Tyrväntö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyrväntö
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Hattula ja Valkeakoski
Tyrväntö.vaakuna.svg

vaakuna

Lääni Hämeen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Perustettu [1] 1873
– emäpitäjä Hattula
Liitetty 1971
– kuntiin Hattula
Pinta-ala  km²  [1]
(1963)
– maa 91,8 km²
Väkiluku 1 603  [1]
(1970)
väestötiheys 17,46 as/km²

Tyrväntö (ruotsiksi myös Tyrvändö) oli Kanta-Hämeessä sijainnut Suomen kunta. Nykyään vanhan Tyrvännön kunnan alue kuuluu suurimmaksi osaksi Hattulaan, lukuun ottamatta pohjoisosaa, joka on liitetty Valkeakoskeen. Vanajaveteen pistävällä Tyrvännön niemellä sijaitsee Lepaan puutarhaoppilaitos ja useita ammattiyhdistysten sekä yksityisten kesähuviloita.

Tyrvännön suurin taajama on Lepaa, jossa sijaitsee Lepaan puutarhamuseo, Lepaa Golf, Lepaan viinitila sekä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin Lepaan puutarha-alan yksikkö. Kuntakeskus taas oli Suotaalassa, jossa myös Tyrvännön kirkko sijaitsee. Lähellä tätä on Hotelli Petäys.

Tyrvännön naapurikunnat olivat Hattula, Hauho, Pälkäne ja Sääksmäki.

Tyrvännön vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1960. [2]

Tyrvännön itäosan kautta kulki aikanaan valtatie 3, kunnes uusi tieyhteys Hämeenlinnasta Tampereelle valmistui 1960-luvulla. Entinen valtatie on rakennettu uudelleen ja on nykyisin kantatie 57.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anomaa, Haukila, Lahdentaka, Lepaa, Lusi, Monaala, Monittula, Mäenpää, Mälkiäinen, Retula, Suontaka, Suotaala, Tykölä, Uskila (Uskela) ja Vanajaniemi.

Historia[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrvännön kunnan eteläosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat merkit asutuksesta ovat kiven työstämisestä kertovia kvartsinsiruja jotka ovat löytyneet Monittulan kylän alueelta. Nykykäsityksen mukaan ihminen on toiminut kivikaudella koko Tyrvännön alueella. Vanhimmat kivikautiset esineet edustavat noin 4200 eaa. päättynyttä Suomusjärven kulttuuria. Kivikautiset löydöt painottuvat alueen itäiseen osaan ja Lusinlahden ympäristöön. Löydetyt esineet ovat olleet luukaapimia ja kivikirveitä. Varhaisimmat asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia.

Vuosina 3000-2500 eaa. vasarakirveskulttuuri levisi Tyrväntöön. Samalla tulivat uudet elinkeinot, karjanhoito ja maanviljelys. Vanhimmat merkit maanviljelystä löytyvät Retulansaaresta. Vasarakirveslöydöt painottuvat nekin alueen itäpuolelle Anomaahan, ja Tyrväntö sijaitsi vasarakirveskulttuurin vaikutusalueen pohjoisrajalla.

Maanviljelyn tiedetään alkaneen laajemmin noin vuonna 1500 eaa. pronssikauden alkuun. Retulansaaren hautakummut ovat tätä seuranneilta vuosisadoilta. Rautakaudelta Tyrvännöstä tunnetaan kolme niin sanottua miekanhiontakiveä.

Nykyisen kaltaisten kylien ja pysyvän asutuksen katsotaan muotoutuneen noin vuonna 500. Keskeiset kylät ovat ilmeisesti saaneet alkunsa viimeistään viikinkiajalla, noin vuonna 800-900. Vuoden 1000 aikaan Tyrvännössä on ollut todennäköisesti noin 100 asukasta, eli alue on ollut suhteellisen tiheästi asuttu. Tämän jälkeen väkiluvun kehitys taantui mahdollisesti sotien takia.

Tyrvännön alueesta käytettiin aikoinaan nimeä Kulsiala ja tämän epäillään johtuneen palvontamenoissa käytettyä astiaa tarkoittaneesta nimestä.

Vuonna 1968 Suontaan kylästä löytyi yksi Suomen komeimmista rautakautisista miekoista. Miekka on noin vuodelta 1030 ja sen haltijan epäillään olleen naispuolinen. Aikakausi oli erityisen rauhaton, sillä Hämeeseen suuntautui hyökkäyksiä niin Novgorodista kuin Ruotsistakin.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin valta ja kristinusko lujittuivat alueella 1200-luvun lopulla, ja ensimmäinen kirkko rakennettiin Lepaalle. Arviot Lepaalla olleen kirkon rakennusvuodesta vaihtelevat 1200- ja 1400-lukujen välillä. Kirkko purettiin kivistä sakastia lukuun ottamatta uuden kirkon valmistuttua Suotaalaan 1800-luvun alussa. Tyrvännön alueella uskotaan olleen oma seurakuntansa, mutta kun Hattulan Pyhän Ristin kirkko valmistui, Tyrvännöstä tuli kappeliseurakunta viimeistään 1500-luvulla.

Isonvihan aikaan vuonna 1713 venäläiset miehittivät Tyrvännön vuoteen 1721 saakka. Venäläisten saapuessa ainakin Suotaala, Lahdentaka ja Lepaa joutuivat ryöstelyn ja hävityksen kohteeksi. Taloista ryöstettiin elintarvikkeita ja karjaa, ja väkivallantekoja paikallisia asukkaita kohtaan tapahtui etenkin alkuvaiheessa paljon, ennen kuin miehitysviranomaiset alkoivat rauhoittaa tilannetta.

1700-luvun lopulla Lepaalla sijainnut vanha kirkko alkoi käydä huonokuntoiseksi ja ahtaaksi. Uusi kirkko päätettiin rakentaa Tyrvännönniemen pohjoisosaan Suotaalaan, Lähemmäs Tyrvännön asutuksen painopistettä. Matti Åkerblomin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1800.

1800- ja 1900-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1865 kunnallishallintouudistuksen yhteydessä Tyrvännön kappeliseurakunnasta muodostettiin kunta. Muutos toimeenpantiin viimeistään 1873.

Sotien jälkeen Tyrväntöön asutettiin karjalaisia Vuokselasta. Kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 1971 ja liitettiin Hattulaan. Vuonna 1978 entisen Tyrvännön pohjoisosan kylistä Mälkiäinen, Tykölä ja Uskila liitettiin kokonaan ja Monaala osin Valkeakoskeen.

Tunnettuja tyrväntöläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 3. toukokuuta 2008.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 153. Otava 1967, Helsinki.
  3. Eero Ojanen: Tyrvännön Historia (Tyrväntö-Seura, 2002)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]