Kangasala

Wikipedia

Kangasala
vaakuna	sijainti
www.kangasala.fi
Sijainti	61°27′50″N, 24°04′20″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1865
Kuntaliitokset	Sahalahti (2005)
Kokonaispinta-ala	649,8 km² 188:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	489,29 km²
– sisävesi	160,51 km²
Väkiluku	28 262 38:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	57,76 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	20,7 %
– 15–64-v.	64,7 %
– yli 64-v.	14,7 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98,3 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	1,4 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Jukka Mäkelä

Kangasala on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, 18 kilometriä Tampereelta itään. Kunnassa asuu 28 262 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 649,8 km², josta 160,51 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 57,76 asukasta/km².

Kangasalan naapurikunnat ovat Kuhmalahti, Lempäälä, Orivesi, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski.

Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja, joille on rakennettu monia näkötorneja.

Sisällysluettelo 1 Nimi 2 Kylät 3 Kangasalan nähtävyyksiä: näkötorneja ja museoita 4 Historiaa 5 Kulttuuri 6 Urheilu 7 Koulutus 8 Väestönkehitys 9 Hallinto 10 Elinkeinorakenne ja työpaikat 11 Kuuluisia kangasalalaisia (entisiä ja nykyisiä) 12 Ystävyyskunnat 13 Lähteet 14 Aiheesta muualla

[muokkaa] Nimi

Kangasalan nimi johtuu sanasta "kangas", joka on muinaisgermaaninen laina ja sukua saksan Gang sekä ruotsin gång -sanoille ja tarkoittaa käytävää, kovapohjaista kulkureittiä tms. Kangasala onkin tunnettu harjujonostaan, joka on ollut keskeinen kulkuväylä kautta aikojen. Nimi kokonaisuudessaan tarkoittaa samaa kuin "kankaanala", mutta se kuuluu toiseen sanatyyppiin: kynnysalla/kynnysala, taivasalla/taivasala, katosalla/katosala. Nimen taivutus on näinollen epäsäännöllinen: mennään Kangasalle ( ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle"). Kuitenkin Kangasalla asuvasta henkilöstä käytetään nimitystä kangasalalainen, ja myös muotoa Kangasalalle käytetään muuta kuin liikkumista tarkoittavissa asiayhteyksissä, esim. "Kangasalalle tyypillinen piirre..." tai "Kangasalalle myönnettiin valtionapua..." Kangasalan nimi tavataan asiakirjoista ensi kerran vuonna 1403, jolloin se oli ollut Pirkkalasta eronneena noin puoli vuosisataa. Kangasalan kirkko sijaitsi aluksi Liuksialan kylässä Roineen rannalla, josta nimi levisi koko pitäjän nimeksi. On arveltu, että kirkon sijainti Pirkkalasta katsottuna "kankaan alla" eli kangasalla, on vaikuttanut nimen syntyyn. Nykyiselle alueelleen kirkko sijoitettiin vasta 1600-luvulla, joten nykyisestä kirkosta tai kirkonkylästä ei nimen syntyminen ole voinut johtua. Muistitietona on tallennettu, että kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Tämä sopii suunnan ja maaston perusteella hyvin näkemykseen, että Kangasala aluksi sijaitsi Liuksialan suunnalla.

[muokkaa] Kylät

Kangasalan perinteinen kyläjako: Alanen, Apajapohja, Eskola, Haapaniemi, Haapasaari, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Ilola, Isolahti, Isoniemi, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso, Koivisto, Koivuniemi, Korpiniemi, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lemponen, Lentola, Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Moltsia, Monikkala, Mustoo, Mutikko, Mäyrävuori, Neulaniemi, Nuorto, Ohtola, Paalila, Paatiala (Sahalahti), Pakkala, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pikonkangas, Ponsa, Pyttylä, Päkinmäki, Raikku, Raronsalo, Rautio, Rekiälä, Riku, Ruutana, Saarenmaa, Saarioinen, Sahalahden Haapaniemi, Sahalahden Keljo, Sahalahden Pappila, Sahalahden Tursola, Sammalisto, Sammalisto, Savo, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suorama, Tarkeela, Tarpila, Taustiala, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila, Tursola, Töykänä, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo ja Vääksy. ^[6]

Osa-alueita ja asuinalueita, jotka eivät ole perinteisiä kyliä: Asema, Harjunsalo, Huutijärvi, Kaivanto, Kirkonkylä, Kuohenmaa, Kuohunlahti, Lamminrahka, Lemetty, Linturinne, Liuttu, Murto, Mäntyveräjä, Nattari, Pelisalmi, Ranta-Koivisto, Ruutana, Saarikylät, Sahalahti ja Vesaniemi. ^[7]

Muita kulmakuntia: Ihari, Ilkko, Siitama.

[muokkaa] Kangasalan nähtävyyksiä: näkötorneja ja museoita

Kangasalan tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi.

Nykyisin näkötorneja on enää kaksi tuhopolttojen jäljiltä, Vehoniemenharju ja Kirkkoharju. Keisarinharjun näkötorni paloi elokuussa 2006 ja jo uudelleenrakennettavaksi suunniteltu Haralanharjun torni tammikuussa 2007. Myös Kirkkoharjun näkötorni joutui polttoyrityksen uhriksi.

Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo. Kirkolla on myös pieni 1830-luvulla rakennetussa viljamakasiinissa toimiva kotiseutumuseo.

[muokkaa] Historiaa

Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403. Kangasalan seurakunta oli tuohon mennessä ollut Suur-Pirkkalasta eronneena itsenäisenä seurakuntana noin puoli vuosisataa. Sen kirkko sijaitsi vanhalla kalmistoalueella Liuksialan kylässä Roineen rannalla. Kangas-sanan arvellaan olevan muinaisgermaaninen lainasana ja sukua saksan Gang ja ruotsi gång -sanoille. Sana merkitsee lähinnä "käytävää", "kulkuväylää" tms. Erityisesti Kangasalla tämä yhteys on helppo ymmärtää, sillä kuntaa halkova harjujono on toiminut ikivanhana kulkureittinä luoteesta kaakkoon ja päinvastoin. Kangasala-nimen taivutus kertoo sen erityispiirteistä: sanotaan Kangasalla ei Kangasalalla (eikä Kangasalassa) tai Kangasalle ei Kangasalalle ja niin edelleen. Nimi kuuluu vanhaan tyyppiin: kynnysalla/kynnysala, katosalla/katosala jne. Kangasala tarkoittaakin kankaan alapuolella olevaa aluetta, josta nimi on levinnyt koko pitäjän nimeksi. Nimen syntyaikaan Liuksialan kirkko ja kylä olivat Pirkkalasta katsottuna harjun eli kankaan alapuolella. Nykyiselle alueelle kirkko siirrettiin 1600-luvulla, joten nykyisestä kirkosta tai kirkonkylästä nimi ei voi olla peräisin.

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.

Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.

Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.

Kangasala on ollut suosittu matkailukohde jo 1800-luvun alusta asti.

Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-luvun alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.

Kangasalan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1951. ^[8]

Suomalaisuusmies, poliitikko sekä suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurman asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle.

Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.

Kangasalle perustettiin vuonna 1931 Pikonlinnan sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana. Myöhemmin se liitettiin osaksi Tampereen keskussairaalaa, jolloin sinne muodostettiin keuhkotauti- ja reumaosastot. Pikonlinnan sairaalan toiminta tässä muodossa päättyi vuonna 2007, kun Tampereelle valmistuivat uudet tilat. Lähellä Kaivannon kanavaa sijaitsee Kaivannon B-mielisairaala.

Kangasalle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä. ^[9]

Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².

[muokkaa] Kulttuuri

Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit", jossa ovat esiintyneet mm. Technicolour, Bloodpit ja The Rasmus. Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki ja nukketeatteri Hupilaisen kansainväliset nukketeatteripäivät. Kesäisin elämyksiä tarjoaa valtakunnallisestikin tunnustusta saanut harrastajateatteriyhdistys Ramppi-teatteri. Sahalahden alueen perinteinen kesätapahtuma on juhannuksen jälkeisestä sunnuntaista alkava Sahalahden Suvipäivät. Kirjallista kulttuuria vaalivat Kirjakahvila (Kesäpäivän kulttuuriyhdistys) ja Sahalahden Kirjanystävät.

Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien. Nykyään alueella leviää jonkin verran myös Sydän-Hämeen Lehti.

Kangasalan vuonna 1767 rakennettu komea harmaakivinen kivikirkko kauniine tähtitaivaskattoinen ja legendaarisine verikivineen sijaitsee keskellä kirkonkylää. Kangasalan seurakunnassa on noin 23 000 jäsentä. Se kattaa vanhan Kangasalan seurakunnan lisäksi 1.1.2005 alkaen myös Sahalahden kappeliseurakunnan ja Kuhmalahden kappeliseurakunnan.

[muokkaa] Urheilu

Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:

• suunnistus - Kangasala SK
• melonta - Kangasalan Melojat
• pikaluistelu - Kangasalan Voitto
• jalkapallo - FC Kangasala (Kangasalan Voiton ja Kangasalan Kisan fuusioseura)
• jääkiekko - Kisa Eagles

Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa, jolla on nykyään noin 800 jäsentä. Seuralla on toimintaa kymmenessä urheilulajissa, joihin kuuluvat muun muassa yleisurheilu, hiihto, jalkapallo, jääkiekko ja suunnistus. Lisäksi se huolehtii Längelmäveden rannalla sijaitsevan Kisarannan leirintäalueen toiminnasta.

[muokkaa] Koulutus

Kangasalla toimii 12 ala-astetta, 3 yläastetta (Pikkolan koulu, Pitkäjärven koulu ja Sariolan koulu) sekä erityiskoulu, joka antaa vuosiluokkien 1–9 erityisopetusta. Kangasalla on myös lukio sekä ammatillinen oppilaitos, jossa toimii myös ammatillinen kymppiluokka, "OKSA".

[muokkaa] Väestönkehitys

Kangasalan väestönkehitys

Vuosi	Väestö	Muutos%
1940	6 706
1950	10 451	55,8
1960	13 502	29,2
1970	14 803	9,6
1980	18 555	25,3
1990	20 794	12,1
2000	21 919	5,4
2004	23 453	7,0

[muokkaa] Hallinto

Kangasalan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 1991 alkaen hall.maist., oik. kand. Jukka Mäkelä.

Kunnallispolitiikkaan nousi 2000-luvun alussa merkittäväksi sitoutumattomien ryhmä.

Kangasalan kunnanvaltuusto

Puolue	Paikat 2000	Paikat 2004	Paikat 2008
Kansallinen Kokoomus	14	11	13
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	11	12	10
Suomen Keskusta	7	7	5
Muut (Sateenkaari 2001, Sitoutumattomat)	6	6	4
Kristillisdemokraatit		2	4
Vasemmistoliitto	4	4	3
Vihreä liitto	1	1	3
Perussuomalaiset			1

[muokkaa] Elinkeinorakenne ja työpaikat

Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12%.

Kangasalan suurimmat työnantajat

Työnantaja	Työpaikat 2004
Kangasalan kunta	1 136
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri / Pikonlinnan sairaala	424
Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä	325
Linkosuo-Yhtiöt	210
Artekno-Yhtiöt	170
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri / Kaivannon sairaala	152
Parma Betonila Oy	119
Prisma	98
Reumaliiton Kuntoutumislaitos	95
Kangasalan seurakunta	70

[muokkaa] Kuuluisia kangasalalaisia (entisiä ja nykyisiä)

• Kuningatar Kaarina Maununtytär (vuosina 1577-1612) ^[10]
• Kunnallisneuvos ja kirjailija Agathon Meurman
• Kirjailija Jalmari Finne
• Taiteilija Einar Ilmoni
• Lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo
• Urkujenrakentaja, teollisuusneuvos Martti Tulenheimo
• Kummelin jäsenet Timo Kahilainen, Heikki Hela ja Heikki Silvennoinen
• Näyttelijä Jari Salmi (Pulkkinen)
• Näyttelijä Kari Hakala
• Meloja Anne Rikala
• Koripalloilija Antti Nikkilä
• Maajoukkuetason jalkapalloilija Toni Kallio
• NHL-maalivahti Vesa Toskala
• Tv-toimittaja Mirja Pyykkö
• Laulaja Pentti Hietanen
• Laulaja Seppo Tammilehto
• Muusikko Antti Westman
• Lauluntekijä Pekka Simojoki
• The Road -gospelyhtyeen laulaja Raikka Hakamäki
• Kirjailija Tuula Kallioniemi
• Kirjailija Erkki "Hyeena" Hämäläinen
• Vuorineuvos Kari Neilimo
• Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen
• Oikeustieteilijä, kirjailija Aulis Aarnio
• Kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttila
• Kansanedustaja ja entinen kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila
• Jääkiekkoilija Sami Venäläinen
• Näyttelijä Markku Peltola

[muokkaa] Ystävyyskunnat

^[11]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kangasalan kunta
• Kangasalan seurakunta
• Sahalahti
• Kangasala.com – sivusto, jolla muun muassa Kangasalan tapahtumakalenteri sekä pienimuotoinen yritys- ja yhdistyshakemisto
• Kangasalan Kisa
• Kangasalan Saarikylien sivusto
• Kirjakahvila
• Nukketeatteri Hupilainen
• Ramppi-teatteri