Renko
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Hämeenlinna |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Hämeenlinnan seutukunta |
| Kihlakunta | Hämeenlinnan kihlakunta |
| Perustettu | 1877 |
| Kuntaliitokset | Hämeenlinnan mlk (1948, osa), Vanaja (1967, osa) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Hauho Hämeenlinna Kalvola Lammi Tuulos Renko |
| – syntynyt kunta | Hämeenlinna |
| Pinta-ala | 290,85 km2 [1] (1.1.2008) |
| – maa | 278,53 km2 |
| – sisä | 12,32 km2 |
| Väkiluku | 2 365 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 8,49 as/km2 (31.12.2008) |
| Demografiatiedot | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 18,2 % |
| – 15–64-v. | 62,8 % |
| – yli 64-v. | 19 % |
Renko (ruots. Rengo) on entinen Suomen kunta ja nykyinen Hämeenlinnan taajama, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Hämeenlinnan keskustaan on Rengosta matkaa noin 15 km. Kunnassa asui ennen kunnan lakkauttamista 2 365 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 290,85 km2, josta 12,32 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 8,49 asukasta/km2.
Rengon kunta liittyi vuoden 2009 alussa osaksi uutta Hämeenlinnan suurkaupunkia. Päätös liittymisestä tehtiin kunnanvaltuustossa 28.11.2007 yksimielisesti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimestä
Keskiaikaisissa ruotsinkielisissä lähteissä pitäjän nimi esiintyy eri muodoissa: vuonna 1440 = Rengo, 1470 = Ringha, 1475 = Rengia, 1505 ja 1512 = Rengo.
Rengon kappalainen Israel Kempe, lähetti 1700-luvun puolivälissä vastauksen Turun tuomiokapitulille, kun se oli tiedustellut pitäjään liittyviä asioita. Kappalainen toteaa pitäjän nimen johtuvan sen alueella mutkittelevasta joesta, joka laskee Hattulan Renkajärvestä Renkajokena eli Rengonjokena kohden Vanaja-veden virtauksia. Tähän teoriaan on yhtynyt myös professori Pekka Suvanto.lähde tarkemmin?
Nykyisin pitäjän nimestä on vallalla toisenlainen käsitys. Nimistötutkija, tohtori Petri Hiltusen mukaanlähde tarkemmin? Rengon nimi on germaanista alkuperää. Vastaavasti äännettyjä nimimuotoja (Renco, Rencho, Renk) tavataan ennen keskiaikaa saksalaisella kielialueella. Sanan merkitys on ollut Hiltusen mukaan sama kuin Hathun eli 'taistelu' tai 'ottelu'. Renc merkitys on muinaissaksissa myös 'ylimielinen', 'ylpeä' tai 'kopea'.
Kylännimiä käsitellessään Hiltunen tulee siihen johtopäätökseenlähde tarkemmin?, että vanhimmat nimet sijoittuvat Kanta-Hämeen vanhimmille asuinpaikoille. Esimerkiksi Rengon kylät Waimare ja Muurila ovat pitäjän vanhimmat kylät. Näin Rengon kylien nimet voidaan johtaa seuraavasti; Muurila = Mure, Waimare = Weimar, Wiiala = Wia, Kutila = Gudi ja Nevilä = Nevi. Pitäjän oma nimi ja kylien nimistö olisi siis paljolti saksalaisperäistä ja puhtaasti ei-kristillistä.
[muokkaa] Historia
Rengon pitäjä on ollut perinteinen kappelisaurakunta, mutta sillä erotuksella, että sen pohjoinen osa kuului Vanajan seurakunnan alaisuuteen ja eteläinen osa puoluestaan Janakkalan seurakunnan alaisuuteen.
[muokkaa] Rengon kylät
Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
[muokkaa] Muurila
Kylän nimi esiintyy jo oikeudenpöytäkirjassa 1440, siis ennen kivikirkon rakentamista. Isonjaon kartassa esiintyy nykyisen kirkon läheisyydessä paljon tiluksia, jotka viittaavat muureihin, kuten Yli-Paavolan Muurinaluspelto, samoin kuin Laurilan Muurinaluspelto. Alueelta löytyy myös perimätiedon mukaan muinainen kalmisto.
[muokkaa] Uusikylä
Uudenkylän peltolohkot sijaitsevat kirkon puolella. Uusikylä on aikanaan syntynyt Hämeenlinnaan menevän tien varteen.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
