Ratko Mladić

Ratko Mladić Ратко Младић
Henkilötiedot
Syntynyt	12. maaliskuuta 1942 Božanovići, Kalinovik, Itsenäinen Kroatian valtio (nykyään Bosnia ja Hertsegovina)
Kansallisuus	Bosnian serbit
Ammatti	sotilas (upseeri)
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Jugoslavia Krajinan serbitasavalta Serbitasavalta
Palveluvuodet	1965–1995
Komentajuudet	JNA:n 9. armeijakunta JNA:n 2. sotilaspiiri Bosnian serbiarmeija
Taistelut ja sodat	Kroatian sota Bosnian sota * Sarajevon piiritys
Sotilasarvo	kenraalieversti
Kunniamerkit	Veljeyden ja yhtenäisyyden kunniamerkki (Orden bratstva i jedinstva) Sotilasansiomerkki (Odlikovanja Socijalističke Federativne Republike Jugoslavije) Kansanarmeijan kunniamerkki (Orden narodne armije)

Ratko Mladić (serb. Ратко Младић, ääntäminen serbokroatiaksi râtkɔ mlǎːditɕ) (s. 12. maaliskuuta 1942 (tai 1943) Kalinovik, Itsenäinen Kroatian valtio) on kenraalieversti, joka oli aikanaan yksi Jugoslavian liittoarmeijan korkeimmista upseereista. Kroatian ja Bosnian sodissa hän toimi Bosnian serbiarmeijan komentajana vuosina 1992–1995. Mladić tunnettiin lisänimellä "Balkanin teurastaja".

Vuonna 1995 Kansainvälinen Jugoslavia-tuomioistuin (ICTY) nosti Mladićia vastaan syytteen kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. ICTY katsoi syytteessään Mladićin olleen johtavassa asemassa vastuullinen Sarajevon piirityksestä ja Srebrenican joukkomurhasta, joka on suurin yksittäinen joukkomurha Euroopan historiassa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Etsintäkuulutettu Mladić oli karkuteillä 16 vuotta, kunnes Serbian turvallisuusjoukot pidättivät hänet serbialaisessa Lazarevon kylässä 26. toukokuuta 2011. Viisi päivää myöhemmin Mladić luovutettiin Haagiin.

Mladićin kansainvälinen etsintäkuulutus perustui ICTY:n sääntöön nro 61, joka mahdollistaa tämänkaltaisen toiminnan silloin, kun on raskauttavat syyt epäillä kysymyksessä olevan kansanmurhan kaltaisista rikoksista epäilty. Serbia ja Yhdysvallat tarjosi 5 miljoonaa euroa tiedosta, joka johtaisi Mladićin kiinnisaamiseen. Lokakuussa 2010 Serbia kiristi jahtia nostamalla löytöpalkkion 5 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Serbia myös pyysi Interpolilta apua etsinnöissä.

Ratko Mladićin kiinniottamisen on katsottu olevan yksi keskeisistä ehdoista Serbian EU-jäsenyyshankkeen etenemiselle.

Hän oli pitkäaikainen Jugoslavian kommunistisen puolueen (SKJ) jäsen ja liittoarmeijan aktiiviupseeri aina vuonna 1991 alkaneisiin hajoamissotiin asti.

Nuoruus ja sotilasura

Ratimir (Ratko) Mladić syntyi bosnialaisessa Božanovićin kylässä Kalinovikissa (43°37′55″N, 18°42′50″E) vuonna 1942 tai 1943.. Saksa ja Italian olivat pilkkoneet Jugoslavian kuningaskunnan vuonna 1941. Tilalle oli perustettu akselivaltojen kontrollissa oleva Itseäinen Kroatian valtio, jonka nimellisenä kuninkaana oli Tomislav II ja todellisena johtajana, pääministeri Ante Pavelić, joka johti maata kroaattien kansallisradikaalin Ustaša-puolueen avulla.

Bosnian serbeihin kuuluvan Mladićin perheen muut lapset olivat tytär Milica (s. 1940, nyk. Abram) ja poika Milivoj (s. 1944). Isä Neđo Mladić (s. 1909) oli paikallinen kommunistipartisaanien johtaja, joka kaatui Ustaša-joukkojen luoteihin keväällä 1945 Bradinassa Ante Pavelićin kotikylään tehdyssä hyökkäyksessä. Äiti Stana Lalatović (1919-2003) jäi yksin lasten kanssa. Isän menettäminen vain kaksivuotiaana jätti Ratkon persoonallisuuteen vahvat jälkensä.

Ratko Mladić lähti kotikylästään jo 15-vuotiaana käytyään peruskoulun loppuun ja muutti Sarajevoon, jossa toimi jonkin aikaa puusepän apulaisena. Tuolloin Titon johtama sosialistinen valtio korosti kansanarmeijan merkitystä yhtenäisessä Jugoslaviassa. Armeija oli myös monesti ainut uramahdollisuus köyhistä maaseudun oloista lähteneille nuorille miehille. Lapsuudessaan Mladić oli haaveillut opettajan tai kirurgin ammatista, mutta sotilasura ilmeisesti kiinnosti myös isän kohtalon myötä. Mladić aloitti opiskelunsa Zemunin sotateollisessa koulussa 20. lokakuuta 1961 Belgradissa. Tämän jälkeen hän opiskeli Belgradissa Kadettikoulussa (Vojna akademija KoV JLA), josta valmistui 27. syyskuuta 1965 vänrikkinä kurssinsa 6. parhaana. Tuolloin alkoi Mladićin ammattiupseerin ura Jugoslavian kansanarmeijassa ja samana vuonna Mladić liittyi Jugoslavian kommunistisen puolueen jäseneksi, jona hän oli aina vuoteen 1990 asti. Syyskuussa 1976 Mladić aloitti Belgradissa 29. yleisesikuntaupseerikurssin eli sotakorkeakoulun, josta valmistui yleinen sotataito oppiaineenaan kurssinsa priimuksena keskiarvolla 9,57.

Kadettikoulusta valmistuttuaan Mladić määrättiin 27. syyskuuta 1965 3. armeijan sotilaspiiriin Skopjeen, jossa hän oli yksikkönsä nuorin upseeri. 4. marraskuuta 1965 hänestä tehtiin 87. motorisoidun jalkaväkirykmentin komentaja. Hän osoittautui pystyväksi ja lahjakkaaksi upseeriksi. Huhtikuussa 1968 hänestä tehtiin tiedustelukomppanian päällikkö. Toukokuussa 1970 Mladić ylennettiin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja pian kapteeniksi. Neljä vuotta myöhemmin hän sai majurin arvon 27. marraskuuta 1974, jolloin hän nimitettiin 87. erillisen jalkaväkipatterin huollosta vastaavaksi apulaiskomentajaksi. Sotakorkeakoulun (1976–1978) jälkeen hänestä tehtiin 89. prikaatin 1. jalkaväkipataljoonan komentaja Kumanovoon. 25. joulukuuta 1980 Mladić ylennettiin everstiluutnantiksi ja hänestä tuli 3. sotilaspiirin (Skopje) koulutusosaston johtaja. Everstiksi edennyt Mladić nimitettiin Stipissä sijaitsevan 39. jalkaväkidivisioonan 26. jalkaväkiprikaatin komentajaksi 18. elokuuta 1986.

31. tammikuuta 1989 Mladić siirtyi takaisin Skopjeen 3. armeijan koulutusosaston apulaispäälliköksi ja 14. tammikuuta 1991 hänet siirrettiin Pristinaan 52. armeijakunnan huollon apulaispäälliköksi. Tämän jälkeen Mladić siirtyi 3. kesäkuusta 1991 Kniniin 9. armeijakunnan koulutus- ja operaatiovastaavaksi, josta hän pian siirtyi koko 9. armeijakunnan komentajaksi.

Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan presidentin määräyksellä 1/68 Ratko Mladić ylennettiin kenraalimajuriksi 11. joulukuuta 1991.

Sotilasura

Mladić aloitti sotilaskoulutuksensa sotilasteollisessa koulussa Belgradissa 1961 ja eteni myöhemmin sotilasakatemiaan, josta hän valmistui 1965. Samana vuonna hän liittyi Jugoslavian kommunistipuolueeseen ja säilytti jäsenyytensä aina vuoteen 1990 asti, jolloin puolue hajosi. Jugoslavian liittoarmeijan upseerina hän eteni aina prikaatin komentajaksi asti.

Jugoslavian sotien alussa Mladić johti Jugoslavian armeijan joukkoja Pristinassa Kosovossa, josta hänet siirrettiin kesäkuussa 1991 Kninin kaupunkiin Kroatiaan itsenäiseksi serbitasavallaksi julistautuneeseen Krajinaan ja osallistui sotaan heikosti aseistautuneita kroaattijoukkoja vastaan. Sieltä kenraaliluutnantiksi ylennetty Mladić siirtyi Bosnia-Hertsegovinaan. 2. maaliskuuta 1992 hänen joukkonsa saartoivat Sarajevon ja aloittivat kaupungin neljä vuotta kestäneen piirityksen. Kaupungista suljettiin vesi ja sähkö, sitä tulitettiin tykistöllä ja sala-ampujat terrorisoivat siviiliväestöä.

12. maaliskuuta 1992 Bosnian separatistisen serbialueen parlamentti päätti perustaa Bosnian serbiarmeijan. Mladić nimitettiin armeijan komentajaksi. Saman vuoden kesällä piiritettiin myös myöhemmin tunnetuksi tullut Srebrenican 5000 asukkaan pikkukaupunki. Srebrenicaan muodostettiin huhtikuussa 1993 YK:n suoja-alue siviileille ja myös Mladićin armeijaa vastaan taistelleita muslimeita antautui YK:lle ja luovutti aseensa saaden näin turvapaikan alueella. YK:n suojelu esti serbien marssimisen kaupunkiin, jossa oleskeli pahimmillaan n. 40000 ihmistä saarroksissa ja puutteellisesti huollettuina. 8. heinäkuuta 1995 Bosnian serbiarmeija hyökkäsi kaupunkiin ammuttuaan sinne viisi päivää raketteja. Myös Mladić saapui kaupunkiin yhdessä serbialaisten kuvausryhmien kanssa. Kaupungin muslimipojat ja -miehet 12 ja 77 ikävuoden väliltä eristettiin tutkittavaksi "epäiltynä sotarikoksista". Viisi päivää myöhemmin yli 8000 poikaa ja miestä oli murhattu kaupungin ulkopuolelle.

Etsitty sotarikollinen

Mladićia syytetään Kroatian ja Bosnian sodissa lukuisista sotarikoksista, muun muassa kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä muun muassa Sarajevon siviilien tulittamisesta. Häntä syytetään myös erityisesti Srebrenican joukkoteloituksista kesäkuussa 1995. Bosnian sodan jälkeen Mladić palasi Belgradiin, jossa hän eli Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin suosiossa ja suojeluksessa. Kun Milosevic luovutettiin Haagin sotarikostuomioistuimeen Mladić onnistui vuosikaudet pakenemaan häntä etsiviä poliiseja. Hänen epäiltiin piileksivän tuomioistuinta Serbiassa, Bosnian serbialueella tai serbejä tukevan Venäjän suojissa Moskovassa.Haagin sotarikostuomioistuin kuitenkin kyllästyi tilanteeseen, ja 11. marraskuuta 2005 se ilmoitti Serbia-Montenegron valtiolle, että sen tulee toimittaa Mladić tuomioistuimen eteen vuoden 2005 loppuun mennessä. Yhdysvaltain hallitus lupasi viisi miljoonaa dollaria Mladićin kiinniotosta. Mladić on tämänkin jälkeen nauttinut serbien keskuudessa suurta kansansuosiota, erityisesti äärikansallismielinen Suur-Serbiaa tavoitteleva Serbian radikaalipuolue on kuulunut hänen tukijoihinsa. Tiettävästi Srebrenican tapahtumien avoimempi käsittely Serbiassa on vähentänyt serbien silmissä hänen sankarillisuuttaan. Serbian parlamentti tuomitsikin maaliskuussa 2010 joukkomurhan päätöslauselmassaan kiivaan keskustelun tuloksena, mutta ei määritellyt tapahtumia kuitenkaan kansanmurhaksi. Parlamentti korosti kuitenkin Mladićin kiinnioton tärkeyttä, hänen tukijoidensa protesteista huolimatta.

Pidätys

Serbian presidentti Boris Tadić vahvisti 26. toukokuuta 2011 Mladićin pidätetyn Vojvodinassa. Pidätyksestä kertoneen radiokanavan mukaan Mladić oli piilotellut serkkunsa omistamassa talossa maaseudulla Lazarevon kylän keskustassa ja käyttänyt nimeä Milorad Komadić. Serbialaisten uutiskanavien mukaan tieto Mladićin olinpaikasta olisi tullut nimettömänä vihjeenä. Julkisuudessa on todettu, että pidätys tuli juuri sopivasti Serbian EU-neuvottelujen kannalta. Myös Haagin sotarikostuomioistuin oli tuomassa julki raporttia, jossa todetaan Serbian yhteistyökyky sotarikoskysymyksissä heikoksi. Kun pidätys tuli julki noin 10000 mielenosoittajaa kerääntyi Belgradissa osoittamaan mieltään Mladićin puolesta. Serbian viranomaiset luovuttivat hänet kuitenkin nopeasti kuljetettavaksi Haagin sotarikostuomioistuimeen. Haagiin Mladić kuljetettiin 31. toukokuuta 2011. Venäjä on vaatinut Mladićille oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.