Eerik XIV

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eerik XIV

Eerik XIV (13. joulukuuta 153326. helmikuuta 1577) oli Ruotsin kuningas vuosina 15601568.

Eerik kuului äitinsä Katariina Saksi-Lauenburgilaisen puolelta Euroopan suurimpiin ruhtinassukuihin. Eerik XIV nousi valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560. Hänen sisarpuolensa olivat Katariina (1539–1610), Cecilia (1540–1627), Anna (1545–1610), Sofia (1547–1611) ja Elisabet (1549–1597) ja hänen velipuoliaan olivat Juhana III (1537–1592), Magnus (1542–1595), Karl (1544), Sten (1546–1547) ja Kaarle IX (1550–1611).

Ruotsin kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eerik XIV oli lahjakas ja taiteellinen. Hän oli kiinnostunut taiteista ja musiikista, ja osasi myös monia kieliä. Toisaalta hän kohteli julmasti niitä, joiden epäili juonittelevan itseään vastaan.

Eerik XIV nousi vuonna 1560 valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana. Eerikin ja hänen velipuolensa Juhanan välillä vallitsi ainainen kilpailu. Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli perinyt äitinsä synkkämielisyyden ja isänsä kiivauden. Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Hän halusi nujertaa nuoremmat velipuolensa, joille Kustaa Vaasa oli jättänyt omat herttuakuntansa, ja Ruotsin ylimmän aatelin. Juhana-herttuan suunnitelmiin kuului suomalais-puolalaisen yhteistyön luominen, kun taas Eerik piti Puolaa vihollisena ja Venäjää ystävänä.

Mahtiaan lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatar Elisabet I:stä, mutta sai rukkaset. Kosiomatkalla Englannissa oli lähettiläänä hänen veljensä Juhana, ja epäonnistuneen kosinnan on arveltu olleen eräs syy Eerikin ja Juhanan heikkeneville väleille.

Vuonna 1562 Juhana avioitui Puolan hallitsijan sisaren Katariina Jagellonican kanssa vastoin Eerikin tahtoa. Kesällä 1563 veljesten välinen kiista koki huippunsa Eerikin lähetettyä armeijansa Suomeen kukistamaan Juhanan. Juhana oli saanut Puolan kuninkaalta 120 000 taaleria vastaan linnoja Liivinmaalta ja Eerik vaati Juhanaa saapumaan Ruotsiin selittämään tekojaan, mutta tämä kieltäytyi. Eerik sai valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan ja lähetti 10 000 miestä piirittämään Turun linnaa. Linna antautui 12. elokuuta 1563. Juhana ja hänen puolisonsa vangittiin ja kuljetettiin Ruotsiin. Samana vuonna oli syttynyt seitsenvuotinen sota Tanskan kanssa. Sota kiristi kuninkaan ja aateliston välejä. Eerikin mielenterveys horjui entisestään toukokuussa 1567 hän vangitutti eräitä aatelisia, koska epäili heitä salaliitosta itseään vastaan. Hän päätti tappaa Sturen suvun jäseniä, ja tapaus tunnetaan nimellä Sture-murhat.

Erik XIV:lle tehty Ruotsin kuninkaan kruunu toimi sittemmin kaikkien myöhempien seuraajien kruunajaiskruununa. Viimeinen sillä kruunattu oli Oskar II. Kustaa V:stä lähtien samaa kruunua on pidetty esillä vain kruunajaisissa.

Kaarina Maununtytär[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1871. Kuvassa oikealla kuninkaan sihteeri Yrjänä Pietarinpoika.

Eerikillä on sanottu olleen lukuisia naisia ja hän oli yrittänyt lukuisia kertoja solmia avioliittoa ulkomaalaisten ruhtinattarien kanssa. Kosijat palasivat rukkasten kera Ruotsiin kerta toisensa jälkeen. Tuona aikana Eerikillä oli useita jalkavaimoja ja aviottomia lapsia.

Vuonna 1565 Eerik tapasi talonpoikaistaustaisen Kaarina Maununtyttären, joka otettiin hoviin kuninkaan sisaren hovineidoksi. Kaarina oppi lukemaan ja kirjoittamaan, mikä oli harvinaista ajan naisille. Pian hänen tiedettiin olevan kuninkaan rakastajatar. Vuonna 1566 Kaarina synnytti Eerikille heidän ensimmäisen lapsensa, tyttären nimeltä Sigrid.

Eerik kuohutti Ruotsia menemällä 1568 naimisiin Kaarinan kanssa. Heidän ensimmäinen poikansa Gustaf, joka avioliitossa syntyneenä olisi ollut kruununperimysjärjestyksessä seuraava, oli syntynyt 28. helmikuuta. Eerikin ja Kaarinan virallinen vihkiminen tapahtui 4. heinäkuuta Tukholmassa, ja 5. heinäkuuta Kaarina kruunattiin Ruotsin kuningattareksi. Kuninkaan veljet eivät hyväksyneet avioliittoa ja kruunausta, aatelisto nousi kapinaan Eerikiä vastaan, ja tämä kukistui syksyllä 1568. Juhana-herttuasta tuli kuningas Juhana III ja Eerik perheineen tuomittiin vankeuteen, aluksi Tukholman linnaan. Eerik oli menettänyt lopullisesti mielenterveytensä ja vain Kaarina sai hänet rauhoittumaan. Vuoden 1570 alussa heille syntyi vankeudessa poika Henrik.

Viimeiset ajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota, niin sanottu pitkä viha, vuonna 1570 syttyi, katsottiin Eerik uhaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin. Heinäkuussa 1570 Juhana siirsi Eerikin perheineen Turun linnaan, koska koki Eerikin uhaksi itselleen. Turussa Eerik ja Kaarina viettivät avioliittonsa onnellisimman ajan. Olot kuitenkin muuttuivat, kun Kaarina synnytti parin viimeisen lapsen. Juhana piti heitä uhkana itselleen ja kesäkuussa 1573 Eerik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan ja hänet ilmeisesti myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerik XIV.
Vasa Royal COA.svg Edeltäjä:
Kustaa Vaasa
Ruotsin kuningas
15601568
Seuraaja:
Juhana III