Hattula

Hattula
vaakuna	sijainti
www.hattula.fi
Sijainti	61°03′20″N, 24°22′15″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu	1868
Kuntaliitokset	Vanaja (1967, osa) Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala	427,39 km² 237:nneksi suurin 2013
– maa	357,81 km²
– sisävesi	69,58 km²
Väkiluku	9 706 104:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	27,13 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	18,9 %
– 15–64-v.	64,2 %
– yli 64-v.	17,0 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	20,00 % 147:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Heidi Rämö
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2009 - 2012  • Kok.  • SDP  • Sit.  • Kesk.  • KD  • Vas.  • Vihr.	13 10 4 4 2 1 1

Hattula on Suomen kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 9 706 ihmistä, ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 27,13 asukasta/km².

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan läpi keskustaajama Parolan kautta kulkee päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti.

Naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Hattulan kuntaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Kunnan elinkeinot

Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 8,5 prosenttia (2006). Kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee n. 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Nanso Oy. Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			7 391
1985			7 999
1990			8 724
1995			9 108
2000			9 131
2005			9 332
2010			9 657
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät ja taajamat

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia

Hattulan kunnan itäosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

• Carl Gustaf von Essen, pappi
• Irwin Goodman, laulaja, esittäjä ja säveltäjä
• Jaakko Juteini, kirjailija
• Arto Järvelä, kansanmuusikko
• Mika Järvinen, jääkiekkomaalivahti
• Niko Kapanen, jääkiekkoilija
• Antti Kerälä, jääkiekkoilija
• Antti Miettinen, jääkiekkoilija
• Eero Ojanen, filosofi, toimittaja ja kirjailija
• L. A. Puntila, historioitsija ja poliitikko
• Mauri Sariola, kirjailija
• Kaarina Suonio, poliitikko
• Esko Tie, jääkiekkoilija
• Hannu Toivonen, jääkiekkomaalivahti
• Juha Toivonen, jääkiekkomaalivahti
• Hannu Hämäläinen, yleisurheilija

Politiikka

Hattulan kunnanvaltuustoon kuuluu nykyisin 35 valtuutettua. Kunnallisvaaleihin 1988 asti jäseniä oli 27. Vuoteen 1996 asti valtuuston suurin puolue oli SDP. Sittemmin Kokoomus nousi suuremmaksi vaaleissa 1996 ja 2000. Vuonna 2004 suurimman äänimäärän sai Hattulan Sitoutumattomat. Hattulan nykyinen kunnanjohtaja on Martti Pura. Kunnanvaltuustoa johtaa Seppo Kankkunen (SDP). 20. syyskuuta 2006 Hattulan kunnanvaltuusto päätti jäädä ulos vuoden 2009 alkaessa toteutuvasta Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattulasta kuitenkin liitetään pieni alue Kalvolaa ja muita Hämeenlinnaan yhdistyviä kuntia yhdistämään maantieteellisesti. Hattulan kunnan veroprosentti on yksi Suomen kunnista alhaisimpia. Vuonna 2008 se oli Suomen kunnista 23:nneksi pienin. Sen jälkeen se on kohonnut yli 19 prosenttiin ja se on aavistuksen suurempi kuin naapurikunta Hämeenlinnalla. Hattula on suhteellisen edullinen paikkakunta asumiseen. Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vaalit paikat äänestys- aktiivisuus SDP Kok. Kesk. SKDL Vas. LKP SKL KD SMP PS sit. Muut 1976 10 7 5 3 1 1 -- -- 82,4% 1980 10 7 5 2 1 1 1 83,9% 1984 11 8 6 1 -- 1 78,8% 1988 13 12 5 2 2 1 -- 76,2% 1992 14 10 6 2 2 1 -- -- 75,1% 1996 11 12 7 2 2 1 66,3% 2000 11 12 10 1 1 -- 60,0% 2004 10 8 5 1 1 10 -- 63,1% 2008 10 13 4 1 2 4 1a 62,6% 2012 9 10 8 -- 1 6 1a 62,8% a Vihreä liitto Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö

Nähtävyyksiä

Hattulan nähtävyydet liittyvät pääasiassa kunnan pitkään historiaan Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskuntaan liittyvät Carl Eneas Sjöstrandin veistos Parolan leijona, Panssariprikaati ja Panssarimuseo. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa.

Kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1800-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva Tyrvännön kirkko. Kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan ja Suontaan kartanot. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Varuskunta

Parola tunnetaan pitkälti juuri Parolannummen merkittävästä varuskunnasta Panssariprikaateineen ja joukkoyksikköineen sekä Panssarimuseosta. Myös entinen Panssarivarikko, nykyinen Millogin toimipiste toimii varuskunnan lähistöllä keskittyen panssarivaunujen korjaamiseen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hattula Wikimedia Commonsissa
• Hattulan kunnan kotisivut
• Lepaan kartanon kotisivut
• Vuohiniemen historiaa
• Renkajärven suojeluyhdistys

Kanta-Hämeen maakunnan kunnat

Forssa - Hattula - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Loppi - Riihimäki - Tammela - Ypäjä

Entiset kunnat Hauho - Hämeenlinnan mlk - Kalvola - Koijärvi - Lammi - Renko - Tuulos - Tyrväntö - Vanaja