Evakuointi

Wikipedia

Evakoita Sodankylässä pakenemassa saksalaisia joukkoja syksyllä 1944.

Evakuoinnilla tarkoitetaan ihmisten saattamista turvaan vaaratilanteissa. Evakuointi on pakkotoimi, eli evakuoitavien suostumusta ei tarvita.

Pommiuhka on yleinen vaaratilanne, jossa saatetaan evakuoida ihmiset esimerkiksi korttelista, kaupunginosasta tai lentokentältä. Tällöin alueelle jää ainoastaan mahdollinen pommiryhmä.

Suuria evakuointeja tehdään myös luonnonmullistusten takia, esimerkiksi hirmu- ja pyörremyrskyjen tai tulivuorenpurkausten takia. Suomessa kuitenkaan ei juuri tällaisia ongelmia ole. On kuitenkin teoriassa mahdollista, että Suomessakin voi tulla tilanne, jolloin suurimittainen evakuointi suoritetaan. Tällaisia tilanteita voisi olla esimerkiksi ydinvoimalan reaktorin sulaminen tai muu vastaava tilanne.

Evakuointi on mahdollista myös sodan uhatessa, jolloin siviiliväestö viedään turvaan. Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa yli 400 000 evakkoa muuhun Suomeen ja Lapin sodan tieltä evakuoitiin noin 170 000 henkeä.

[muokkaa] Evakot Suomessa

Suomessa evakkotaipaleelle joutui lähtemään noin 430 000 henkeä talvisodan alkaessa 1939. Jatkosodan aikana takaisin luovutettuun Karjalaan palanneet joutuivat uudestaan evakkoon 1944 ja lisäksi evakkoon lähtivät Petsamon asukkaat.

Luovutetuille alueille jäi 19 suomalaista, joista 14 oli Muolaasta ja Petsamosta. Näillä alueilla oli venäläisasutusta, mikä mahdollisesti oli syy jäämiseen.^[1]

Luovutettujen alueiden evakot asutetiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki. Osa asutettiin asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille, osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.^[2]

Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, Lapin sodan alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista lähes koko väestö, 56 500 henkeä Ruotsiin, ja 111 500 henkeä Pohjanmaalle. Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten poltetun maan taktiikka oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.

[muokkaa] Lähteet

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.