Evakuointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”evakko” ohjaa tänne. Suomalaista elokuvaa käsittelee artikkeli Evakko (elokuva).
Hurrikaani Rita aiheutti vuonna 2005 valtavan evakuoinnin Texasissa, kun ihmisiä ohjattiin pois hurrikaanin reitiltä moottoriteitä pitkin.

Evakuoinnilla tarkoitetaan ihmisten saattamista turvaan vaaratilanteissa. Evakuointi on pakkotoimi, eli evakuoitavien suostumusta ei tarvita.

Pommiuhka on yleinen vaaratilanne, jossa saatetaan evakuoida ihmiset esimerkiksi korttelista, kaupunginosasta tai lentokentältä. Tällöin alueelle jää ainoastaan mahdollinen pommiryhmä.

Suuria evakuointeja tehdään myös luonnonmullistusten takia, esimerkiksi hirmu- ja pyörremyrskyjen tai tulivuorenpurkausten takia. Suomessa kuitenkaan ei juuri tällaisia ongelmia ole. On kuitenkin teoriassa mahdollista, että Suomessakin voi tulla tilanne, jolloin suurimittainen evakuointi suoritetaan. Tällaisia tilanteita voisi olla esimerkiksi ydinvoimalan reaktorin sulaminen tai muu vastaava tilanne.

Evakuointi on mahdollista myös sodan uhatessa, jolloin siviiliväestö viedään turvaan. Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa yli 400 000 henkilöä muuhun Suomeen ja Lapin sodan tieltä evakuoitiin noin 170 000 henkeä. Toisen maailmansodan aikaan suomen kielessä tuli käyttöön evakuoitua henkilöä tarkoittava sana evakko.

Evakot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Siirtoväki
Evakoita Sodankylässä pakenemassa saksalaisia joukkoja syksyllä 1944.

Suomessa evakkotaipaleelle joutui lähtemään noin 430 000 henkeä talvisodan alkaessa 1939. Jatkosodan aikana takaisin luovutettuun Karjalaan palanneet joutuivat uudestaan evakkoon 1944 ja lisäksi evakkoon lähtivät Petsamon asukkaat.

Luovutetuille alueille jäi odottamaan uusien isäntien tuloa 19 henkilöä, joista 14 oli Muolaasta ja Petsamosta. Näillä alueilla oli jo vanhastaan venäläisasutusta, mikä mahdollisesti oli syy jäämiseen.[1]

Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille, osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita, erityisesti rappiotiloilta. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.[2] Varsinainen evakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen.

Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, Lapin sodan alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista lähes koko väestö, 56 500 henkeä Ruotsiin ja 111 500 henkeä Pohjanmaalle. Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten poltetun maan taktiikka oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin kaupunginkirjasto. Kysy mitä vain: Vain 19 jäi luovutetuille alueille. Viitattu 4.2.2009.
  2. YLE Maanhankintalaki ja asutustilat, viitattu 9.7.2007
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.