Timo Alakotila
Timo Pekka Alakotila (s. 15. heinäkuuta 1959 Hattula)[1] on suomalainen muusikko, säveltäjä ja musiikinopettaja. Hän on taiteilijaprofessori viisivuotiskaudella 2012–2016.[2]
Alakotila kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1978 Nurmijärven yhteiskoulusta ja suoritti vuonna 1992 musiikkiteorian opettajan tutkinnon Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa pääaineenaan sävellys. Hän opetti vuosina 1983–2014 Pop & Jazz Konservatoriossa musiikin teoriaa, säveltapailua ja pianonsoittoa ja sivutoimisena Sibelius-Akatemiassa vuosina 1989–2013 improvisointia, vapaasäestystä, pianon- ja harmooninsoittoa, säveltapailua, sovitusta, nuotintamista ja yhtyesoittoa.[3]
Vuonna 1996 Alakotila sai yhdessä Maria Kalaniemen ja Aldargaz-yhtyeen kanssa Nuoren taiteen Suomi -palkinnon. Valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan hän on saanut vuosina 2000, 2006 ja 2011 sekä platinalevyn Kyllä tukkipoika tunnetaan -levystä.[1]
Alakotila on tehnyt runsaasti levytyksiä tuottajan, säveltäjän, sovittajan ja muusikon ominaisuudessa. JPP-yhtyeen kanssa hän on tehnyt 12 levyä vuosina 1986–2014 ja Maria Kalaniemen kanssa seitsemän levyä vuosina 1990–2014. Hän on levyttänyt myös Trokan, Tango-orkesteri Unton, Karen Tweedin, Nordik Treen, Johanna Juholan, T for Threen, Luna Novan ja Terhi Puronahon kanssa.[1]
Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Folkmoods West, big bandille ja JPP-yhtyeelle, 1993
- harmonikkakonsertto, 2002
- Sinfonia Concertante, harmonikalle ja big bandille, 2003
- musiikki teokseen Laulu tulipunaisesta kukasta, 2003
- Valkoinen peura, musiikkilegenda, 2004
- Moraine, BBC:n sinfoniaorkesterille ja JPP-yhtyeelle, 2004
- barokkiviulukonsertto, 2006
- Metsäooppera, 2006
- Concerto Grosso, 2007
- Tuuli ihollasi (solisti H. Ilmolahti), CD-kokonaisuus, 2008
- Sketches from Folkscenes, Australian kamariorkesterille, 2009
- Vaaleat pilvet, Jyväskylän Bug Bandille, 2009
- Tangato Grosso, Guardia Nuevalle, 2009
- Jousikvartetot 1-2-3, Meta 4-, Felis, ja Kamuskvartetille, 2010–2013
- Unenpoika, Sommelolle, 2010
- viulukonsertto nro 2, 2011
- mandoliinokonsertto, 2014
- sovituksia Kronos-kvartetille ja Kimmo Pohjoselle, 2014
Lähde[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 37. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Taiteilijaprofessorit Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 9.8.2015. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Timo Alakotila Curriculum Vitae Timo Alakotilan verkkosivut. Viitattu 13.8.2015. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Alakotilan verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||
