Panssariprikaati

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panssariprikaati
PsPr-lippu.jpg
Panssariprikaatin lippu (SA-kuva)
Toiminnassa 19421944 Panssaridivisioona
19461952 Kevyt prikaati
1952Panssariprikaati
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen maavoimat
Osa joukkoa Länsi-Suomen sotilaslääni
Koko 1700 varusmiestä
Tukikohta Parola
Kalusto Leopard 2, BMP2, ITPSV90, 23ITK95, 35ITK88, BUKM1, MTLBV, BTR50
Marssi Parolan marssi
Sodat ja taistelut Kuuterselän taistelu
Vuosipäivät 28. kesäkuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja Pekka Toveri
Tunnettuja komentajia Ruben Lagus, Ari Puheloinen

Panssariprikaati (PSPR) on Parolannummella Hattulassa sijaitseva Suomen maavoimien rauhanaikainen koulutusjoukko-osasto. Panssariprikaati kouluttaa miehistöä Leopard 2A4 taistelu- sekä BMP-2 rynnäkköpanssarivaunuille, jalkaväkeä sekä tykistö- ja ilmatorjuntamiehistöä.

Sodanajan yksikkönä toimii kaksi mekanisoitua taisteluosastoa, joiden pääkalustona ovat Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Mekanisoidussa taisteluosastossa on hieman alle kaksituhatta miestä ja 29 taistelupanssarivaunua. Taisteluosaston panssarihaupitsipatteriston kalustona on neuvostoliittolaisvalmisteinen 122 panssarihaupitsi 74.

Sisällysluettelo

Johto [muokkaa]

Prikaatin komentajana ja varuskunnan päällikkönä on maaliskuussa 2011 tehtävässä aloittanut eversti Pekka Toveri (s. 1961). Hän on palvellut aikaisemmin mm. Pääesikunnassa ja Panssarikoulussa.

Prikaatilla on muiden joukko-osastojen tavoin oma esikuntansa, jonka esikuntapäällikkkö (ep] on vuodesta 2012 tehtävässä toiminut everstiluutnantti Jari Vuorela.

Aikaisemmat komentajat [muokkaa]

Aikaisempina prikaatin komentajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Tulevaisuus [muokkaa]

Panssariprikaatiin tullaan yhdistämään Riihimäellä toimivan Viestirykmentin toiminnot vuoteen 2014 loppuun mennessä.

Harjoitusalueet [muokkaa]

Panssariprikaati harjoittelee sekä Parolannummen harjoituskentällä että Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella.

Panssarisoittokunta [muokkaa]

Prikaatiin kuuluu myös alueen joukkoja ja maanpuolustusjärjestöjä palveleva sotilassoittokunta Panssarisoittokunta, jonka kapellimestarina on vuodesta 2011 toiminut musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.[1]

Panssariprikaatin joukkoyksiköt ja perusyksiköt [muokkaa]

Lakkautetut [muokkaa]

Varuskunnassa on aikaisemmin toiminut myös vuonna 1962 Tikkakoskelle siirtynyt, ilmavoimiin kuulunut Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) sekä mm. 4. Erillinen Autokomppania (4. ErAutoK, nykyinen AUTOK), Panssaritiedustelukomppania ja 4. ja 2. Erillinen Viestikomppania (4. ja 2. ErViestiK).


Lakkautussuunnitelma [muokkaa]

Panssariprikaatin Leopard 2 A4 itsenäisyyspäivän paraatissa Lahdessa 2006 Aleksanterinkadulla

Taisteluhelikopterihankintasuunnitelmien yhteydessä vuoden 2005 paikkeilla suunniteltiin säästötoimena Panssariprikaatin lakkauttamista.lähde? Panssariprikaatin kaluston uusimiseen löytyi kuitenkin kustannustehokas ratkaisu Saksasta, joka myi muodollisesta hinnasta vanhoja Leopard 2 A4 -vaunujaan Itä-Euroopan maille, jotka näin omaksuivat saksalaisen Leopardin panssarivaunustandardikseen.

Panssarivaunujen käyttöä aselajinsa mukaisessa ryhmityksessä on epäilty siksi, että ilma-alivoimatilanteessa ne on helppo tuhota.

Tämän vuoksi on ryhdytty suunnittelemaan keveämpiä konetykeillä varustettuja rynnäkkövaunuja jalkaväen taistelun tukemiseksi. Suomessa jalkaväen prikaatien tehostamiseen tähtäävä Prikaati 2005 sisältää Karjalan prikaatille CV9030-rynnäkkövaunut. Kritiikkinä CV9030-vaunujen osalta on esitetty sitä, että niiden hinnalla olisi saanut useamman BMP-3:n.lähde?

Lähteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]