Radovan Karadžić

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Radovan Karadžić
Радован Караџић
Radovan Karadžić
Radovan Karadžić Moskovassa 3. maaliskuuta vuonna 1994
Serbitasavallan 1. presidentti
7. huhtikuuta 199219. heinäkuuta 1996
Seuraaja Biljana Plavšić
Tiedot
Syntynyt 19. kesäkuuta 1945 (ikä 69)
Jugoslavian lippu Petnjica, Montenegro, Jugoslavia
Puolue Serbian demokraattinen puolue
Puoliso Ljiljana Zelen Karadžić
Ammatti psykiatri
Uskonto ortodoksi
Allekirjoitus Radovan Karadzic Signature.svg

Radovan Karadžić (serb. Радован Караџић, s. 19. kesäkuuta 1945) on serbialainen poliitikko ja Bosnian Serbitasavallan entinen presidentti. Koulutukseltaan hän on psykiatri, mutta hän on myös kirjoittanut ja julkaissut kirjoja ja runoja. Kiihkeän serbikansallismielinen Karadžić pyrki luomaan itsenäistyvään Bosniaan serbivaltion Serbian tuella vuosina 1992-1995. Siinä Karadžić käytti hyväksi armeijaa ja puolisotilaallisia järjestöjä. Nämä ajoivat muihin kansoihin kuuluvia kodeistaan ja murhasivat. Karadžić menetti Miloševićin virallisen tuen jo 1994, koska ei suostunut rauhaan. Karadžićia syytetään Yk-tuomioistuimessa Bosnia-Hertsegovinan sisällissodassa suoritetuista sotarikoksista ja etnisistä puhdistuksista.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radovan Karadžić syntyi vuonna 1945 montenegrolaiseen serbiperheeseen, ja hänen isänsä Vuko oli toisessa maailmansodassa četnikki. Karadžić alkoi opiskella lääketiedettä Sarajevossa 1960. Vanhempiensa mukana 15-vuotiaana maalta muuttanut Karadžić lienee tuntenut itsensä aliarvostetuksi Sarajevon kulttuuripiireissä[1]. Karadžić osallistui vuoden 1967 nationalistiseen opiskelijamielenosoitukseen Sarajevossa[2]. Karadžić jatkoi opintojaan ulkomailla 1970-luvulla. Karadžić esimerkiksi opiskeli Yhdysvalloissa Columbian yliopistossa lääketiedettä ja runoutta, ja myöhemmin luki runojaan BBC:ssäkin. Niinpä Karadžićista tuli psykiatri, joka harrasti vapaa-aikanaan mm. shakkia, runoilua ja lyyran soittoa sekä eli melko ylellistä elämää. Karadžić kirjoitti lastenkirjojakin. Palattuaan Jugoslaviaan Karadžić omaksui kansallismielisiä ajatuksia kirjailija Dobrica Ćosićilta. Näin Karadžić liittyi perinteiseen Suur-Serbiaa kannattavaan serbiälymystöön. Mutta Karadžić seurusteli myös Bosnian vihreän puolueen kanssa. Eräässä lausunnossa Karadžić jopa tuomitsi kuuluisan Kosovon serbejä tukevan Sanu-muistion julistaen kommunismin pahaksi ja nationalismin vielä pahemmaksi[3][4] Karadžić istui 1980-luvulla vankilassa valtion antamien psykiatrian tutkimus- ja maataloustukien väärinkäytöstä, ei poliittisista syistä niin kuin esim hänen vastustajansa Alija Izetbegovic. Maatalouspetoksessa Karadžićin kumppanina oli kaivosyhtiö Energoinvestin johtaja Momčilo Krajišnik, joka myös teki rikoksia myöhemmin Bosnian sodassa.

Bosnian sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slobodan Miloševićin kanssa ystävystynyt Radovan Karadžić perusti Demokraattisen Serbipuolueen (SDS) 1989. Kommunistisen Jugoslavian hajotessa 1991 hän oli Bosnian serbitasavallan päämies 1992–1996. Jyrkkää serbikansallismielistä linjaa ajaneelle Karadžićille ei käynyt Bosnia-Hertzegovinan itsenäistyminen, koska se pirstoi serbien asuma-alueet eri valtioihin. Serbikansallismieliset katsoivat muslimien uhkaavan serbejä. Niinpä Karadžić pyysi vuoden 1991 lopussa parlamentissa itsenäistymisen peruuttamista muslimeihin kohdistuvan kuolemaa ja kärsimystä tuottavan sodan uhalla[5][6][7][8]. Serbian kiihkokansallismieliset pyrkivät luomaan serbivaltion Bosniaan vaikka väkivalloin vapauttamalla ja puhdistamalla alueita muista kansoista. Tämä esiteltiin usein pyhänä taisteluna mm. islamia vastaan[9][10]. Niinpä Karadžić suunnitteli ja johti yhdessä Ratko Mladićin kanssa bosniakkeihin ja kroaatteihin kohdistuneet etniset puhdistukset ja Srebrenican kansanmurhan. Sodan aikana Karadžić pyöritti Bosniassa pulan keskellä tuottoisaa mustan pörssin kauppaa[11][12][13][14]. Karadžić piti Jugoslavian presidenttinä toiminutta Slobodan Miloševićia petturina, sillä Milošević lopetti tuen Bosnian serbivähemmistölle nähtyään, ettei siitä ollut hänelle enää poliittista ja taloudellista hyötyä[15].

Pidätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karadžić oli vuosia etsintäkuulutettu sotarikoksista, mutta hänen onnistui vältellä kiinnijäämistä paikallisten asukkaiden turvin. Serbian poliisi pidätti Karadžićin pitkällisen etsintäoperaation tuloksena 21. heinäkuuta 2008. Karadžić näytti pidätyshetkellä silmälaseissaan ja parrassaan aivan toiselta kuin Bosnian sodan aikana. Karadžić oli asunut Serbian pääkaupungissa Belgradissa väärennetyn henkilöllisyyden turvin käyttäen nimeä Dragan Dabić ja pitänyt yksityistä psykiatrian ja vaihtoehtolääketieteen vastaanottoa. [16] Serbian sotarikossyyttäjä ilmoitti 22. heinäkuuta, että Karadžić luovutetaan Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle, jossa häntä vastaan on luettu syytteet sotarikoksista.[17][18].

Vangittuna ja oikeudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karadžić sanoi Haagissa muun muassa, että "serbien asia on oikeutettu ja pyhä"[19][20][21]. Karadžić myös kiisti Sarajevon saarron ja Srebrenican joukkomurhan[22] ja väitti sotarikoksia muslimien tekemiksi lavastuksiksi[23]. Karadžić sanoi, ettei kadu mitään, väitti pyrkineensä estämään sodan[24] ja että hänet pitäisi palkita hyvistä töistään[25]. Karadžić myös sanoi vähentäneensä sodan uhrimäärää ja ettei hänellä suvaitsevaisena, lempeänä miehenä ollut mitään muslimeja ja kroaatteja vastaan[26]. Yk:n tuomionistumien syyttäjä syytti 11. heinäkuuta 2013 uudistetusti Karadžićia kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista[27] koko Bosnia-Hertsegovinan alueella uusien todisteiden nojalla. Mutta puolustus ja syytetty vaativat syytteiden peruuttamista[28].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Terttu Lensu, Marijan hiljainen sota, WSOY 2000, WS Bookwell Oy Juva 2000, ISBN 951-0-24361-2
  1. Lensu 2000, s 32
  2. Karadzic on Trial: Poet and Psychiatrist Stands Accused of Genocide Spiegel online
  3. The Serbs: History, Myth and the Destruction of Yugoslavia, Tim Judah, Yale University Press, New Haven and London 1997
  4. Lampe, John R. 2000. Yugoslavia as History: Twice There Was a Country. Cambridge: Cambridge University Press. pg. 347
  5. Radovan Karadžić Wikiquote
  6. Genocide’s Epic Hero The New York Times , July 27 2008
  7. Karadzic and Mladic: The Worlds Most Wanted Men Focus information agency, Axis information and the analysis, 27 December 2006
  8. Karadzic and the "Highway to Hell" Yugoslav Truth , Wednesday April 20 2005
  9. Lensu 2000, s 121-122
  10. Karadzic's 'holy war' The Guardian 2 March 2010
  11. The hunt for Radovan Karadzic and Serbia's real destiny CBC News World, Thursday July 24 2008
  12. U.S. Gets More Promises in Bosnia Los Angeles Times, August 10 1997
  13. OMRI Daily Digest, No. 76, 18 April 1995 From: "Steve Iatrou" <siatrou@hilbert.cdsp.neu.edu>
  14. [http://articles.chicagotribune.com/2001-09-02/news/0109020211_1_karadzic-and-mladic-bosnian-serb-republika-srpska Bosnian war crime suspects vulnerable Support has faded for 2 Serb leaders still eluding arrest] Chicago Tribune News, September 02 2001, By Tom Hundley Tribune foreign correspondent
  15. Lensu 2000, s 118-120
  16. Serbia captures fugitive Karadžić BBC News. 22.7.2008. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi)
  17. Serbia luovuttaa Karadžićin Haagin tuomioistuimeen YLE Uutiset. 22.7.2008. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 22.7.2008.
  18. Serbia päätti Karadžićin luovuttamisesta Haagiin HS.fi. 22.7.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 22.7.2008.
  19. Karadzic: Serbien asia "oikeutettu ja pyhä" Mtv3 Uutiset Ulkomaat 01.03.2010
  20. Karadzic defends Bosnian Serb 'holy' cause at trial BBC news 1 March 2010
  21. Radovan Karadzic defends 'just and holy' war at genocide trial The Guardian 1 March 2010
  22. Karadzic: Sarajevo and Srebrenica crimes are myths BBC News 2 March 2010
  23. Karadzic: Se oli muslimien lavastus Uusi Suomi Uutiset Ulkomaat 2.3.2010
  24. Radovan Karadzic aloitti puolustuspuheenvuoronsa Haagissa Yle Uutiset Ulkomaat 16.10.2012
  25. Sotarikoksista syytetty Karadzic: Ansaitsisin palkinnon toiminnastani HS Uutiset Ulkomaat 6.10.2012
  26. Karadzic calls himself 'tolerant,' says foes plotted massacre Joe Sterling CNN Europe , October 16 2012
  27. YK-tuomioistuin piti voimassa Radovan Karadzicin kansanmurhasyytteet Yle Uutiset Ulkomaat 11.7.2013
  28. Radovan Karadzic aloitti puolustuspuheenvuoronsa Haagissa Yle Uutiset Ulkomaat 16.10.2012

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta, Otava 1999,ISBN 951-116-390-6
  • Slavenka Drakulić: Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään - sotarikolliset tuomiolla, Suomen rauhanpuolustajat 2005, Pystykorvakirja, Like Helsinki 2005, ISBN 952-471-612-7 (sid.), Petri Stenman (suom), alkuteos They would never hurt a fly : war criminals on trial in The Hague


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Radovan Karadžić -sitaatteja.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.