Hattula

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula
Hattula.vaakuna.svg Hattula.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.hattula.fi
Sijainti 61°03′20″N, 024°22′15″EKoordinaatit: 61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala 427,39 km²
237:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 357,81 km²
– sisävesi 69,58 km²
Väkiluku 9 748
104:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 27,24 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,9 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 17,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,00 %
202:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Heidi Rämö
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009 - 2012[5]
 • Kok.
 • SDP
 • Sit.
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
 • Vihr.

13
10
4
4
2
1
1

Hattula on Suomen kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 9 748 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 27,24 asukasta/km².

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan läpi keskustaajama Parolan kautta kulkee päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti.

Naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Hattulan kuntaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Kunnan elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 8,5 prosenttia (2006). Kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee n. 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Nanso Oy. Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 391
1985
  
7 999
1990
  
8 724
1995
  
9 108
2000
  
9 131
2005
  
9 332
2010
  
9 657
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan itäosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnanvaltuustoon kuuluu nykyisin 35 valtuutettua. Kunnallisvaaleihin 1988 asti jäseniä oli 27. Vuoteen 1996 asti valtuuston suurin puolue oli SDP. Sittemmin Kokoomus nousi suuremmaksi vaaleissa 1996 ja 2000. Vuonna 2004 suurimman äänimäärän sai Hattulan Sitoutumattomat.

Hattulan nykyinen kunnanjohtaja on Heidi Rämö. Kunnanvaltuustoa johtaa Kaj Nordenswan (Kesk).

20. syyskuuta 2006 Hattulan kunnanvaltuusto päätti jäädä ulos vuoden 2009 alkaessa toteutuneesta Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattulasta kuitenkin liitettiin pieni alue Kalvolaa ja muita Hämeenlinnaan yhdistyviä kuntia yhdistämään maantieteellisesti.

Hattulan kunnan veroprosentti on ollut yksi Suomen kuntien alhaisimpia. Vuonna 2008 se oli Suomen kunnista 23:nneksi pienin. Sen jälkeen se on kohonnut yli 19 prosenttiin ja se on aavistuksen suurempi kuin naapurikunta Hämeenlinnalla. Hattula on suhteellisen edullinen paikkakunta asumiseen.

Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. Kesk. SKDL
Vas.
LKP SKL
KD
SMP
PS
sit. Muut
1976 10 7 5 3 1 1 -- -- 82,4%
1980 10 7 5 2 1 1 1 83,9%
1984 11 8 6 1 -- 1 78,8%
1988 13 12 5 2 2 1 -- 76,2%
1992 14 10 6 2 2 1 -- -- 75,1%
1996 11 12 7 2 2 1 66,3%
2000 11 12 10 1 1 -- 60,0%
2004 10 8 5 1 1 10 -- 63,1%
2008 10 13 4 1 2 4 1a 62,6%
2012 9 10 8 -- 1 6 1a 62,8%
a Vihreä liitto
Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö[7]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan nähtävyydet liittyvät pääasiassa kunnan pitkään historiaan Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskuntaan liittyvät Carl Eneas Sjöstrandin veistos Parolan leijona, Panssariprikaati ja Panssarimuseo. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa.

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1800-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko. Kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan ja Suontaan kartanot. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Varuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parola tunnetaan pitkälti juuri Parolannummen merkittävästä varuskunnasta Panssariprikaateineen ja joukkoyksikköineen sekä Panssarimuseosta. Myös entinen Panssarivarikko, nykyinen Millogin toimipiste toimii varuskunnan lähistöllä keskittyen panssarivaunujen korjaamiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 6.1.2009.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. StatFin -tilastopalvelu (Tilastokeskus); Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]