Ypäjä
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.ypaja.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Forssan seutukunta |
| Perustettu | 1876 |
| Kokonaispinta-ala | 183,25 km² 311:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 182,75 km² |
| – sisävesi | 0,50 km² |
| Väkiluku | 2 541 262:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 13,90 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 15,2 % |
| – 15–64-v. | 64,1 % |
| – yli 64-v. | 20,8 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,8 % |
| – muut | 1,0 % |
| Kunnallisvero | 20,25 % 95:nneksi suurin 2012 [5] |
| Työttömyysaste | 9,5 % (2007) |
| Kunnanjohtaja | Sinikka Malin |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2008 - 2012 • Kesk. • Kok. • SDP • Vas. • Vihr. |
12 4 2 2 1 |
Ypäjä (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) on lounaisessa Suomessa sijaitseva kunta, joka kuuluu Forssan seutukuntaan, Kanta-Hämeen maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin.
Ypäjän naapurikunnat ovat Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa ja Somero.
Ypäjän vaakunan on suunnitellut professori, taidegraafikko Aukusti Tuhka ja se vahvistettiin vuonna 1949. [6]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Ypäjä tunnetaan luultavasti parhaiten hevosista. Kunnassa sijaitsee Hevosopisto ja siellä järjestetään vuosittain Finnderby-ratsastuskilpailu. Kuntaa markkinoidaankin Suomen hevospitäjänä.
Perinteisesti Ypäjä on osa Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan sekä nykyään Varsinais-Suomeen kuuluvan Someron ja Pirkanmaahan kuuluvan Urjalan kanssa. Forssan ohella toinen tärkeä seudullinen keskus on Loimaa, ja varsinkin Ypäjän länsi- ja pohjoisosista on lyhempi matka Loimaalle kuin Forssaan, jonne taas yhteydet ovat paremmat kunnan etelä- ja itäosista.
Kunnan asukasluku on 1980-luvun jälkeen laskenut vuosi vuodelta. Viime vuosina kunta on saanut jonkin verran jarruteltua muuttoliikettä ja houkuteltua uusia asukkaita kuntaan mm. Hevosopiston ja edullisten tonttien avulla.lähde?
Ypäjällä on oma peruskoulu, jonka opetus järjestetään neljässä yksikössä: Perttulan koulu (luokat 1.–6.), Levän koulu (luokat 1.–6.), Ypäjänkylän koulu (luokat 1.–6.) sekä Kartanon koulu (luokat 7.–9.). Peruskoulun ja Hevosopiston lisäksi kunnassa toimii Loimaan lukion lanseeraamana lukion hevosurheilulinja, jossa on mahdollista yhdistää lukion oppimäärä sekä ratsastusopinnot.
Kuntalaisten asioista uutisoi kerran kuussa ilmestyvä Ypäjäläinen, jota julkaisevat yhdessä Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. Päivittäisestä uutistarjonnasta vastaa Forssassa ilmestyvä Forssan lehti ja myös Loimaan lehteä luetaan.
[muokkaa] Maisema
[muokkaa] Luonnonympäristö
Luonnonympäristöä Ypäjällä hallitsevat laajat savikot, jotka on pääosin raivattu pelloksi. Niiden välissä on metsäisiä, kalliosydämisiä moreeniselänteitä. Laajin suurempi metsäalue on heti kirkonkylän pohjoispuolella.[7] Kunnan etelärajaa noudattelee katkonainen harjujakso. Toinen harjujakso seurailee Loimijoen laaksoa etelässä Palikkalan ja Levän kylien alueella. Loimaan, Someron ja Kosken rajalla lounaassa kunnan alueelle ulottuvat Loimaan Eksyssuo ja Someron Huhmassuo.
Kunnan tärkein vesistö on Loimijoki, jonka varrelle Ypäjän kirkonkylä ja tärkeimmät viljelyalueet ovat aikanaan syntyneet. Pohjoisesta Loimijokeen laskee Ypäjän alueelta Ypäjoki ja Ypäjän eteläosien halki virtaa Loimijokeen Ypäjällä etelästä laskeva Kuusjoki. Järviä ei ole.
Kunnan uimapaikkoina ovat entisessä kalliolouhoksessa sijaitseva Murska valtatien 10 varressa ja sorakuoppaan kaivettu Piilikankaan uimala Someron rajalla.
[muokkaa] Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristöistä Ypäjällä Loimijokilaakson viljelysmaisema ja Valtion hevosjalostuslaitos, jonka toimintaa nykyään jatkavat Ypäjän hevosopisto ja MTT:n hevostutkimus aiemman Kartanonkylän kartanon alueella Ypäjän Kartanonkylässä, on määritelty Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.[8][9]
[muokkaa] Historia
Nykyisen Ypäjän alue on jakautunut kahteen historialliseen maakuntaan: Hämeenlinnan linnaläänin ja siihen kuuluneen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Hämeeseen on luettu Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Levän ja Palikkalan kylät. Kokemäenkartanon linnaläänin ja siihen kuulunen Loimaan hallintopitäjän mukaan rajattuna Satakuntaan on luettu Ypäjän ja Mannisten kylät.[10]
Ypäjän kunnan ja seurakunnan edeltäjänä oli Perttulan kappeli, josta on olemassa tieto ainakin jo 1500-luvulta.[11] Samanlaiset kappelit lienevät olleet myös Tammelan Portaassa ja Tammelan kirkonkylässä; myöhemmin näistä Tammelan kappeli tuli muodostuneen kirkkopitäjän emäkirkoksi ja Portaan kappeli hävisi.[12] Ainakin jo 1500-luvulla Perttula lienee ollut Tammelan kappeliseurakuntana, mutta Jokioisten kappeliseurakunnan perustamisen jälkeen vuonna 1631 Perttulan kirkon toiminta tuli pääasiassa Jokioisten kappalaisen vastuulle.[13]
Uudestaan Perttulasta tuli kappeliseurakunta Tammelan alaisuuteen vuonna 1871. Tällöin Perttulan kappeliseurakuntaan liitettiin myös Loimaaseen kuuluneet Ypäjän ja Mannisten kylät, joiden asukkaat olivat käyttäneet Ypäjän kirkkoa jo 1600-luvulta alkaen. Huolimatta liittymisestä Perttulan kappeliseuraan, mainitut kylät kuitenkin jäivät vielä osaksi Loimaan kirkkoherrakuntaa.[14] Kunnallishallinto Perttulaan perustettiin vuonna 1876.[15]
Vuonna 1876 valmistui Turku–Toijala-rautatie, jonka varteen perustettiin rautatieasema Ypäjänkylään vuonna 1888. Itsenäinen kirkkoherrakunta Ypäjästä tuli vuonna 1892, jolloin siihenastinen Perttulan kunta ja kappeliseurakunta samalla muutti nimensä rautatieaseman mukaan Ypäjäksi. Samalla myös Ypäjä ja Manninen liitettiin muodostettuun kirkkoherrakuntaan. Maallisessa hallinnossa liitos näiden kahden kylän osalta toteutui vasta vuonna 1911.[16]
[muokkaa] Kylät ja kulmakunnat
[muokkaa] Kylät
- Kartanonkylä
- Levä
- Manninen
- Palikkala
- Perttula (kirkonkylä)
- Varsanoja
- Ypäjänkylä eli "Ypäjän asema"
[muokkaa] Kulmakunnat
Kulmakunnista tärkeimpiä ovat aiemmin omat koulupiirinsä aiemmin muodostaneet Perttulan Kuusjoenkulma ja Palikkalan Hyrsynkulma.
Pienempiä kulmakuntia ovat muun muassa Ketokylä, Jyvämäki ja Saarikko Levällä, Katinhäntä, Onkijoenperä, Nopola ja Hollinkorpi Ypäjänkylässä, Mätikkö ja Rajalahti Perttulassa, Myllykulma, Nirpankulma, Suokulma ja Vellinginmäki Mannisissa, Ruokosuo Kuusjoenkulmalla sekä Kottaanoja ja Vähäsuo Palikkalassa.
Suuria toisen maailmansodan jälkeisiä siirtoväen asutusalueita on etenkin Jokioisten ja Kartanonkylän kartanoiden entisillä sivutiloilla Levän Saarikossa ja Palikkalan Vähälläsuolla.
[muokkaa] Liikenne
Ypäjänkylässä, noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitsi Ypäjän rautatieasema, jolla tosin junat eivät ole pysähtyneet vuoden 1984 jälkeen. Nykyään lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa.
Maantieliikenteessä kunnan keskeisiä liikenneväyliä ovat 2000-luvulla kunnan eteläosan halki kulkeva, Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10 (osoitenimenä Ypäjällä Turuntie) ja siitä Palikkalan lähellä erkaneva, Forssasta Loimaan suuntaan johtava seututie 213 (osoiteniminä Ypäjällä Forssantie ja Loimaantie). Tämän kanssa risteää Ypäjän kirkon luona Koskelta tuleva yhdystie 2805 (osoiteniminä Ypäjällä Koskentie ja Kurjenmäentie), jonka ohella toinen keskeinen kunnan sisäinen yhdystie on Valtatieltä 9 Loimaan Metsämaalla alkunsa saava, Ypäjänkylän, Ypäjän kirkonkylän, Kartanonkylän ja Varsanojan kautta Jokioisten Vaulammille johtava yhdystie 2812 (osoiteniminä Ypäjällä Ypäjänkyläntie ja Varsanojantie). Tähän yhtyy vielä Ypäjänkylän Katinhännässä seututieltä 213 Loimaan Kauhanojalla alkunsa saava yhdystie 2815 (osoitenimenä Ypäjällä Katinhännäntie).
Ennen nykyisen valtatien 2 rakentamista valtatien 2 reitti kulki Ypäjällä nykyisen valtatien 10 ja seututien 213 alkuosan reittiä noudatellutta linjausta ja tästä nykyistä Jyvämäentietä Koskentielle ja tätä pitkin jälleen nykyiselle seututielle 213.[17] Tästä matkasta osuus Jokioisten Haapaniemestä Ypäjän Levän Jyvämäkeen rakennettiin 1860-luvulla Vaulammin ja Kurjenmäen kautta kulkeneen vanhemman maantien mäkisen osuuden oikaisemiseksi.[18]
[muokkaa] Välimatkoja
Etäisyyksiä Ypäjän kirkonkylästä Ypäjän muihin kyliin:
- Ypäjänkylä 10 km
- Levä 5 km
Etäisyyksiä Ypäjän kirkonkylältä lähikaupunkeihin ja Etelä-Suomen suurimpiin keskuksiin:
[muokkaa] Tunnettuja ypäjäläisiä
- Uno Harva (1882–1949), uskontotieteilijä
- Eemeli Jaakkola (1882–1936), kirjailija
- Lyyli Aalto (1916–1990), kansanedustaja
- Viljo Rasila (s. 1926), historiantutkija
- Maija Perho (s. 1949), kansanedustaja ja ministeri
- Sanna Pietiäinen (s. 1964), laulaja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 174. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 30-31. Hämeen liiton julkaisu II:90. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4.
- ↑ Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Valtion hevosjalostuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, s. 15-16. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta, 1978. ISBN 951-99167-9-2.
- ↑ Huuhtanen 1978: 24.
- ↑ Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 55. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
- ↑ Ojanen, Eeva: Entinen Tammelan kappeli, s. 13. Teoksessa: Ahti, Risto (toim.): Sata vuotta. Ypäjän seurakunnan juhlalukemisto. Ypäjä: Ypäjän seurakunta, 1992. ISBN 951-96506-0-1.
- ↑ Huuhtanen 1978: 24-25, 35.
- ↑ Huuhtanen 1978: 37.
- ↑ Huuhtanen 1978: 54-56.
- ↑ Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 31-33. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
- ↑ Huuhtanen 1978: 84.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Karttoja
- Senaatin kartasto 1:21 000. XIII.21. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1882. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011).
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011).
