Liuksialan kartano
Liuksialan kartano on Kangasalla sijaitseva kartano.
Liuksialasta, joka oli Kangasalan vanha kirkonkylä, muodostettiin vuonna 1566 kuninkaankartano. Ruotsin entinen kuningatar Kaarina Maununtytär asui kartanossa miehensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kuoltua vuodesta 1577 lähtien. Hänen jälkeensä sen omistivat muun muassa hänen tyttärensä Sigrid Vaasa sekä tämän jälkeläiset Åke Tott ja Klaus Tott. Sitten Liuksialan kartano siirtyi Creutzeille. Vuodesta 1821 se on ollut Meurman-suvun omistuksessa.[1] Kartanon osti tuolloin tykistökapteeni Karl Otto Meurman, tunnetun suomalaisuusmies Agathon Meurmanin isä. Osa suvusta suomensi nimensäkin Liuksialaksi. Kartano siirtyi aikanaan Agathon Meurmanin nuorimmalle pojalle, kunnallisneuvos Jalmari Meurmanille.[2]
Kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1804 ja Berndt Blomin suunnittelema nykyinen ulkoasu vuodelta 1902. Kivikellarin arvellaan kuitenkin olevan jo 1500-luvulta. Kartanoon johtaa yli kilometrin pituinen koivukuja.[1]
Kartanon alueella on ollut mahdollisesti 1300-luvulla rakennettu Kangasalan ensimmäinen kirkkorakennus, joka on kuitenkin tuhoutunut. Sen paikalla on Josef Stenbäckin suunnittelema kappeli, jonka Jalmari Meurman rakennutti vuosina 1917–1932.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kangasalan kartanot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 20.11.2017.
- ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aakkula, Hilma: Liuksialan kartanon vaiheet. Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia, 20-21. Kansanvalistusseura, 1913.
- Koskela, Hannu Suomen kartanot 3/8: Liuksialan kartanossa asui kuningatar, www.apu.fi, 4.7.2018
- Virtapohja, Kalle: Liuksialan kartano Kangasalla. Meurmanit 200 vuotta isäntinä ja suomalaisen yhteiskunnan rakentajina. Liuksialan kartanon maatalousyhtymä, 2021. ISBN 9789529451777.