Liuksialan kartano

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liuksialan kartano vuonna 1910.

Liuksialan kartano on Kangasalla sijaitseva kartano.

Liuksialasta, joka oli Kangasalan vanha kirkonkylä, muodostettiin vuonna 1566 kuninkaankartano. Ruotsin entinen kuningatar Kaarina Maununtytär asui kartanossa miehensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kuoltua vuodesta 1577 lähtien. Hänen jälkeensä sen omistivat muun muassa hänen tyttärensä Sigrid Vaasa sekä tämän jälkeläiset Åke Tott ja Klaus Tott. Sitten Liuksialan kartano siirtyi Creutzeille. Vuodesta 1821 se on ollut Meurman-suvun omistuksessa.[1] Kartanon osti tuolloin tykistökapteeni Karl Otto Meurman, tunnetun suomalaisuusmies Agathon Meurmanin isä. Osa suvusta suomensi nimensäkin Liuksialaksi. Kartano siirtyi aikanaan Agathon Meurmanin nuorimmalle pojalle, kunnallisneuvos Jalmari Meurmanille.[2]

Kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1804 ja Berndt Blomin suunnittelema nykyinen ulkoasu vuodelta 1902. Kivikellarin arvellaan kuitenkin olevan jo 1500-luvulta. Kartanoon johtaa yli kilometrin pituinen koivukuja.[1]

Kartanon alueella on ollut mahdollisesti 1300-luvulla rakennettu Kangasalan ensimmäinen kirkkorakennus, joka on kuitenkin tuhoutunut. Sen paikalla on Josef Stenbäckin suunnittelema kappeli, jonka Jalmari Meurman rakennutti vuosina 1917–1932.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Liuksialan kartano ja kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 20.7.2012.
  2. Veli-Matti Autio: Meurman (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Koordinaatit: 61°26′29″N, 024°02′35″E