallan parlamentin kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
- Serbitasavallan ylähuoneen kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
- Serbitasavallan hallituksen kotisivut (serbiaksi)
- Serbitasavallan presidentin kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
- Republika Srpska – Serbitasavallan internetportaali (serbiaksi)
