Suoniemi
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Nokia |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Pirkanmaa |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Nokia Suoniemi |
| – syntynyt kunta | Nokia |
| Pinta-ala | km² [1] (1963) |
| – maa | 94,2 km² |
| Väkiluku | 1 673 [1] (1970) |
| – väestötiheys | 17,76 as/km² |
Suoniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Suoniemi oli Karkun (Sastamalan) kappeliseurakunta vuodesta 1670 lähtien. Alkujaan Suoniemi oli osa suurta Sastamalan kirkkopitäjää. Suoniemen kunta perustettiin 1868. Runsas sata vuotta myöhemmin, 1973, se liitettiin silloiseen Nokian kauppalaan. Yhdessä kuntaliitoksen kanssa Suoniemen seurakunta, joka oli itsenäistynyt Karkusta vuonna 1908, lakkautettiin ja yhdistettiin Nokian seurakuntaan. Kuntaliitos merkitsi samalla läänin vaihdosta Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin, mitä Suoniemen kunta oli anonut jo muutamaa vuotta aiemmin. Jo vuotta ennen kuntaliitosta siirrettiin Tyrisevän kylä Karkun kuntaan.
Suoniemen puukirkko on vuodelta 1803 ja se korjattiin perusteellisesti 1900-luvun alussa. Kirkossa on Bror Axel Thulén rakentamat, täysin alkuperäisinä säilyneet 12-äänikertaiset urut vuodelta 1903.
Suoniemen vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1955. [2]
Suoniemen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Karkku, Mouhijärvi, Nokia ja Tottijärvi.
Leimallinen piirre Suoniemelle oli kunnan hajanaisuus. Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Kulovesi jakoi kunnan kahteen toisistaan täysin erillään olleeseen osaan. Kunnan hallintokeskus sijaitsi suurimmassa taajamassa Siurossa vesistön pohjoispuolella, missä olivat myös kunnassa olleet teollisuuslaitokset. Kirkko ja pappila olivat puolestaan vesistön eteläpuolella ja sielläkin etäällä paitsi toisistaan, myös suurimmasta asutuskeskittymästä, vierekkäisistä Sarkolan ja Vahalahden kylistä.
Suoniemeläinen opettaja, kotiseutuneuvos Eero Järventausta keräsi kotikunnastaan suuren määrän sananparsia ja muuta kansanperinnettä.
Suoniemen suurimmat maatilat olivat vesistön pohjoispuolella sijaitsevat Kuljun ja Kauniaisten kartanot; muut tämän alueen maatilat olivat pääosin kartanoiden entisiä torppia. Kuljun 1700-luvun lopulta oleva päärakennus korjattiin perusteellisesti vuonna 1917 arkkitehti Birger Federleyn piirustusten mukaan. Myös Kauniaisten päärakennus on 1700-luvulta. Kummassakin kartanossa on laaja puisto. Kuljun kartanon maalla sijainneessa Rajalan torpassa aloitti vuonna 1873 toimintansa Suoniemen ensimmäinen kansakoulu. Tämän ns. Rajalan koulun rakennus on edelleen olemassa − tosin ränsistyneenä ja huonokuntoisena −, vaikka itse koulu lakkautettiin jo kymmeniä vuosia sitten. Suoniemellä oli enimmillään, 1950-luvulla, toiminnassa yhtä aikaa viisi kansakoulua.
Suoniemelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä. [3]
Suoniemen alueella on erikoinen luonnonnähtävyys, luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu ontoksi kovertunut siirtolohkare Pirunpesänkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen asustaneen kiven onkalossa. Kivi sijaitsee lähellä Sarkolan kylää Kuloveteen pistävässä niemessä vuoren rinteellä.
Näyttelijä Tuomas Mattila on kotoisin Suoniemeltä Sarkolan kylästä.
Sisällysluettelo |
Kyliä [muokkaa]
Kauniainen, Kulju, Mauri, Pakkala, Ruolahti, Sarkola, Suoniemi, Tyrisevä, Urmia, Vahalahti
Liikenneyhteydet [muokkaa]
Suoniemen hajanaisuudesta johtuen kunnan sisäiset liikenneolot olivat hankalat; vesistön eri puoliskojen välinen maantieliikenne oli hoidettava naapurikuntien kautta. Sen sijaan yhteydet kunnan eri osista muualle olivat hyvät. Vesistön pohjoispuolella kulkivat Tampereen ja Porin välinen rautatie ja valtatie 11, aiemmin myös Tampereen ja Turun välinen valtatie 9. Viimeksi mainittu siirrettiin kulkemaan vesistön eteläpuolitse 1960-luvun alussa, mikä paransi tuntuvasti sikäläisiä liikenneoloja. Tämä tie muutettiin myöhemmin kantatie 41:ksi, nykyisin se on valtatie 12.
Suoniemen rautatieasema oli kunnan luoteiskulmalla Urmian kylässä, lisäksi radalla olivat kunnan alueella Kuloveden laiturivaihde sekä Kesäniemen, Leukaluitten, Myrrän ja Aatamin seisakkeet. Nykyisin kaikilta näiltä on henkilöliikenne lakkautettu, viimeisimmäksi Suoniemen asemalta ja Leukaluitten seisakkeelta 1989. Kunnan eri osien välistä liikennettä välitti 1900-luvun alkupuoliskolla pieni matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi myös Karkun puolelle Kutalaan ja tilauksesta Vammalaan saakka.
Suoniemeen meni ennen Tampereelta bussilinja 78.
Lähteet [muokkaa]
- Tuohitorventien sukututkimuspiste: Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen
- Pieni Tietosanakirja
- Suomenmaa 5 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1973 (ss. 363-373)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 7. toukokuuta 2008.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 151
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Järventausta, Eero: Kansan kertomaa Suoniemeltä. Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XLVIII, 1974, Vammala.
- Järventausta, Eero: Suoniemen kouluista. Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XLIX, 1974, Vammala.
- Järventausta, Eero (toim.): Suoniemen sananparsia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1974, Helsinki.
- Oja, Aulis (toim.): Karkun ja Suoniemen kuvauksia vuosilta 1749−1801. Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXVII, 1955, Vammala.
- Rancken, J. Oskar I.: Sastamala (lyhentäen suomentanut Väinö Selander). Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXXIII, 1963, Vammala.
- Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 2. Sastamalan historiatoimikunta 2007, Vammala. ISBN 978-951-97691-5-8.
- Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3. Sastamalan historiatoimikunta 1997, Vammala.
- Salo, Unto: Sastamalan historia 1,1 - Esihistoria. Sastamalan historiatoimikunta 2004, Vammala. ISBN 951-97691-2-9.
- Salo, Unto: Sastamalan historia 1,2 - Esihistorian liiteosa. Sastamalan historiatoimikunta 2004, Vammala. ISBN 951-97691-3-7.
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
