Åke Tott

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Åke Tott

Åke Henrikinpoika Tott (4. kesäkuuta 1598 Lohja, Kirkniemi – 15. heinäkuuta 1640 Eurajoki, Lavilan kartano) oli suomalainen sotilas, josta tuli sotamarsalkka 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura.[1]

Tott osallistui vuonna 1613 viisitoistavuotiaana Jakob De la Gardien johtamalle Venäjän retkelle Inkerin sodassa. Hän oleskeli tämän jälkeen useita vuosia ulkomailla, kunnes palasi Kustaa II Aadolfin kamariherraksi 1623. Hän osallistui Puolan sotaan ja vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväkirykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli valtaneuvos sekä ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. 1631 hänestä tuli Ruotsin marsalkka. Tott osallistui kolmikymmenvuotisen sodassa Grubinin ja Breitenfeldin taisteluihin. Hänen sotilasuransa katkesi sairasteluun ja 1633 hän palasi takaisin Ruotsiin.

Kuningas lahjoitti Tottille kolme kartanoa Eurajoelta maksuna ratsuväkikomppanian ylläpidosta.[2] Åke Tottin poika oli kreivi, sotapäällikkö ja Liivinmaan kenraalikuvernööri Claes Tott.

Tott kuoli verensyöksyyn[3] 1640. Hänet on haudattu mausoleumiin Turun tuomiokirkkoon.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun seurakunnat. Viitattu 23.8.2014.
  2. Eurajoki [vanhentunut linkki]
  3. Verensyöksy oli yleinen kirkonkirjoihin merkitty kuolinsyy 1600-luvulla, "runsas veriyskä". Se saattoi johtua esimerkiksi tuberkuloosista, sisäelinten syövästä, pahasta vatsakatarrista tai pahasta suolitukoksesta.
  4. August Ramsay: Matkaopas 1895.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.