Panssariprikaati

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panssariprikaati
PsPr-lippu.jpg
Panssariprikaatin lippu (SA-kuva)
Toiminnassa 19421944 Panssaridivisioona
19461952 Kevyt prikaati
1952Panssariprikaati
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen maavoimat
Osa joukkoa Länsi-Suomen sotilaslääni
Koko 1700 varusmiestä
Tukikohta Parola
Kalusto Leopard 2, BMP2, ITPSV90, 23ITK95, 35ITK88, BUKM1, MTLBV, BTR50
Marssi Parolan marssi
Sodat ja taistelut Kuuterselän taistelu
Vuosipäivät 28. kesäkuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja Pekka Järvi
Tunnettuja komentajia Ruben Lagus, Ari Puheloinen

Panssariprikaati (PSPR, aik. PsPr) on Parolannummella Hattulassa sijaitseva Suomen maavoimien rauhanaikainen koulutusjoukko-osasto. Panssariprikaati kouluttaa miehistöä Leopard 2A4 taistelu- sekä CV3090-rynnäkköpanssarivaunuille, jalkaväkeä sekä tykistö- ja ilmatorjuntamiehistöä.

Sodanajan yksikkönä toimii kaksi mekanisoitua taisteluosastoa, joiden pääkalustona ovat Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Mekanisoidussa taisteluosastossa on hieman alle kaksituhatta miestä ja 29 taistelupanssarivaunua. Taisteluosaston panssarihaupitsipatteriston kalustona on neuvostoliittolaisvalmisteinen 122 panssarihaupitsi 74.

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaatin komentajana ja varuskunnan päällikkönä aloitti vuoden 2014 alussa eversti Pekka Järvi.

Prikaatilla on muiden joukko-osastojen tavoin oma esikuntansa, jonka esikuntapäällikkö (ep) on vuodesta 2012 tehtävässä toiminut everstiluutnantti Jari Vuorela.

Aikaisemmat komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempina prikaatin komentajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssariprikaatiin tullaan yhdistämään Riihimäellä toimivan Viestirykmentin toiminnot vuoden 2014 loppuun mennessä.

Harjoitusalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssariprikaati harjoittelee sekä Parolannummen harjoituskentällä että Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella.

Muita harjoitusalueita ovat mm. Lohtaja, Niinisalo, Rovajärvi, Padasjoki sekä Vesivehmaa.

Panssarisoittokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaatiin kuuluu myös alueen joukkoja ja maanpuolustusjärjestöjä palveleva sotilassoittokunta Panssarisoittokunta, jonka kapellimestarina on vuodesta 2011 toiminut musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.[1]

Panssarisoittokunta lakkautettiin syksyllä 2013 ja soittajat jakautuivat muihin soittokuntiin.[2]

Panssariprikaatin joukkoyksiköt ja perusyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakkautetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PsvP:n aikaisempi nimi on Panssarirykmentin Panssarivaunupataljoona ja sen komentajana on toiminut mm. everstiluutnantti Heikki Mikkola 1954-55 ja evl. Martti Frick 1959-61. Yksikön muututtua Panssarivaunupataljoonaksi komentajia olivat Martti Frick, Reino Raitasaari, Kalevi Tarvainen ja Tauno Ylänne. Pataljoona liitettiin Panssariprikaatiin 1986 maaliskuun alusta.

Varuskunnassa on aikaisemmin toiminut myös vuonna 1962 Tikkakoskelle siirtynyt, ilmavoimiin kuulunut Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) sekä mm. 4. Erillinen Autokomppania (4. ErAutoK, nykyinen AUTOK), Panssaritiedustelukomppania ja 4. ja 2. Erillinen Viestikomppania (4. ja 2. ErViestiK).


Lakkautussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssariprikaatin Leopard 2 A4 itsenäisyyspäivän paraatissa Lahdessa 2006 Aleksanterinkadulla

Taisteluhelikopterihankintasuunnitelmien yhteydessä vuoden 2005 paikkeilla suunniteltiin säästötoimena Panssariprikaatin lakkauttamista.lähde? Panssariprikaatin kaluston uusimiseen löytyi kuitenkin kustannustehokas ratkaisu Saksasta, joka myi muodollisesta hinnasta kylmän sodan loppumisen ja siihen liittyneen määrärahojen leikkausten vuoksi käytettyjä Leopard 2 A4 -vaunujaan ympäri maailmaa.

Panssarivaunujen käyttöä aselajinsa mukaisessa ryhmityksessä on epäilty siksi, että ilma-alivoimatilanteessa ne on helppo tuhota.

Tämän vuoksi on ryhdytty suunnittelemaan keveämpiä konetykeillä varustettuja rynnäkkövaunuja jalkaväen taistelun tukemiseksi. Suomessa jalkaväen prikaatien tehostamiseen tähtäävä Prikaati 2005 sisältää Karjalan prikaatille CV9030-rynnäkkövaunut. Kritiikkinä CV9030-vaunujen osalta on esitetty sitä, että niiden hinnalla olisi saanut useamman BMP-3:n.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]