Tampere

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampere
Tammerfors
Tampere.vaakuna.svg Tampere.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
Tampereen kantakaupunkia heinäkuussa 2006 Pyynikin näkötornista nähtynä
Tampereen kantakaupunkia heinäkuussa 2006 Pyynikin näkötornista nähtynä
www.tampere.fi
Sijainti 61°29′53″N, 023°45′39″EKoordinaatit: 61°29′53″N, 023°45′39″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1779
Kuntaliitokset Tampereen alueliitokset
Messukylä (1947)
Aitolahti (1966)
Teisko (1972)
Kokonaispinta-ala 689,59 km²
175:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 525,01 km²
– sisävesi 164,58 km²
Väkiluku 217 603
kolmanneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 414,5 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 69,7 %
– yli 64-v. 16,8 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 93,9 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 5,6 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla Pirkanmaan maakunnassa. Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kunta[5] ja toiseksi suurin kaupunkialue[6] Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 217 603[2] ja kaupunkialueen väkiluku on 313 058[7] Kaupungin pinta-ala on 689,59 km², josta 525,01 km² maata ja 164,58 km² sisävesiä.[1] Tampere ja sen lähinaapurit Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Hämeenkyrö, Orivesi, Pälkäne ja Ylöjärvi muodostavat yhdessä Tampereen seutukunnan. Seutukunnassa on 376 000 asukasta, ja se on Suomen toiseksi suurin väestökeskittymä Helsingin seutukunnan jälkeen.

Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Näsijärven vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.[8]

Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä,[9] viimeksi vuonna 2012.[10] Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan. [11]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Pääartikkeli: Tampereen historia

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 aivan Turun ja Porin läänin itärajalle, läänirajana olleen Tammerkosken länsirannalle, Tammerkosken kartanon maille. Vuonna 1870 alkuperäinen Tampere siirtyi Hämeen lääniin. Uudesta kaupungista pyrittiin tekemään elinkeinovapauden laboratorio määräämällä, että kaupungissa saisi harjoittaa vapaasti ammatteja.

Tampereesta tuli 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja samalla yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Teollisuuden myötä Tampereella alkoi tekniikan alan koulutus jo varhain. Tampereella käytiin merkittäviä Suomen sisällissodan taisteluita vuonna 1918. Tärkeänä teollisuuskaupunkina Tampere joutui talvisodan aikana useaan otteeseen Neuvostoliiton ilmavoimien pommihyökkäysten kohteeksi; jatkosodan aikana kaupunkia ei pommitettu kertaakaan. Perinteinen "savupiipputeollisuus" katosi Tampereen keskustasta miltei täysin 1980- ja 1990-lukujen aikana. Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja muuttui Tampereen yliopistoksi vuonna 1966.

Politiikka [muokkaa]

Kaupunginvaltuusto 2012
Puolue Nyk. paikat
(2012)		 Paikat
(2008)
Kokoomus 17 18
SDP 16 15
Vihreät 10 11
Perussuomalaiset 9 4
Vasemmistoliitto 7 8
Keskusta 3 4
Kristillisdemokraatit 2 3
Sitoutumattomat 1 2
SKP 1 1
RKP 1 1

Valtuustot [muokkaa]

Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimi Kokoomusta edustava Timo P. Nieminen. Valtuusto valitsi Niemisen toiselle kaudelle vuonna 2009. Valtuusto voi erottaa pormestarin kesken kauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.

Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Valtuuston puheenjohtaja on Sanna Marin (sd). Vuosina 2009-2012 valtuuston puheenjohtajana toimi Irene Roivainen (vihr), Vuosina 2007–2008 valtuuston puheenjohtajana toimi Pekka Paavola (tamp.sit) ja vuosina 2005–2007 Hanna Tainio (sd).

Tampereella myös lapset pääsevät mukaan päätöksentekoon. Tampereella Annalan koulussa aloitettiin ensimmäisenälähde? Suomessa luotto-oppilastoiminta. Sittemmin nimi on vaihtunut oppilaskunnan hallitukseksi. Tampereella jokaisessa peruskoulussa on nykyään oppilaskunnan hallitus. Myös Suomen ensimmäinen Lasten parlamentti perustettiin Tampereelle vuonna 2005.

Tampereella toimii myös Nuorisofoorumi, joka tuo nuorten mielipiteet esille päätöksenteossa. Vuonna 2011 Nuorisofoorumi (TNF) sai kaksi puhe- ja läsnäolo paikkaa Tampereen kaupunginvaltuustoon. TNF:llä on paikat myös nuoria koskevissa lauta- ja johtokunnissa. Nuorisofoorumin nimettäviä aikaansaanoksia on mm. Nuorisokahvila tampereella, kannanotto toisenasteen koulutuksen yhdistämiseen, paikkojen saaminen kaupunginvaltuustoon.

Aluepolitiikkaan liittyvässä kunnallisessa verotulontasauskäytännössä Tampere siirsi vuonna 2002 huonommin menestyviin kuntiin verotulojaan n. 40 miljoonaa euroa.[12]

Kaupunginjohtajat ja pormestarit [muokkaa]

Kaupunginjohtaja  Toimikausi 
Kaarle Nordlund 1929–1943
Sulo Typpö 1943–1957
Erkki Lindfors 1957–1969
Pekka Paavola 1969–1985
Jarmo Rantanen 1985–2007
Pormestari Toimikausi
Timo P. Nieminen 2007–2012
Anna-Kaisa Ikonen 2013–

Koulutus [muokkaa]

Tampereen teknillisen yliopiston päärakennus.

Tampereella on

Maantiede [muokkaa]

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.
Tampereen Vanha kirkko jouluasussa.
Tammerkosken kansallismaisemaa.

Tampereen kokonaispinta-ala on 689,59 km², josta maata on 525,01 km² ja vettä 164,58 km².[1] Pohjoisimmat koordinaatit ovat 61°50′12″N, 023°51′20″E, eteläisimmät 61°25′39″N, 023°53′25″E, itäisimmät 61°37′38″N, 024°07′07″E, läntisimmät 61°32′00″N, 023°32′32″E. Tämän alueen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Kämmenniemessä, Käälahden perukassa. Tampereen pinta-alasta 19,3 prosenttia (100,4 km²) on asemakaavoitettu.

Luonto [muokkaa]

Kallioperä [muokkaa]

Tampereen kallioperä muodostuu kiilleliuskeesta ja migmatiitista. Maakuntakivi taas on maailmalla harvinainen, mutta Pirkanmaalla yleisesti esiintyvä pallograniitti. Tampereen maaperä on moreenia ja kalliota sekä harjuissa ja reunamuodostumissa on soraa ja hiekkaa. Tampereen rakennuskiviesiintymät ovat monipuoliset. Perinteisen graniitin lisäksi löytyy runsaasti muun muassa kvartsidioriittia, tonaliittia, kiilleliusketta ja kiillegneissiä.

Vesistöt [muokkaa]

Näsijärvi talvella, taustalla Näsinneula.

Tampereella on järviä ja lampia lähes 200. Niistä yli 10 hehtaarin järviä on 50.

Näsijärvi on Pirkanmaan suuri keskusjärvi. Se on pituudeltaan 44 km, leveydeltään 5–7 km, syvin kohta noin 70 metriä ja pinta-alaltaan se on 265 km². Järven rantaviiva on rikkonainen; mantereelle työntyy syviä lahtia, joiden väliin jää pitkiä niemiä. Komein tällainen lahti on Koljonselältä mantereelle pistävä Pengonpohja, joka on liki 8 km pitkä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen, josta vesi jatkaa Selkämereen. Korkeuseroltaan Näsijärven vesistö jakautuu kahteen osaan, sillä Näsijärven pohjoispäässä olevalla Muroleen kanavalla on yhden metrin korkuinen sulutus latvavesien ollessa 96 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tampereen eteläpuolella sijaitseva Pyhäjärvi on pinta-alaltaan 124 km² ja syvin kohta on 46 metriä. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja se on vesistön keskusjärvi. Pyhäjärveen laskee vettä Näsijärvestä Tammerkosken kautta sekä Vanajavedeltä. Pyhäjärvestä vesi taas laskee Nokianvirran kautta Kuloveteen ja sieltä Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.

Pyhäjärven ja Näsijärven yhdistää Tammerkoski, joka virtaa Tampereen läpi padottuna. Kosken pudotuskorkeus on lähes 19 metriä. Itse Tampereen nimi pohjautuu Tammerkoskeen.

Tampereen kaupunkialueella sijaitsevia järviä ovat lisäksi Iidesjärvi, Alasjärvi, Peltolammi, Särkijärvi, Hervantajärvi, Kaukajärvi ja Tohloppi.

Raakavedestään Tampere ottaa 73 % kirkasvetisestä Roineesta ja loput neljältä pohjavedenottamolta, jotka sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Tampereella on viisi vesitornia ja yksi maan sisälle rakennettu vesisäiliö, joka on kaupungin vanhin veden varastointiin tarkoitettu säiliö, ja valmistui vuonna 1898. Vanhin vesitorni on Kaupin vanha vesitorni, joka valmistui vuonna 1928. Sen viereen rakennettiin 1950-luvun lopussa suurempi Kaupin uusi vesitorni, joka on vesimäärältään kaupungin suurin: 10,000 m³. Muut vesitornit ovat Hervannan vesitorni, Peltolammin vesitorni ja Tesoman vesitorni.

Harjut [muokkaa]

Tampere on paitsi järvien myös harjujen kaupunki. Tampereella ovat muun muassa Pispalan, Pyynikin ja Kalevan soraharjut. Nämä harjut kuuluvat 200 kilometriä pitkään harjujaksoon, joka alkaa Salpausselältä ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän asti. Paarlahti on samansuuntainen Näsijärven lahti, joka on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi.Pyynikin harju on maailman suurin soraharju.

Suot ja metsät [muokkaa]

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Tampereen suot lukeutuvat niin sanotusti viettokeitaisiin. Nämä viettokeitaat eli eksentriset kermikeitaat ja rahkakeitaat ovat kaltevalle alustalle syntyneitä, yhteen suuntaan viistoja soita, joiden pienmuotoja ovat kaltevuutta vastaan kohtisuorassa sijaitsevat mätäsjonot, kermit sekä niiden kuljut. Viettokeitaat saavat ravinteensa pääosin sadevedestä. Viettokeitaista hyvin harvat ovat suojeltuja. Ne ovat Suomessa yleisiä Itä- ja Keski-Suomen vaihtelevan, pienipiirteisen kallioperätopografian alueella, mutta niitä sijaitsee myös muualla Etelä-Suomessa. Viettokeitaiden kasvillisuus on suhteellisen monipuolista. Siellä viihtyy esimerkiksi lakka, karpalo sekä suokukka.

Pirkanmaalla luonnontilaisten soiden osuus kokonaissuopinta-alasta on 25–30 %, kun taas suojeltujen soiden osuus on vain 3,1–5 %.

Tampereen suoalueisiin lukeutuvat muun muassa Tohlopin suo sekä Peräjoen suot. Tohlopin harvinainen suoalue kärsii rantojen ja kävelyteiden rakentamisesta, kun taas Peräjoen soista 5 hehtaaria kuuluu Pirkanmaan soidensuojeluohjelmaan sen arvokkaan suokasvillisuuden takia. Vuonna 2006 Peräjoen alue rauhoitettiin maanomistajan aloitteesta.

Pirkanmaan soidenkäytöstä turvemaapeltoja on 4 % ja turvetuotantoa yhden prosentin verran. Turvetta käytetään muun muassa energianlähteenä sekä tekstiilien raaka-aineena. Soita on metsäojitettu 57 % ja ojittamatta 14 %. Ojittamattomista soista puolet on kasvullista metsämaata ja ne ovat pääosin metsätalouskäytössä. Suojelualueet ja -ohjelmat vievät soiden käytöstä 4 %. Osa niistä on kuitenkin ojitettuja. 20 % on lakannut olemasta suota, kuten metsäojitetut suot ja turvepellot, joiden suokasvullisuus on kadonnut ja turvekerros huvennut, taikka rakentamisen alle jääneet suot.

Pyynikinharjua

Tampere kuuluu havumetsävyöhykkeen eteläboreaaliseen alueeseen, tarkemmin sen karumman Järvisuomea luonnehtivan pohjoisen alavyöhykkeen ja rehevämmän Lounais-ja Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan vyöhykkeen rajaseudulla. Tampereen seudulla yleisin metsätyyppi on mustikkaa ja kuusta kasvava tuorekangas, ja luonnontilaisessa metsässä yleisin puu kuusi. Mänty kasvaa runsaana siellä, missä kuusi ei viihdy. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa myös lehtipuita, kuten koivua ja haapaa. Etelä-Hämeen lehtokeskuksen pohjoisosat sijaitsevat Pyhäjärven rannoilla Tampereen eteläosassa. Kyseisessä lehtokeskuksessa kasvaa esimerkiksi muutamia jalavalehtoja.

Talousmetsien osa Tampereen metsien kokonaispinta-alasta on 20 % ja pinta-ala 1 454 hehtaaria. Metsistä myydään puuta teollisuudelle niin sanotuin pystymyynnein, jolloin hakkuutöiden toteuttamisesta vastaa ostaja.

Metsiä käytetään myös ulkoilu- ja retkimielessä. Ulkoilumetsiin kuuluu 4 169 hehtaaria metsiä. Tällaisia metsiä ovat muun muassa Kalevanharju, Pyynikki sekä Epilänharju. Ulkoilumetsät mahdollistavat virkistäytymis- ja luontoharrastusmahdollisuuksia kaupunkilaisille sekä toimivat opetuskohteina koululaisille ja harjoittelupaikkoina useille urheiluseuroille. Retkeilyyn sopivien metsätilojen kokonaispinta-ala on 1887 hehtaaria.

Tampereella voit törmätä kettuihin ja supikoiriin. Supikoirat viihtyvät laitakaupungin metsiköissä ja rakentamattomissa joutomaissa, jotka tarjoavat supikoiralle hyvät lepo- ja pesäpaikat. Supikoiria ja kettuja houkuttelee kaupunkiin helppo ravinnonsaanti. Kettujen pesäpaikat sijaitsevat kantakaupungin laitamien pikku metsiköissä ja täytemaan rinteissä.

Tampereen kasvillisuudessa näkyy metsien rehevöityminen ja lehdon yleistyminen. Esimerkiksi rehevyyttä välttävää metsäkortetta esiintyy vain pienissä metsiköissä, kun taas lehtopalsami viihtyy rehevissä lehdoissa ja on alkanut levitä maansiirtojen vuoksi. Eräs harvinainen kasvi, kevätlinnunherne, viihtyy Tampereen lehtomaisilla alueilla ja on kunnassa yleinen, mutta harvinaisuutensa vuoksi sitä ei saa poimia.

Suojelualueet [muokkaa]

Tampereella on 11 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 238 hehtaaria. Teiskon Vattulan luonnonsuojelualue on Tampereen suurin. Sen pinta-ala on 61 hehtaaria. Uusin luonnonsuojelualue on Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kaarilassa ja Epilässä. Se perustettiin 28.12.2005. Tampereen tunnuslaji on linnuista västäräkki, eläimistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki.

Ilmasto [muokkaa]

Tampereella vallitsee boreaalinen väli-ilmasto. Talven ja kesän lämpötilaerot ovat selvät. Esimerkiksi vuonna 2005 Tampereen korkein lämpötila oli 28,7 °C, kun taas matalin lämpötila −18,8 °C. Korkeimmat lämpötilat mitataan normaalisti heinäkuussa, mutta aurinkoisinta Tampereella on kesäkuussa, jolloin auringonpaistetunteja muodostuu keskimäärin 272. Pilvisintä on loppuvuodesta, loka-joulukuussa.

Vuodessa sademäärä on noin 600 millimetriä. Sateisin kuukausi on elokuu, ja syyssateet saattavat olla toisinaan runsaita syys-marraskuulla, mikä on tyypillistä Etelä-Suomen ilmastolle. Kevät on vuoden kuivin vuodenaika.

Kuten koko Suomessa, Golfvirran vaikutus näkyy myös Tampereella. Ilmasto on hieman lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maapallolla. Tampereen ilmastoon vaikuttavat myös muun muassa Pyynikinharju, kaupungin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat järvenselät, sekä ympäri vuoden avoinna pysyvä Tammerkoski.

Tampereen seudun ilmasto-oloja tutkii Tampere-Pirkkalan lentokentälle sijoitettu Ilmatieteenlaitoksen Länsi-Suomen aluetoimisto, joka on mitannut Tampereen vuosisadan korkeimmaksi lämpötilaksi 33,1 astetta (v. 1914) ja matalimmaksi −37 astetta (v. 1967). Tuulen on myös havaittu käyvän useimmiten etelästä. Myös Härmälässä on merkittävä sääasema.

Suomen ilmastovyöhykkeistä Tampere sijoittuu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Eurostatin vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että Tampereella on Euroopan kaupungeista kahdeksanneksi eniten sadepäiviä.[13]

Tampereen keskusta [muokkaa]

Keskustori on Tampereen kantakaupungin keskeinen tapahtumapaikka.

Tampereen keskusta-alue sekä myös Pyynikin ja Pispalan kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärven korkeus meren pinnasta on 95 metriä ja Pyhäjärven 77 metriä. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.

Tampereen keskustan kadut muodostavat tyypillisen ruutukaavan. Keskustan länsi­laidalla kulkee pohjois-etelä­suuntainen puistokatu, Hämeenpuisto, joka johtaa Pyhä­­järven rannasta lähelle Näsi­järveä. Leveä Hämeenkatu johtaa itä-länsi­suuntaisesti rautatieasemalta Hämeen­puistoon ja ylittää Tammer­kosken Hämeensiltaa pitkin. Hämeen­kadun suuntainen on myös keskusta-alueen pisin katu, Rautatien­kadulta Pyynikille ulottuva Satakunnankatu, joka ylittää Tammer­kosken Satakunnan siltaa pitkin.

Tampereen Keskustori sijaitsee Tammer­kosken länsi­rannalla lähellä Hämeensiltaa. Sen laidalla sijaitsevan Vanhan kirkon tapulin koordinaatit ovat 61°29′54″N, 023°45′42″E. Nykyisin Tampereen liikenteellisenä keski­pisteenä voidaan kuitenkin pitää Kalevan kaupungin­osassa sijaitsevaa Itsenäisyydenkadun, Teiskontien ja Kalevan puistotien risteystä.

Tampere perustettiin alun perin Tammerkosken länsirannalle. Vuonna 1877 siihen liitettiin kosken itäpuolella sijaitseva, siihen saakka Messukylään kuulunut Kyttälän alue, jonne rautatieasemakin oli jo sitä ennen rakennettu ja joka nykyisin on osa Tampereen keskustaa.

Katuja [muokkaa]

Tampereen pisin katu on Hervannan valtaväylä, jonka pituus on 7,8 kilometriä. Toisena on Lempääläntie ja Aitolahdentie (6 km). Lyhin katu on 23,47 metriä pitkä Helenankuja, jonka varrella olevan talon seinään ruuvattiin asiasta kertova muistolaatta vuonna 1996.[14] Silloista pisin on Lakalaivassa sijaitseva Postitorven Risteyssilta 386 metrillään. Toisena ja kolmantena ovat Lakalaivassa sijaitseva Rotatorin Risteyssilta (299 m) ja Arranmaan Ratasilta Peltolammilla 291 metriä.

Kaupunginosia ja kyliä [muokkaa]

Pääartikkeli: Luettelo Tampereen kaupunginosista

1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.

Tammerkosken länsipuolella

Tammerkosken itäpuolella

Varhaiset esikaupunkialueet

Hatanpään kartanon alueet (liitetty 1920)

Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.

Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.

Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto listaa yli sata kaupunginosaa.

Liikenne [muokkaa]

Höyrylaiva Kuru ja muut sisävesihöyrylaivat olivat Näsijärven alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka.

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena, joka valmistui vaiheittain vuosien 1964 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee 9 kilometrin pituinen moottoritie (Valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, itäinen ohitustie (valtatie 9), valmistui 1996, ja kulkee välillä Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Sitä jatkettiin Ylöjärvelle asti suurhankkeella (Tampereen läntinen kehätie valtatie 3), jolloin se yhtyy Lakalaivassa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Läntisen kehätien Kalkku-Pirkkala (1-vaiheen) avajaiset olivat 2.10.2006, Läntinen kehätie on kokonaisuudessaan valmis 15.12.2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.[15]

Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista. Tampereelta on suoria junia useisiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, ja päivittäinen matkustajamäärä on noin 10 000. Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa.

Johdinauto Tampereella 1950-luvulla.

Tampereella on myös kunnallinen liikennelaitos, joka hoitaa 30 linjallaan yhdessä seutuliikennöitsijäin kanssa yhteistariffissa paikallisliikennettä linja-autoin. Tampereen kaupungin joukkoliikennetoimisto tilaa liikennelaitokselta suurimman osan liikenteestä. Liikennelaitoksen perinteisesti liikennöimiä kaupunkiliikenteen linjoja on vuodesta 2006 alettu kilpailuttaa tilaaja-tuottaja-mallin myötä. Talvikaudeksi 2008–2009 on kilpailutettu linjojen 7 ja 27 liikenne, jonka voitti Veolia Tampere. Linjoilla edellytetään käytettäväksi sinivalkoista, liikennelaitoksen bussien väristä kalustoa. Myös midi-bussein liikennöitävät linjat 10 ja 32 kilpailutetaan, yhdyskuntalautakunta ratkaisi kilpailutuksen voittajan 9.4.2008 (linja 10 Väinö Paunu, linja 32 Atro Vuolle). Kaupungin sisäistä liikennettä on hoidettu myös johdinautoilla vuosina 1948-1976.

Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2008 Tampere-Pirkkalan kautta kulki noin 710 000 matkustajaa, matkustajamäärät kasvavat joka vuosi. Tampere-Pirkkalasta on yhteyksiä Helsinkiin, Kittilään (talvisin), Tukholmaan, Riikaan, Lontooseen, Frankfurtiin, Bremeniin, Tallinnaan, Kuopioon, Gdanskiin, Malagaan, Kaunasiin ja Milanoon.

Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärven kautta Päijänteen vesistöön sekä Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan niin sanottu Hopealinja. Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat

Tampereelle on lähes koko 2000-luvun suunniteltu kaupunkiraitiotietä yhtenä ratkaisuna kaupungin alati kasvaviin liikenneongelmiin. Tällä hetkellä ei ole sitouduttu vielä mihinkään lopulliseen ratkaisuun, vaan erilaisia kaupunkiraitiolinjastoja vertaillaan yhdessä lähijuna- ja bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtojen kanssa TASE 2025-selvityksessä. Projektin loppuraportissa esitetään suositeltavaksi järjestelmäksi eri vaihtoehtojen yhdistelmää, jossa joukkoliikenteen runkolinjoina on Lentävänniemestä keskustan ja TAYS:n kautta Hervantaan ja Vuorekseen kulkeva raitiotie ja Nokialta Lempäälään liikennöitävä lähijunalinja. Raideliikenteen ulottumattomissa oleville alueille ehdotetaan linja-autoliikenteen laatukäytäviä, joista osalla varaudutaan myöhemmin tulevaisuudessa raitiotiehen.[16]

Tampereen rautatieasema

Välimatkat [muokkaa]

lähde?

Kaupunki Välimatka (km) Matka-aika junalla
Helsinki 173 1:28
Hämeenlinna 75 0:41
Iisalmi 390 4:40
Joensuu 393 4:25
Jyväskylä 153 1:19
Kouvola 188 2:22
Kuopio 293 2:52
Loimaa 98 1:03
Lahti 126 1:41
Oulu 504 4:24
Pori 114 1:30
Seinäjoki 177 1:04
Turku 165 1:39
Vaasa 240 2:20
Pietari (Venäjä) 402 n. 6:30

Nähtävyydet [muokkaa]

Tampereen tuomiokirkko
Pääartikkeli: Tampereen nähtävyydet

Nähtävyyksiä [muokkaa]

Väestö [muokkaa]

Tampereella asuu 217 497 henkilöämilloin?. Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua, ja 2/3 yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja.[18]

1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Tampereelle muutti paljon työväestöä maakunnista.

Sotien aikana 1938–1944 Tampereen seudulle saapui myös poikkeuksellisen suuri määrä Karjalasta (Viipuri, Rautu, Metsäpirtti jne.) tulleita evakoita, jotka värittivät alueen jo ennestään rikasta kulttuuriperintöä.

Tampere on Suomen suurin yksikielisesti suomenkielinen kunta. Tampereella on kuitenkin myös vireä ruotsinkielinen vähemmistö, jonka historiasta ja nykyajasta kertovat mm. Svenska samskolan i Tammerfors, Svenska Barndaghemmet, Porvoon hiippakuntaan kuuluva Tampereen ruotsinkielinen seurakunta (Tammerfors svenska församling), Tammerfors Aktuellt -lehti ja perinteikäs urheiluseura TBK. Tampereen väestöön kuuluu myös monia muita eri kieliryhmien edustajia, joiden osuus väestöstä on vuosi vuodelta yhä kasvanut.

Ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2008 Tampereella 6 941 henkilöä ja vieraita kieliä puhui 9 532 henkilöä.[19] Tampereella puhutaan noin 130:tä kieltä – suomen jälkeen suurimpia kieliä ovat venäjä, ruotsi, arabia, englanti, viro, kiina, persia, kurdi, vietnam, turkki, saksa ja albania. Vuosittain kaupunkiin saapuu noin 350 ulkomaalaista.[20]

Väestönkehitys [muokkaa]

Allaoleva taulukko kuvaa Tampereen asukasluvun kehitystä vuosina 1815-1939. Kaupunki kasvoi tänä aikana nopeasti Suomen suurkaupunkien joukkoon.

Vuosi 1815[21] 1840[21] 1850[21] 1860[21] 1870[21] 1880[21] 1890[21] 1900[21] 1910[21] 1920[21] 1923[21] 1930[22] 1938[22] 1939[22]
Väkiluku &&&&&&&&&&&&0793.&&&&00793 &&&&&&&&&&&01819.&&&&001 819 &&&&&&&&&&&03207.&&&&003 207 &&&&&&&&&&&05232.&&&&005 232 &&&&&&&&&&&06986.&&&&006 986 &&&&&&&&&&013645.&&&&0013 645 &&&&&&&&&&020132.&&&&0020 132 &&&&&&&&&&036344.&&&&0036 344 &&&&&&&&&&045442.&&&&0045 442 &&&&&&&&&&047830.&&&&0047 830 &&&&&&&&&&050138.&&&&0050 138 &&&&&&&&&&055967.&&&&0055 967 &&&&&&&&&&076730.&&&&0076 730 &&&&&&&&&&078012.&&&&0078 012

Evakkojen asettumisen ja kaupungistumisen tuloksena väestö jatkoi kasvuaan 1940-luvulla ja sen jälkeenkin. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tampereen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 166 228
1985
  
 169 026
1990
  
 172 560
1995
  
 182 742
2000
  
 195 468
2005
  
 204 337
2010
  
 213 217
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Väestö osa-alueittain [muokkaa]

Tampereen väestö oli 31.12.2008 jakautunut osa-alueittain seuraavasti:[24]

  • Keskinen suuralue 64 079
    • Keskusta 39 137
    • Sampola 19 378
    • Iidesranta 5 564
Tampereen keskustaa
  • Koillinen suuralue 34 430
    • Messukylä 13 832
    • Tasanne 7 936
    • Leinola 12 662
  • Kaakkoinen suuralue 41 189
    • Kaukajärvi 19 156
    • Hervanta 22 033
  • Eteläinen suuralue 19 161
    • Härmälä 6 604
    • Koivistonkylä 6 534
    • Peltolammi 6 023
  • Lounainen suuralue 32 677
    • Pispala 7 466
    • Rahola 10 166
    • Tesoma 15 045
  • Luoteinen suuralue 10 900
    • Lielahti 5 315
    • Lentävänniemi 5 585
  • Pohjoinen suuralue 4 409
    • Aitolahti 1 298
    • Kämmenniemi 2 037
    • Terälahti 1 074
  • Muut 2 707

Nimen Tampere etymologia [muokkaa]

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinaisruotsin damber 'pato'). Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal 'koskessa sijaitseva suvantokohta'.[25] 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl.[26]

Kulttuuri [muokkaa]

Tampere-talo

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Vuorovuosin järjestettävät Pispalan Sottiisi ja Tanssimania tuovat kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Vuosittain järjestetään myös metallimusiikkifestivaali Sauna Open Air Metal Festival, joka tuo kotimaisten esiintyjien lisäksi myös suuria nimiä ulkomailta.

Muita tapahtumia ovat muun muassa Tampereen Teatterikesä, Tampere Jazz Happening, Tampere Biennale, Tampereen Sävel, Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaali, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (muun muassa Ahaa Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri MD (Mobita/Dansco), Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä Tampereen ooppera.

  • Tampereen teatteri

  • Komediateatteri

  • Työväen Teatteri

  • Pyynikin kesäteatteri

Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana. Esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesteri eli Tampere Filharmonia konsertoi Tampere-talossa. Kalervo Kummola on Tampere-talon johtaja.

Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse. Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa. Leikillinen nimitys Suomen Manchester tunnettiin jo 1900-luvun alussa.[27][28] Kuitenkaan Tampereen murteessa ei käytetä erityisemmin nimeä "Manse".

Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara. Toiseksi erikoisuudeksi ovat viime vuosina nousseet hot wings -kanansiivet, joista Tampereella ja ympäristökunnissa syödään lähes puolet koko maan määrästä.[29]

Tampere fiktiossa [muokkaa]

Broom icon.svg
 Tämä artikkeli painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tampere kirjallisuudessa puuttuu käytännössä kokonaan ja kevyt viihdekulttuuri ja yksittäiset vähämerkityksiset televisiosarjat painottuvat liikaa.

Tampereella on kuvattu useita TV-sarjoja ja elokuvia. Kuvattuja TV-sarjoja ovat muun muassa Pekka Lepikön Mummo (1987–1988) ja Kyllä isä osaa (1993–1994), Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen Reinikainen ja Sisko ja sen veli sekä TAYS:iin sijoittuva tositelevisiosarja Sairaala (2008). Myös komediasarja Kummeli on suurelta osin kuvattu Tampereella. Tampere on ollut myös yksi keskeinen tapahtumapaikka muun muassa Edvin Laineen romaanifilmatisoinnissa Musta rakkaus (1957), Risto Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja (1967) ja Mika Kaurismäen elokuvassa Klaani (1984).

Sarjakuvapiirtäjä P. A. Manninen on katsellut Tamperetta kauhufantasian näkökulmasta Kapteeni Kuolio -sarjakuvissaan, joissa tamperelaisten turvallisuutta uhkaavat muun muassa vampyyrit, aaveet ja erilaiset suomalaisen kansanperinteen hahmot.[30] Tiitu Takalo on toinen sarjakuvapiirtäjä, joka on kuvannut teoksissaan Tamperetta ja tamperelaisia.

Dekkarikirjailija Seppo Jokisen lähes kaikki kirjat tapahtuvat Tampereella. Fantasia-romaanissa "Matka Neuvosto-Suomessa" Tampereen nimeksi on muutettu "Lenininkoski".

Myös Uusi Päivä-sarjan kuvaukset suurimmalta osin tapahtuvat Tampereella, mutta sarjassa Tampereen (ja yleisesti kuvauspaikkojen) nimi on Virtaus.

Tampereen uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]

Tampereen evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään kuuluvat seuraavat seurakunnat:

Tampereen ortodoksinen seurakunta on laajalla alueella Pirkanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen maakunnissa toimiva ortodoksinen seurakunta.

Tampereella sijaitsee myös kaksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon (MAP tai mormoni) seurakuntaa. Heidän kirkko rakennuksensa sijaitsee Tampereen, Kalevassa.

Muita tamperelaisia kristillisiä yhteisöjä ovat muun muassa:

Monilla kristillisillä järjestöillä on vakiintunutta toimintaa Tampereella. Tällaisia ovat esimerkiksi:

Jehovan todistajilla on seurakunta ja valtakunnansali Tampereella.

Tampereella toimiva islamilainen yhteisö on Tampereen islamin yhdyskunta.

Urheilu [muokkaa]

Ratinan stadion
Hakametsän jäähalli

Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä Suomen Cupin 2007. Suomen mestaruuden ovat voittaneet myös sotien jälkeen tamperelaistunut viipurilainen Ilves-Kissat 1950, Tampereen Ilves 1983 sekä Suomen Cupin kahdesti vuosina 1979 ja 1990 ja Tampereen Pallo-Veikot vuonna 1994. TamU pelaa kotiottelunsa Ratinan stadionilla, joka Helsingin olympialaisten aikaan isännöi muutamia olympiaturnauksen jalkapallo-otteluita. Ilves ja TPV pelaa kotiottelunsa Tammelan stadionilla.

Tampereella toimii kaksi SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Ne ovat myös Suomen kaksi menestyneintä jääkiekkojoukkuetta, sillä Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa ja Tappara yhdessä edeltäjänsä TBK:n kanssa yhteensä 15 kertaa. Suomen mestaruuden jääkiekossa ovat voittaneet myös Tampereen Palloilijat vuonna 1931 ja Koovee vuonna 1968. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Hallissa on järjestetty MM-kisoja myös 1982, 1991, 1997 ja 2003. Tampereelle ollaan suunnittelemassa vanhan jäähallin korvaavaa uutta Tampereen Keskusareena -monitoimihallia, joka ei kuitenkaan ehtinyt valmistua vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihin mennessä kuten aiemmin aiottiin.

Muita menestyneimpiä tamperelaisia urheiluseuroja ovat lentopallossa Isku-Volley ja koripallossa Tampereen Pyrintö, jotka molemmat pelaavat lajiensa pääsarjoissa. Pyrintö on voittanut koripallon Suomen mestaruuden kahdesti vuosina 2010 ja 2011. Classic pelaa salibandyliigaa. Classic on saavuttanut hopeaa 2007 ja 2008 sekä pronssia 2005.

Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka nykyään tunnetaan parhaiten yleisurheilijoistaan, muun muassa pituushyppääjä Tommi Evilästä ja keihäänheittäjä Tero Järvenpäästä.

Koovee on myös perinteikäs monilajiseura, jonka lajivalikoimaan kuuluu jääkiekon lisäksi jalkapallo, paini, pesäpallo, petankki, pyöräily, salibandy, suunnistus, taitoluistelu ja uinti.

Tampere Rugby Club pelaa rugbyn SM-sarjassa, jonka se on voittanut vuosina 2006 ja 2007. Seuralla on miesten ja naisten sekä juniori joukkue.

Tampere Saints pelaa amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa, baseballin SM-sarjassa pelaa Tampere Tigers. Kaupungin pesäpallomainetta puolustaa Manse PP, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomensarjassa ja naisten edustusjoukkue Maakuntasarjassa.

Vuoden 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalien kesäkisat järjestettiin Tampereella. Aiemmin kaupungissa on järjestetty muun muassa painin EM-kilpailut vuosina 1987, 2008 ja judon Euroopan-mestaruuskilpailut 2006 ja Tampereen judoseura on yksi Suomen kovimmista . Kalevan kisoja Tampere on isännöinyt useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2008.

Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Lisäksi Tampereella on kaksi kehitysyhteistyöperustaista ”ystäväkaupunkia”, Mwanza Tansaniassa ja León Nicaraguassa.[31]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ http://vrk.fi/default.aspx?docid=7559&site=3&id=0
  6. ↑ Kaupungin-maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet - tekninen menetelmäkuvaus Viitattu 22. Maaliskuu 2013.
  7. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011
  8. ↑ (Kuntalehti 2004, numero 15; kts. artikkeli Kaupunki)
  9. ↑ Helsingin Sanomat 18.9.2008, "Paisuvalla Tampereella edessään isot pohdinnat joukkoliikenteestä", sivu A6
  10. ↑ http://www.taloustutkimus.fi/?x1538426=2486678
  11. ↑ http://www.taloustutkimus.fi/?x1538426=1789540
  12. ↑ Helsingin Sanomat 24. syyskuuta 2002.
  13. ↑ http://www.yle.fi/uutiset/24h/id102551.html
  14. ↑ http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/muistomerkit/lyhinkatu.html
  15. ↑ http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Kt60.htm
  16. ↑ http://www.tase2025.fi/julkaisut/TASE_tiivistelma.pdf
  17. ↑ Tampere on muutakin kuin Särkäniemi (HTML) Varaahotelli.fi. Viitattu 23.2.2012. Suomi
  18. ↑ http://www.tampere.fi/perustiedot/index.html
  19. ↑ http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2008&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi
  20. ↑ http://www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/
  21. ↑ a b c d e f g h i j k Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  22. ↑ a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  24. ↑ Tilastokeskuksen väestötiedot ikäryhmittäin ja osa-alueittain (PDF) Tampereen kaupunki. Viitattu 30.6.2009.
  25. ↑ Lähteenmäki, Eino: Tampere-nimen alkuperästä. Tammerkoski: Tampereen kotiseutilehti 1942 (4. vsk.), s. 3–6.
  26. ↑ Rahkonen, Pauli: Tampere – saamelainen koskiappellatiivi. Virittäjä 2/2011 (115. vks.), s. 252–256.
    Heikkilä, Mikko: Tampere – saamelaisen Tammerkosken kaupunki. Virittäjä 1/2012 (116. vsk.), s. 117–124.
  27. ↑ Pieni Tietosanakirja. Hakusana Tampere. Helsinki: Otava, 1925–1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2010).
  28. ↑ Tietosanakirja. Hakusana Tampere. Helsinki: Tietosanakirja, 1909–1922.
  29. ↑ http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Tampere+on+hurahtanut+kanansiipiin/1135265202839
  30. ↑ Suominen, Janne: Tampereen vaiettu historia. Aviisi 10/2006.
  31. ↑ Ystävyyskaupungit Tampereen kaupunki. Viitattu 30.11.2011.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampere.
Tampere
Keskinen suuralue:
Keskusta: Amuri | Hatanpää | Kyttälä | Nalkala | Pyynikinrinne | Pyynikki | Ratina | Tammela | Tampella | Tulli | Sampo: Järvensivu | Kaleva | Kissanmaa | Lapinniemi | Lappi | Petsamo | Iidesjärvi: Muotiala | Nekala | Viinikka
Koillinen suuralue:
Messukylä: Hakametsä | Messukylä | Pappila | Ristinarkku | Ruotula | Takahuhti | Tasanne: Atala | Olkahinen | Tasanne | Leinola: Leinola | Linnainmaa | Vehmainen
Kaakkoinen suuralue:
Kaukajärvi: Hallila | Kaukajärvi | Lukonmäki | Turtola | Viiala | Hervanta: Hervanta | Rusko
Eteläinen suuralue:
Härmälä: Härmälä | Sarankulma | Koivisto: Koivistonkylä | Nirva | Veisu | Peltoo: Multisilta | Peltolammi
Lounainen suuralue:
Pispala: Hyhky | Pispala | Rahola: Epilä | Kaarila | Kalkku | Rahola | Tesoma: Haukiluoma | Ikuri | Myllypuro | Tesoma
Luoteinen suuralue:
Lielahti: Lielahti | Pohtola | Ryydynpohja | Lentävänniemi: Lentävänniemi | Niemi
Pohjoinen suuralue:
Nurmi-Sorila | Kämmenniemi | Terälahti
Pirkanmaan maakunnan kunnat
Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi
Entiset kunnat
Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)
1. Helsinki 605 022 7. Jyväskylä 133 557 13. Lappeenranta 72 400 19. Salo 54 845 25. Nurmijärvi 40 750
2. Espoo 257 195 8. Kuopio 105 236 14. Hämeenlinna 67 556 20. Mikkeli 54 520 26. Rauma 39 853
3. Tampere 217 603 9. Lahti 103 073 15. Vaasa 65 771 21. Porvoo 49 109 27. Järvenpää 39 633
4. Vantaa 205 479 10. Kouvola 87 346 16. Rovaniemi 60 887 22. Lohja 47 515 28. Kajaani 37 978
5. Oulu 191 050 11. Pori 83 272 17. Seinäjoki 59 628 23. Kokkola 46 809 29. Tuusula 37 958
6. Turku 180 350 12. Joensuu 74 146 18. Kotka 54 887 24. Hyvinkää 45 649 30. Kirkkonummi 37 628
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampere&oldid=13268384