Meurman (suku)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Meurman on suomalainen sivistyssuku. Nimi oli alun perin muotoa Mörman. Aiemmin suvun oletettiin olevan sukua Ruotsissa vuonna 1689 aateloidulle von Meurman -suvulle, mutta tämä oletus on myöhemmin kyseenalaistettu. Nykyinen käsitys suvun alkuperästä perustuu historioitsija Yrjö Blomstedtin tutkimuksiin. Suvun kantaisä lienee ollut 1600-luvulla Turussa elänyt kultaseppä Hugo Mörman ("Hugo Pehrsson"), joka oli lähtöisin Liivinmaalta Baltiasta, Blomstedtin mukaan mahdollisesti Wolmarista.[1][2] Suvun yksi haara on hallinnut vuodesta 1821 Liuksialan kartanoa Kangasalla.[3] Eräät suvun jäsenet ovat ottaneet sukunimen Liuksiala.[1]

Tunnettuja jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otto Reinhold Meurman (1750–1815), everstiluutnantti, Ahvenanmaan varamaaherra Suomen sodan aikana
  • Agathon Meurman (1826–1909), poliitikko, kunnallisneuvos, suomalaisuusmies, tietokirjailija
  • Otto Meurman (1859–1929), piirilääkäri, Agathon Meurmanin poika
  • Alfred Agathon Liuksiala, vuoteen 1906 Meurman (1861–1944), hovioikeudenneuvos ja senaattori, Agathon Meurmanin poika
  • Werner Elias Liuksiala, vuoteen 1906 Meurman (1863–1935), kanslianeuvos, Agathon Meurmanin poika
  • Jalmari Meurman (1870–1946), kunnallisneuvos, kansanedustaja, Agathon Meurmanin poika
  • Yrjö Meurman (1888–1960), korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, Otto Meurmanin poika
  • Otto-Iivari Meurman (1890–1994), asemakaava-arkkitehti, Otto Meurmanin poika.
  • Olavi Meurman (1893–1969), professori, kasvinjalostuksen kehittäjä, Otto Meurmanin poika
  • Aarno Liuksiala (1903–1988), ylimetsänhoitaja, Werner Elias Liuksialan poika
  • Jaakko Meurman (1905–1981), maanviljelysneuvos, toimitusjohtaja, Jalmari Meurmanin poika
  • Otto H. Meurman (1921–2011), korva-, nenä- ja kurkkutautien professori, Yrjö Meurmanin poika.
  • Lauri Meurman (s. 1924), patologian professori, Olavi Meurmanin poika
  • Jukka H. Meurman (s. 1947), Helsingin yliopiston kovakudos- ja infektiosairauksien professori, Otto-Iivari Meurmanin pojanpoika.

[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Genos
  2. a b Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Liuksialan kartano ja kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 20.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.