Sotilas
Sivulta puuttuu 
Sotilas on asevoimiin tai muuten järjestäytyneeseen joukkoon kuuluva aseistettu ja univormua kantava henkilö, laillinen taistelija. Sotilaat käyvät sotaa ja käyttävät sotakalustoa. Sotilas voi olla myös yksityisen tahon palkkaama tai sotilas joka myy palveluitaan vieraan maan sotalaitokselle, jolloin häntä kutsutaan palkkasotilaaksi. Ammattisotilaaksi kutsutaan sotilasta, joka toimii sotilaan ammatissa päätoimisena työnään.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomessa on asevelvollisuus, joka koskee kaikkia miespuolisia 18-60-vuotiaita. Asevelvollisuuteen kuuluu varusmiespalvelus, aseeton palvelus ja naisten vapaaehtoinen- tai siviilipalvelus sekä palvelu reservissä.
Varusmiespalveluksen suorittaneet kuuluvat puolustusvoimien sodanajan joukkoihin reserviläisinä. Suomen puolustusvoimiin kuuluu vakinaista henkilöstöä; upseereja, erikoisupseereita, opistoupseereita, aliupseereja, sotilasammattihenkilöitä sekä siviilejä.
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
Hautalöytöjen perusteella erityisillä sotisovilla varustettuja sotilaita on ollut jo pronssikaudella. Sotilaan varusteisiin on kuulunut miekka, kilpi, keihäs sekä erilaisia vartalosuojuksia. [1] Sotavaunuja oli käytössä Mesopotamiassa 3500 eaa. jälkeen, ensin aasien, n. 2000 eaa. jälkeen hevosten vetäminä. Vaunujen käyttöönotto merkitsi myös aselajien syntyä siinä mielessä, että sotavaunujen käyttäjät eriytyivät "jalkaväestä".[2] Jalkaväen taisteluyksikkö falangi käsitti aseiden mukaan jaettuja pienempiä osastoja, jotka käyttivät keihäitä, miekkoja ja kirveitä.[3]
Erillisen sotalaitoksen ja sotilaiden yhteiskuntaluokan synty liittyy sodan mittakaavan laajenemiseen. Vaikka paikallinen väestö puolusti omaa asuinseutuaan, sen vähäinen halukkuus lähteä sotimaan kauemmas lisäsi kapinoiden riskiä ja vaikeutti suunnittelua. Sama päti valloitettujen alueiden asukkaisiin. Suuren väestönosan sitominen sotaa oli myös taloudellisesti kannattamatonta.[4]
Lähteet [muokkaa]
- Malkki, Janne, Marjomaa, Risto, Raitasalo, Jyri, Karasjärvi, Tero & Sipilä, Joonas: Sodan historia. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21885-2. (suomeksi)
- Montgomery, Bernard: Sodankäynti kautta aikojen. tekijän nimi muodossa Montgomery of Alamein. Suom. Tauno Kuosa. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00649-1. (suomeksi)
- Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. 8. painos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-15101-7. (suomeksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 24. 8. painos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-15101-7. (suomeksi)
- ↑ Montogomery 1973, 34-35
- ↑ Montogomery 1973, 42
- ↑ Sodan historia 2008, 22-23
