Renko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Renko
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Hämeenlinna
Renko.vaakuna.svg Renko.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°53′35″N, 24°17′00″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kihlakunta Hämeenlinnan kihlakunta
Perustettu 1877
Kuntaliitokset Hämeenlinnan mlk (1948, osa),
Vanaja (1967, osa)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Hauho
Hämeenlinna
Kalvola
Lammi
Tuulos
Renko
– syntynyt kunta Hämeenlinna
Pinta-ala 290,85 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 278,53 km²
– sisävesi 12,32 km²
Väkiluku 2 365  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 8,49 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 62,8 %
– yli 64-v. 19,0 %
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Entisestä kunnan kuntakeskuksesta, nykyisestä Hämeenlinnan taajamasta on oma artikkeli.

Renko (ruots. Rengo) on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia. Ennen lakkauttamistaan Renko sijaitsi Kanta-Hämeen maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Sen naapurikunnat olivat Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Tammela.

Kunnassa asui ennen lakkauttamista 2 365 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 290,85 km2, josta 12,32 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 8,49 asukasta/km2.

Hämeenlinnan keskustaan on Rengosta matkaa noin 15 km.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rengon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1953.[4]

Nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikaisissa ruotsinkielisissä lähteissä pitäjän nimi esiintyy eri muodoissa: vuonna 1440 Rengo, 1470 Ringha, 1475 Rengia sekä vuosina 1505 ja 1512 Rengo.

Rengon kappalainen Israel Kempe lähetti 1700-luvun puolivälissä vastauksen Turun tuomiokapitulille, kun se oli tiedustellut pitäjään liittyviä asioita. Kappalainen toteaa pitäjän nimen johtuvan sen alueella mutkittelevasta joesta, joka laskee Hattulan Renkajärvestä Renkajokena eli Rengonjokena kohden Vanajaveden virtauksia. Tähän teoriaan on yhtynyt myös professori Pekka Suvanto.[5]

Nykyisin pitäjän nimestä on vallalla toisenlainen käsitys. Nimistötutkija tohtori Petri Hiltusen mukaan[6] Rengon nimi on germaanista alkuperää. Vastaavasti äännettyjä nimimuotoja (Renco, Rencho, Renk) tavataan ennen keskiaikaa saksalaisella kielialueella. Sanan merkitys on ollut Hiltusen mukaan sama kuin Hathun eli 'taistelu' tai 'ottelu'. Renc merkitys on muinaissaksissa myös 'ylimielinen', 'ylpeä' tai 'kopea'.

Kylännimiä käsitellessään Hiltunen tulee siihen johtopäätökseen[6], että vanhimmat nimet sijoittuvat Kanta-Hämeen vanhimmille asuinpaikoille. Esimerkiksi Rengon kylät Waimare ja Muurila ovat pitäjän vanhimmat kylät. Näin Rengon kylien nimet voidaan johtaa seuraavasti; Muurila = Mure, Waimare = Weimar, Wiiala = Wia, Kutila = Gudi ja Nevilä = Nevi. Pitäjän oma nimi ja kylien nimistö olisi siis paljolti saksalaisperäistä ja puhtaasti ei-kristillistä.

Keskiajalta oleva Rengon kirkko on muodoltaan kahdeksankulmainen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rengon pitäjä on ollut perinteinen kappeliseurakunta, mutta se kuului kahden seurakunnan alaisuuteen. Rengon pohjoisosa kuului Vanajan ja eteläosa puolestaan Janakkalan seurakunnan alaisuuteen.

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renko liittyi vuoden 2009 alussa osaksi Hämeenlinnaa yhdessä neljän muun kunnan kanssa. Päätös liittymisestä tehtiin kunnanvaltuustossa yksimielisesti 28. marraskuuta 2007.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rengon muodoltaan kahdeksankulmainen harmaakivikirkko on peräisin keskiajalta. Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2831 ja 2855) kulkee Rengon kautta ja alueella on myös Härkätiemuseo.

Rengon kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahoinen
  • Asemi
  • Kaloinen
  • Kuittila
  • Lietsa
  • Muurila
  • Nevilä
  • Oinaala
  • Uusikylä
  • Vaimare
  • Vehmainen
  • Nummenkylä

Muurila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurilan kylän nimi esiintyy oikeudenpöytäkirjassa jo vuonna 1440, jolloin kunnan kivikirkkoakaan ei vielä oltu rakennettu. Isonjaon ajalta peräisin olevassa kartassa nykyisen kirkon läheisyydessä esiintyy paljon muureihin viittaavia tiluksia, kuten Yli-Paavolan Muurinaluspelto ja Laurilan Muurinaluspelto. Alueelta löytyy perimätiedon mukaan myös muinainen kalmisto.

Uusikylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenkylän peltolohkot sijaitsevat kirkon puolella. Uusikylä on aikanaan syntynyt Hämeenlinnaan menevän tien varteen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 169. Otava 1979, Helsinki.
  5. Seppo Suvanto; Vanajan keskiaika. Teoksessa: Vanajan historia I (1976)
  6. a b Hiltunen, Petri; Kanta-Hämettä vai Taka-Saksaa. Hämeen Sanomat 10.12.2000

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Renko.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.