Radovan Karadžić

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Radovan Karadžić
Радован Караџић
Radovan Karadžić vuonna 2016
Radovan Karadžić vuonna 2016
Serbitasavallan 1. presidentti
Seuraaja Biljana Plavšić
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1945 (ikä 78)
Petnjica, Montenegro, Jugoslavia
Ammatti psykiatri
Puoliso Ljiljana Zelen Karadžić
Tiedot
Puolue Serbian demokraattinen puolue
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Radovan Karadžić (serb. Радован Караџић, s. 19. kesäkuuta 1945) on serbialainen poliitikko ja Bosnian Serbitasavallan entinen presidentti. Koulutukseltaan hän on psykiatri, mutta on myös kirjoittanut ja julkaissut kirjoja ja runoja. Kiihkeän serbikansallismielinen Karadžić pyrki luomaan itsenäistyvään Bosniaan serbivaltion Serbian tuella vuosina 1992–1995 käyttämällä hyväksi armeijaa ja puolisotilaallisia järjestöjä, jotka ajoivat kodeistaan ja murhasivat muihin kansoihin kuuluvia. Karadžić menetti Slobodan Miloševićin virallisen tuen jo 1994, koska ei suostunut rauhaan.

Sodan jälkeen Karadžić pakoili vuosien ajan virkavaltaa, kunnes hänet vuonna 2008 pidätettiin Serbiassa. Vuonna 2016 Karadžić tuomittiin Haagin YK-tuomioistuimessa Bosnia-Hertsegovinan sisällissodassa suoritetuista sotarikoksista, mm. kansanmurhasta ja etnisistä puhdistuksista 40 vuoden vankeuteen.[1] Vuonna 2019 YK:n valitustuomioistuin kovensi tuomion elinkautiseksi vankeudeksi.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radovan Karadžić syntyi vuonna 1945 montenegrolaiseen serbiperheeseen, ja hänen isänsä Vuko oli toisessa maailmansodassa tšetnikki. Karadžić alkoi opiskella lääketiedettä Sarajevossa 1960. Vanhempiensa mukana 15-vuotiaana maalta muuttanut Karadžić lienee tuntenut itsensä aliarvostetuksi Sarajevon kulttuuripiireissä[3]. Karadžić osallistui vuoden 1967 nationalistiseen opiskelijamielenosoitukseen Sarajevossa[4], ja 1970-luvulla hän jatkoi opintojaan ulkomailla. Hän opiskeli esimerkiksi Yhdysvalloissa Columbian yliopistossa lääketiedettä ja runoutta, ja myöhemmin luki runojaan BBC:ssäkin.lähde?

Karadžićista toimi Belgradin Punaisen tähden jalkapallojoukkueen psykiatrina[5] ja eli melko ylellistä elämää. Vapaa-aikanaan hän harrasti muun muassa šakkia, runoutta ja lyyran soittoa sekä kirjoitti lastenkirjoja. Palattuaan Jugoslaviaan Karadžić omaksui kansallismielisiä ajatuksia kirjailija Dobrica Ćosićilta. Näin Karadžić liittyi perinteiseen Suur-Serbiaa kannattavaan serbiälymystöön, mutta seurusteli myös Bosnian vihreän puolueen kanssa. Eräässä lausunnossa Karadžić jopa tuomitsi kuuluisan Kosovon serbejä tukevan Sanu-muistion julistaen kommunismin pahaksi ja nationalismin vielä pahemmaksi[6][7]

Karadžić istui 1980-luvulla vankilassa valtion antamien psykiatrian tutkimus- ja maataloustukien väärinkäytöstä, ei poliittisista syistä niin kuin esimerkiksi hänen vastustajansa Alija Izetbegovic. Maatalouspetoksessa Karadžićin kumppanina oli kaivosyhtiö Energoinvestin johtaja Momčilo Krajišnik, joka myös syyllistyi rikoksiin Bosnian sodassa.

Bosnian sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slobodan Miloševićin kanssa ystävystynyt Radovan Karadžić perusti Demokraattisen Serbipuolueen (SDS) 1989. Kommunistisen Jugoslavian hajotessa 1991 hän oli Bosnian serbitasavallan päämies 1992–1996. Jyrkkää serbikansallismielistä linjaa ajanut Karadžić ei hyväksynyt Bosnia-Hertsegovinan itsenäistymistä, sillä se pirstoi serbien asuma-alueet eri valtioihin. Serbikansallismieliset katsoivat muslimien uhkaavan serbejä. Siksi Karadžić pyysi vuoden 1991 lopulla parlamentissa itsenäistymisen peruuttamista muslimeihin kohdistuvan kuolemaa ja kärsimystä tuottavan sodan uhalla[8][9][10][11].

Serbian kiihkokansallismieliset pyrkivät luomaan serbivaltion Bosniaan vaikka väkivalloin vapauttamalla ja puhdistamalla alueita muista kansoista. Tämä esiteltiin usein pyhänä taisteluna muun muassa islamia vastaan[12][13]. Karadžić suunnitteli ja johti yhdessä Ratko Mladićin kanssa bosniakkeihin ja kroaatteihin kohdistuneet etniset puhdistukset ja Srebrenican kansanmurhan. Sodan aikana Karadžić pyöritti Bosniassa pulan keskellä tuottoisaa mustan pörssin kauppaa[14][15][16][17]. Karadžić piti Jugoslavian presidenttinä toiminutta Slobodan Miloševićia petturina, sillä Milošević lopetti tuen Bosnian serbivähemmistölle nähtyään, ettei siitä ollut hänelle enää poliittista ja taloudellista hyötyä[18].

Pidätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karadžić oli vuosia etsintäkuulutettuna sotarikoksista, mutta hänen onnistui vältellä kiinnijäämistä paikallisten asukkaiden turvin. Serbian poliisi pidätti Karadžićin pitkän etsintäoperaation tuloksena 21. heinäkuuta 2008. Karadžić näytti pidätyshetkellä silmälaseissaan ja parrassaan aivan toiselta kuin Bosnian sodan aikana. Hän oli asunut Serbian pääkaupungissa Belgradissa väärennetyn henkilöllisyyden turvin käyttäen nimeä Dragan Dabić ja pitänyt yksityistä psykiatrian ja vaihtoehtolääketieteen vastaanottoa.[19] Serbian sotarikossyyttäjä ilmoitti 22. heinäkuuta, että Karadžić luovutetaan Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle, jossa häntä vastaan on luettu syytteet sotarikoksista.[20][21]

Oikeudenkäynti ja tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karadžić sanoi Haagissa muun muassa, että "serbien asia on oikeutettu ja pyhä"[22][23][24]. Hän myös kiisti Sarajevon saarron ja Srebrenican joukkomurhan[25] ja väitti sotarikoksia muslimien tekemiksi lavastuksiksi[26]. Karadžić sanoi, ettei kadu mitään, väitti pyrkineensä estämään sodan[27], ja että hänet pitäisi palkita hyvistä töistään[28]. Karadžić myös sanoi vähentäneensä sodan uhrimäärää ja ettei hänellä suvaitsevaisena, lempeänä miehenä ollut mitään muslimeja ja kroaatteja vastaan[29].

YK:n tuomioistuimen syyttäjä syytti Karadžićia 11. heinäkuuta 2013 toistamiseen kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista[30] koko Bosnia-Hertsegovinan alueella uusien todisteiden nojalla. Puolustus ja syytetty vaativat syytteiden peruuttamista[27]. Karadžićille vaadittiin elinkautista[31]. Karadžić sanoi oikeudessa olevansa muslimien ystävä. Hän kielsi kehottaneensa joukkojaan tappamaan Srebrenicassa, mutta pyysi silti anteeksi uhrien omaisilta[32]. Karadzic sanoi, ettei tiennyt Srebrenican joukkomurhasta[33].

Karadžić tuomittiin 24. maaliskuuta 2016 Haagissa kansanmurhasta ja yhdeksästä muusta sotarikoksesta, muun muassa rikokseen ihmisyyttä vastaan. Hänet todettiin syylliseksi kymmeneen kohtaan niistä yhdestätoista, joista häntä syytettiin. Tuomio on 40 vuotta vankeutta.[34] Karadžić valitti tuomiosta. YK-tuomioistuimen käsittelyssä tuomio koveni elinkautiseksi.[35]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Radovan Karadzic 40 vuodeksi vankilaan kansanmurhasta Ilta-Sanomat. 24.3.2016. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  2. Pekka Hakala: Bosnian serbijohtajan valitus nurin: Radovan Karadžić sai elinkautisen Haagin tuomioistuimessa hs.fi. 20.3.2019. Viitattu 21.3.2019.
  3. Lensu 2000, s. 32.
  4. Karadzic on Trial: Poet and Psychiatrist Stands Accused of Genocide Spiegel online (englanniksi)
  5. Runoilija-psykiatri johti serbejä sodassa ja pakoili parrakkaana
  6. The Serbs: History, Myth and the Destruction of Yugoslavia, Tim Judah, Yale University Press, New Haven and London 1997 (englanniksi)
  7. Lampe, John R. 2000. Yugoslavia as History: Twice There Was a Country. Cambridge: Cambridge University Press. s. 347 (englanniksi)
  8. Radovan Karadžić Wikiquote (englanniksi)
  9. Genocide’s Epic Hero, The New York Times, 27.7.2008 (englanniksi)
  10. Karadzic and Mladic: The Worlds Most Wanted Men (Arkistoitu – Internet Archive) Focus information agency, Axis information and the analysis, 27.12.2006 (englanniksi)
  11. Karadzic and the "Highway to Hell" Yugoslav Truth, 20.4.2005 (englanniksi)
  12. Lensu 2000, s. 121–122.
  13. Karadzic's 'holy war', The Guardian 2.3.2010 (englanniksi)
  14. The hunt for Radovan Karadzic and Serbia's real destiny, CBC News World, 24.7.2008 (englanniksi)
  15. U.S. Gets More Promises in Bosnia, Los Angeles Times, 10.8.1997 (englanniksi)
  16. OMRI Daily Digest, No. 76, 18 April 1995 From: "Steve Iatrou" <siatrou@hilbert.cdsp.neu.edu> (englanniksi)
  17. Hundley, Tom: Bosnian war crime suspects vulnerable – Support has faded for 2 Serb leaders still eluding arrest Chicago Tribune. 2.9.2001. (englanniksi)
  18. Lensu 2000, s. 118–120.
  19. Serbia captures fugitive Karadžić BBC News. 22.7.2008. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi)
  20. EU:n johtajat kiitelleet Karadzicin pidätystä Yle Uutiset. 23.7.2008, päivitetty 1.11.2008. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 20.3.2019.
  21. Serbia päätti Karadžićin luovuttamisesta Haagiin (vanhentunut linkki) HS.fi. 22.7.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.7.2008.
  22. Karadzic: Serbien asia "oikeutettu ja pyhä" Mtv3 Uutiset Ulkomaat 01.03.2010
  23. Karadzic defends Bosnian Serb 'holy' cause at trial BBC news 1 March 2010
  24. Radovan Karadzic defends 'just and holy' war at genocide trial The Guardian 1.3.2010 (englanniksi)
  25. Karadzic: Sarajevo and Srebrenica crimes are myths BBC News 2.3.2010 (englanniksi)
  26. Karadzic: Se oli muslimien lavastus Uusi Suomi Uutiset Ulkomaat 2.3.2010
  27. a b Radovan Karadzic aloitti puolustuspuheenvuoronsa Haagissa Yle Uutiset Ulkomaat 16.10.2012
  28. Sotarikoksista syytetty Karadzic: Ansaitsisin palkinnon toiminnastani (Archive.org) Helsingin Sanomat 6.10.2012 (Arkisto)
  29. Karadzic calls himself 'tolerant,' says foes plotted massacre Joe Sterling CNN Europe, 16.10.2012 (englanniksi)
  30. YK-tuomioistuin piti voimassa Radovan Karadzicin kansanmurhasyytteet Yle Uutiset 11.7.2013
  31. Varpu Kiviranta, Jugoslavia-tuomioistuimen syyttäjät vaativat Karadžićille elinkautista vankeutta Yle Uutiset 26.9.2014, päivitetty 1.10.2014
  32. Varpu Kiviranta, Karadžić syyttää Jugoslavia-tuomioistuimen syyttäjiä valehtelusta, Yle Uutiset 1.10.2014, päivitetty 1.10.2014
  33. Tommi Hannula, Puolustus: Karadžić ei tiennyt kansanmurhasta (digitilaajille) HS.fi. 3.10.2014. (Arkisto)
  34. Radovan Karadzic 40 vuodeksi vankilaan kansanmurhasta Ilta-Sanomat. 24.3.2016. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  35. Juho Takkunen: Serbijohtaja Radovan Karadžićin tuomio kovennettiin elinkautiseksi Yle.fi, uutiset. 20.3.2019. Viitattu 20.3.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta, Otava 1999, ISBN 951-116-390-6
  • Slavenka Drakulić: Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään – sotarikolliset tuomiolla (alkuteos They would never hurt a fly), suom. Petri Stenman, Suomen rauhanpuolustajat 2005, Pystykorvakirja, Like Helsinki 2005, ISBN 952-471-612-7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]