Oskar I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oskar I
Oskar I
Ruotsin kuningas
8. maaliskuuta 18448. heinäkuuta 1859
Edeltäjä Kaarle XIV Juhana
Seuraaja Kaarle XV
Norjan kuningas
8. maaliskuuta 18448. heinäkuuta 1859
Edeltäjä Kaarle III Juhana
Seuraaja Kaarle IV
Tiedot
Syntynyt 4. heinäkuuta, 1799
Pariisi, Ranska
Kuollut 8. heinäkuuta 1859 (60 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Uskonto luterilainen

Oskar I (Joseph François Oscar Bernadotte, 4. heinäkuuta 17998. heinäkuuta 1859) oli Ruotsin ja Norjan kuningas. Hän oli Napoleonin kenraali Jean Baptiste Jules Bernadotten, sittemmin Ruotsin ja Norjan kuningas Kaarle XIV Juhanan ja hänen vaimonsa Eugenie Desirée Clary, kuningatar Desiderian ainoa poika. Kun Bernadotte valittiin Ruotsin kruununprinssiksi elokuussa 1810, Oskar ja hänen äitinsä muuttivat Pariisista Tukholmaan.

Kaarle XIII myönsi Oskarille Södermanlandin herttuan arvonimen. Hän oppi nopeasti ruotsin kielen ja sai erinomaisen koulutuksen. Vuonna 1839 hän kirjoitti sarjan artikkeleita kansankoulutuksesta ja nimettömänä teoksen Om Straff och straffanstalter, vaatien vankilauudistuksia.

19. kesäkuuta 1823 hän nai prinsessa Joséphinen, Eugène de Beauharnaisin, Leuchtenbergin herttuan tyttären ja keisarinna Joséphinen tyttärentyttären.

Vuonna 1824 ja 1833 kruununprinssi oli hetken Norjan pääministeri. Vuonna 1838 kuningas alkoi epäillä perillisensä ja liberaalipuolueen juonivan ministerien vaihtoa, tai jopa vallankaappausta. Oskar vastustikin isänsä itsevaltaista käytöstä, mutta vältti välirikkoa. Hänen vapaamielisyytensä oli kuitenkin varovaista, kuten saatiin nähdä hänen noustuaan valtaan 8. maaliskuuta 1844. Oskar I kieltäytyi uudistamasta vuoden 1809 vanhentunutta perustuslakia, mutta salli kuitenkin lehdistönvapauden. Hän asetti Ruotsin ja Norjan kuningaskunnat virallisesti tasavertaiseen asemaan ottamalla käyttöön uudet liput ja vaakunan.

Suurin osa Oskar I:n ajan uudistustyöstä keskittyi Ruotsin taloudellisen aseman parantamiseen, ja valtiopäivät julistikin 1857 hänen parantaneen materiaalista hyvinvointia enemmän kuin yksikään edeltäjänsä. Ulkopolitiikassa Oskar I oli kansallisaatteen kannattaja. Vuonna 1848 hän tuki Tanskaa ensimmäisessä Schleswigin sodassa Preussia vastaan ja asetti ruotsalaisia ja norjalaisia joukkoja Pohjois-Schleswigiin ja Fynille 1849–1850. Hän oli myös välittämässä Malmön rauhaa 26. elokuuta 1848 ja takasi Tanskan yhtenäisyyttä Lontoon sopimuksessa 8. toukokuuta 1852.

Vuonna 1850 Oskar suunnitteli kolmen Skandinavian kuningaskunnan unionia, mutta suunnitelma hylättiin. Hän onnistui kuitenkin kääntämään isänsä nöyristelypolitiikan Venäjän suuntaan. Pelko Venäjän aluevaatimuksista Norjassa sai hänet jäämään neutraaliksi Krimin sodan aikana, mikä päätti Ison-Britannian ja Ranskan kanssa solmitun liiton.

Oskar I sai neljä poikaa ja tyttären, joista Kaarle XV (1826–1872) ja Oskar II (1829–1907) seurasivat häntä valtaistuimella. Lisäksi hän sai kaksi tytärtä rakastajattarensa, näyttelijä Emilie Högquistin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suom. Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4.
Greater coat of arms of Sweden.svg Edeltäjä:
Kaarle XIV Juhana
Ruotsin kuningas
18441859
Seuraaja:
Kaarle XV
Coat of arms of Norway.svg Edeltäjä:
Kaarle III Juhana
Norjan kuningas
18441859
Seuraaja:
Kaarle XV
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.