Kangasala

Kangasala
vaakuna	sijainti
www.kangasala.fi
Sijainti	61°27′50″N, 24°04′20″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1865
Kuntaliitokset	Sahalahti (2005) Kuhmalahti (2011)
Kokonaispinta-ala	870,85 km² 128:nneksi suurin 2013
– maa	658,01 km²
– sisävesi	212,84 km²
Väkiluku	30 163 36:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	45,84 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	20,4 %
– 15–64-v.	63,2 %
– yli 64-v.	16,4 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	20,00 % 147:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Jukka Mäkelä

Kangasala on Suomen kunta, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 30 163 ihmistä, ja sen pinta-ala on 870,85 km², josta 212,84 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 45,84 asukasta/km².

Kangasalan naapurikunnat ovat Kuhmoinen, Lempäälä, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski. Kangasalan kirkolta on matkaa Tampereelle 17 km ja Helsinkiin 163 km.

Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja, joille on rakennettu monia näkötorneja.

Nimi

Kangasalan nimi johtuu sanasta "kangas", joka on muinaisgermaaninen laina ja sukua saksan Gang- sekä ruotsin gång-sanoille ja tarkoittaa käytävää, kovapohjaista kulkureittiä tms. Kangasala onkin tunnettu harjujonostaan, joka on ollut keskeinen kulkuväylä kautta aikojen. Nimi kokonaisuudessaan tarkoittaa samaa kuin "kankaanala", mutta se kuuluu toiseen sanatyyppiin: kynnysalla/kynnysala, taivasalla/taivasala, katosalla/katosala. Nimen taivutus on näin ollen epäsäännöllinen: mennään Kangasalle ( ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle"). Kuitenkin Kangasalla asuvasta henkilöstä käytetään nimitystä kangasalalainen, ja myös muotoa Kangasalalle käytetään muuta kuin liikkumista tarkoittavissa asiayhteyksissä, esim. "Kangasalalle tyypillinen piirre..." tai "Kangasalalle myönnettiin valtionapua..." Kangasalan nimi tavataan asiakirjoista ensi kerran vuonna 1403, jolloin se oli ollut Pirkkalasta eronneena noin puoli vuosisataa. Kangasalan kirkko sijaitsi aluksi Liuksialan kylässä Roineen rannalla, josta nimi levisi koko pitäjän nimeksi. On arveltu, että kirkon sijainti Pirkkalasta katsottuna "kankaan alla" eli kangasalla, on vaikuttanut nimen syntyyn. Nykyiselle alueelleen kirkko sijoitettiin vasta 1600-luvulla, joten nykyisestä kirkosta tai kirkonkylästä ei nimen syntyminen ole voinut johtua. Muistitietona on tallennettu, että kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Tämä sopii suunnan ja maaston perusteella hyvin näkemykseen, että Kangasala aluksi sijaitsi Liuksialan suunnalla.

Tiestö

Kangasalan läpi ja keskustan kyljestä kulkee valtatie 12 Tampereelta Lahteen. Kangasalan pohjoisosan läpi kulkee valtatie 9 (Tampere-Jyväskylä). Valtatie 9:n entinen reitti Huutijärveltä Orivedelle on nykyisin kantatie 58:n osa. Kangasalta lähtevät lisäksi seututie 310 Valkeakoskelle ja seututie 325 Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin.

Huutijärvelle muodostui jo satoja vuosia sitten yksi sisämaan tärkeimmistä tienristeyksistä; siellä yhtyivät harjujaksoa seurannut Hämeen ja Pohjanmaan välinen maantie ja Keski-Suomen suunnasta Längelmäveden ja Vesijärven välistä kannasta pitkin kulkenut tie. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen liikennemäärät kasvoivat siinä määrin, että Kangasalan kirkonkylä muodostui erityisen onnettomuusherkäksi. Ohitustie kirkonkylän eteläpuolitse valmistui 1970-luvun puolivälissä; samoihin aikoihin valmistui myös uusi tieyhteys Tampereelta Orivedelle Kangasalan pohjoispuolitse. Valtatie 3, joka kulki alun perin Kangasalan halki samaa reittiä valtatie 12:n kanssa, oli jo 1960-luvun alkupuolella siirretty kulkemaan Sääksmäen kautta.

Kangasalan läpi kulkee myös junarata Tampere-Orivesi. Aikoinaan junaliikenne oli merkittävää kunnalle, mutta nykyään junat eivät pysähdy Kangasalla aseman syrjäisyyden takia. Tänä päivänä Kangasalta lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Tampereen rautatieasema.

Kylät

Kangasalan sekä entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien alueella on seuraavat 88 kylää:

Alanen Apajapohja Eskola Haapaniemi Haapasaari Haavisto Haviseva Heponiemi Herttuala Hykönsalo Hyppärilä Ilola Isolahti Jokioinen Joutsiniemi Kaukola Kautiala Keljo

Kerppola Keso Koivisto Koivuniemi Korpiniemi Kuru Kyötikkälä Köyrä Leipi Lemponen Lentola Lihasula Liuksiala Luukkala Moltsia Monikkala Mustoo Mutikko

Mäyrävuori Neulaniemi Nuorto Ohtola Paalila Paatiala (Sahalahti) Pakkala Palo Pappila Parvela Pikkola Pikonkangas Ponsa Pyttylä Päkinmäki Raikku Raronsalo Rautio

Rekiälä Riku Ruutana Saarenmaa Sahalahden Haapaniemi Sahalahden Isoniemi Sahalahden Keljo Sahalahden Pappila Sahalahden Tursola Sammalisto Savo Sorola Suinula Suomatka Suomela Suorama Tarkeela Tarpila

Taustiala Tiihala Tohkala Toikkola Toosila Tursola Töykänä Vahderpää Varala Vatiala Vehoniemi Vihtinen Vihtiälä Vänninsalo Vääksy

Osa-alueita ja asuinalueita, jotka eivät ole perinteisiä kyliä ovat seuraavat 20 paikkaa:^{[vanhentunut linkki]}

Asema Harjunsalo Huutijärvi Kaivanto Kirkonkylä Kuohenmaa Kuohunlahti Lamminrahka Lemetty Linturinne

Liuttu Murto Mäntyveräjä Nattari Pelisalmi Ranta-Koivisto Ruutana Saarikylät Sahalahti Vesaniemi

Muita kulmakuntia ovat vielä Ihari, Ilkko ja Siitama.

Harjujen ja järvien kunta

Kangasalan järvi- ja harjumaisemaa ihailemassa Kirkkoharjun näkötornista.

Tampereella sijaitsevien Pispalanharjun ja Pyynikinharjun kanssa jonossa ovat Kangasalan Kirkkoharju, Keisarinharju ja Vehoniemenharju. Haralanharju sijaitsee pohjoisempana Vesijärven länsikyljessä.

Kangasalan kunnan pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan kuuluisat maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat Vesijärvi, Längelmävesi ja Roine. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa Kaivannon kanavan kautta Roineeseen ja sieltä edelleen Mallasveteen ja Vanajaveteen. Muita merkittäviä järviä ovat Heposelkä, kaksi Kirkkojärveä (toinen sijaitsee entisen Sahalahden alueella), Keljonjärvi, Pakkalanjärvi sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat Kaukajärvi, Paalijärvi ja Pälkänevesi.

Kangasalan nähtävyyksiä: näkötorneja ja museoita

Pääartikkeli: Kangasalan matkailun historia

Kangasala on ollut suosittu matkailukohde jo 1800-luvun alusta asti. Kangasalan tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi. Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-luvun alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.

Nykyisin näkötorneja on enää kolme tuhopolttojen jäljiltä: Vehoniemenharju, Kirkkoharju ja uudelleen rakennettu Haralanharju. Keisarinharjun näkötorni paloi elokuussa 2006 ja hiljattain kunnostettu Haralanharjun torni tammikuussa 2007. Myös Kirkkoharjun näkötorni joutui polttoyrityksen uhriksi. Tuhoutuneista torneista Haralanharjun näkötorni rakennettiin uudelleen.

Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo. Kirkolla on myös pieni 1830-luvulla rakennetussa viljamakasiinissa toimiva kotiseutumuseo.

Historiaa

Näkymä Roineelle Vehoniemenharjun näkötornista

Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403.

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.

Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.

Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko sekä suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurman asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.

Kangasalan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1951.

Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.

Kangasalle perustettiin vuonna 1931 Pikonlinnan sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana (Keski-Hämeen parantola) ja talvi- ja jatkosodan aikana sotilassairaalana. Vuonna 1968 se liitettiin osaksi Tampereen keskussairaalaa, jolloin sinne muodostettiin keuhkotauti- ja reumaosastot. Pikonlinnan sairaalan toiminta tässä muodossa päättyi vuonna 2007, kun Tampereelle valmistuivat uudet tilat. Lähellä Kaivannon kanavaa sijaitsee vuonna 1963 avattu Kaivannon sairaala, joka on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin B-mielisairaala.

Kangasalle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.

Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².

Kulttuuri

Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit", jossa ovat esiintyneet mm. Technicolour, Bloodpit ja The Rasmus. Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki ja nukketeatteri Hupilaisen kansainväliset nukketeatteripäivät. Kesäisin elämyksiä tarjoaa valtakunnallisestikin tunnustusta saanut harrastajateatteriyhdistys Ramppi-teatteri. Sahalahden alueen perinteinen kesätapahtuma on juhannuksen jälkeisestä sunnuntaista alkava Sahalahden Suvipäivät. Kirjallista kulttuuria vaalivat Kirjakahvila (Kesäpäivän kulttuuriyhdistys) ja Sahalahden Kirjanystävät. Lapsille ja perheille on heinäkuun alussa Löytöretki-päivät.

Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien. Nykyään alueella leviää jonkin verran myös Sydän-Hämeen Lehti.

Uskonnolliset yhteisöt

Kangasalan evankelisluterilaisessa seurakunnassa on noin 23 000 jäsentä. Se kattaa vanhan Kangasalan seurakunnan lisäksi 1.1.2005 alkaen myös Sahalahden kappeliseurakunnan ja Kuhmalahden kappeliseurakunnan. Kangasalan vuonna 1767 rakennettu komea harmaakivinen kivikirkko kauniine tähtitaivaskattoinen ja legendaarisine verikivineen sijaitsee keskellä kirkonkylää.

Kangasalla toimii helluntaiseurakunta, jolla on kirkko Kangasalan keskustassa.

Urheilu

Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:

• suunnistus - Kangasala SK
• melonta - Kangasalan Melojat
• pikaluistelu ja kaukalopallo - Kangasalan Voitto
• jalkapallo - FC Kangasala (Kangasalan Voiton ja Kangasalan Kisan fuusioseura)
• jääkiekko - Kisa Eagles ja HC Eagles
• Kangasalan Urheilijat -68 - TUL:n yleisseura
• lentopallo - LP Kangasala ja Nattarin Juju

Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa, jolla on nykyään noin 800 jäsentä. Seuralla on toimintaa kymmenessä urheilulajissa, joihin kuuluvat muun muassa yleisurheilu, hiihto, jalkapallo, jääkiekko ja suunnistus. Lisäksi se huolehtii Längelmäveden rannalla sijaitsevan Kisarannan leirintäalueen toiminnasta. Kangasalalla on oma karting-rata, joka sijaitsee Lentolassa. Kangasalan jäähalli sijaitsee keskustan lähellä Pikkolan koulun vieressä.

Uimahalli Kuohu

Uimahalli Kuohu eli Kangasalan uimahalli on vuonna 2009 valmistunut liikunnan ja hyvinvoinnin keskus, jossa sijaitsee kuntosali, jalkahoitola, kahvio ja paljon muuta.

Koulutus

Kangasalla toimii 12 ala-astetta (mm. Vatialan koulu, Suoraman koulu ja Ruutanan koulu), 3 yläastetta (Pikkolan koulu, Pitkäjärven koulu ja Sariolan koulu) sekä erityiskoulu, joka antaa vuosiluokkien 1–9 erityisopetusta. Kangasalla on myös lukio sekä ammatillinen oppilaitos, jossa toimii myös ammatillinen kymppiluokka, "OKSA".

Väestönkehitys

Kangasalan väestönkehitys

Vuosi	Väestö	Muutos%
1940	6 706
1950	10 451	55,8
1960	13 502	29,2
1970	14 803	9,6
1980	18 555	25,3
1990	20 794	12,1
2000	21 919	5,4
2004	23 453 (ennen Sahalahden liitosta)	7,5
2011	29 675 (Sahalahden ja Kuhmalahden liitosten jälkeen)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen eli luvuissa on mukana Sahalahden ja Kuhmalahden väestö.

Kangasalan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			21 877
1985			23 225
1990			24 407
1995			25 106
2000			25 630
2005			27 927
2010			29 675
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto

Kangasalan kunnanvirasto

Kangasalan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 1991 alkaen hall.maist., oik. kand. Jukka Mäkelä.

Kunnallispolitiikkaan nousi 2000-luvun alussa merkittäväksi sitoutumattomien ryhmä.

Kangasalan kunnanvaltuusto

Puolue	Paikat 2000	Paikat 2004	Paikat 2008	Paikat 2012
Kansallinen Kokoomus	14	11	13	15
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	11	12	10	13
Suomen Keskusta	7	7	5	7
Muut (Sateenkaari 2001, Sitoutumattomat)	6	6	4
Kristillisdemokraatit		2	4	5
Vasemmistoliitto	4	4	3	2
Vihreä liitto	1	1	3	3
Perussuomalaiset			1	6

Elinkeinorakenne ja työpaikat

Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12%.

Kangasalan suurimmat työnantajat

Työnantaja	Työpaikat 2010
Kangasalan kunta	2 207
Saarioinen	799
Pirkanmaan Osuuskauppa	170
Linkosuo-Yhtiöt	155
Soraset Yhtiöt Oy	120
Parma Oy	110
Kangasalan seurakunta	100
Artekno-Yhtiöt	93
Kangasalan Kiinteistöpalvelu	76

Kuuluisia kangasalalaisia (entisiä ja nykyisiä)

• Kuningatar Kaarina Maununtytär (vuosina 1577-1612)
• Urkujenrakentaja Anders Thulé (1813–1872)
• Kunnallisneuvos ja kirjailija Agathon Meurman (1826-1909)
• Kirjailija Jalmari Finne (1874-1938)
• Taiteilija Einar Ilmoni
• Lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo (1906-1952)
• Urkujenrakentaja, teollisuusneuvos Martti Tulenheimo
• Kummelin jäsenet Timo Kahilainen, Heikki Hela ja Heikki Silvennoinen
• Näyttelijä Jari Salmi (Pulkkinen)
• Näyttelijä Kari Hakala
• Meloja Anne Rikala
• Koripalloilija Antti Nikkilä
• Maajoukkuetason jalkapalloilija Toni Kallio
• NHL-maalivahti Vesa Toskala
• Tv-toimittaja Mirja Pyykkö
• Laulaja Pentti Hietanen
• Laulaja Seppo Tammilehto
• Muusikko Antti Westman
• Lauluntekijä Pekka Simojoki
• Kirjailija Tuula Kallioniemi
• Kirjailija Erkki "Hyeena" Hämäläinen
• Vuorineuvos Kari Neilimo
• Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen
• Oikeustieteilijä, kirjailija Aulis Aarnio
• Kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttila
• Kansanedustaja ja entinen kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila
• Jääkiekkoilija Sami Venäläinen
• Näyttelijä Markku Peltola
• Jääkiekkomaalivahti Jere Myllyniemi
• Jääkiekkovalmentaja Kari Heikkilä
• Miss Suomi 1967 Ritva Lehto
• Popedan kitaristi Costello Hautamäki
• Youtube-kuuluisuus Marko Vanhanen (markorepairs)

Ystävyyskunnat

Vänersborg.

Ahvenanmaan maalaiskunnat (Suomi) Räpina (Viro) Vänersborg (Ruotsi) Holmestrand (Norja) Siglufjördur (Islanti)

Herning (Tanska) Eidi (Färsaaret / Tanska) Arsuk (Grönlanti / Tanska) Husby (Etelä-Slesvig, Saksa)

Katso myös

• Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain#Pirkanmaa

Aiheesta muualla

• Kangasalan kunta
• Kangasalan seurakunta
• ekangasala.fi -sivusto. Kangasalan yrityspalveluhakemisto, sää, työpaikat sekä paljon muuta hupia ja hyötyä paikallisesti netissä.
• Kangasala.com – sivusto, jolla muun muassa Kangasalan tapahtumakalenteri sekä pienimuotoinen yritys- ja yhdistyshakemisto
• Kangasalan Saarikylien sivusto^{[vanhentunut linkki]}
• Ilmapanoraamakuva Kangasalan keskustasta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä