Yrjänä Pietarinpoika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yrjänä Pietarinpoika (oik.) Georg von Rosenin maalauksessa Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1871.

Yrjänä Pietarinpoika (ruots. Jöran Persson; n. 153022. syyskuuta 1568 Tukholma) oli Ruotsin kuningas Eerik XIV:n sihteeri ja läheinen neuvonantaja, joka toimi myös runsaasti poliittisia tuomioita langettaneen kuninkaan lautakunnan syyttäjänä. Hänestä on yleensä annettu ruotsalaisessa historiankirjoituksessa varsin kielteinen kuva. Myöhemmin on kiistelty siitä, kuinka suuri vaikutusvalta hänellä todellisuudessa oli kuninkaaseen.[1]

Yrjänä Pietarinpojan isä oli Salan kirkkoherra Pietari Juhananpoika. Yrjänä opiskeli 1550-luvun alussa Wittenbergin yliopistossa Saksassa. Hän tuli vuonna 1555 Kustaa Vaasan kanslian palvelukseen ja 1558 sihteeriksi herttua Eerikin hovissa Kalmarissa. Kun Eerik seurasi isäänsä valtaistuimella vuonna 1560, tuli Yrjänästä kuninkaallinen sihteeri. Hän sai suuren vaikutusvallan maan hallintoon ja keräsi myös merkittävän omaisuuden. Parhaiten Yrjänä muistetaan toiminnastaan Eerik XIV:n perustaman kuninkaan lautakunnan prokuraattorina eli syyttäjänä. Ruotsin sisäisen valtakamppailun seurauksena lautakunnasta tuli 1560-luvun kuluessa työkalu, jota kuningas käytti vastustajiensa nujertamiseksi. Syytettyjen penkille joutuivat muun muassa Juhana-herttua (1562–1563), Nils Sture (1566) ja muut niin sanotun Sture-puolueen johtajat (1567). Yrjänästä tuli varsinkin aatelin silmissä hallintoon kohdistuneen tyytymättömyyden pääkohde, varsinkin kun hänen katsottiin vaikuttaneen merkittävästi kuninkaan ylhäisaatelin etuoikeuksia karsineeseen läänityspolitiikkaan.[1]

Niin sanottujen Sture-murhien jälkeen vuonna 1567 Eerik XIV:n ote maan johdosta alkoi kirvota mielisairauden seurauksena ja valtaneuvosto otti ohjat käsiinsä. Kuninkaan väitettiin olleen huonojen neuvonantajien harhaanjohtama ja Yrjänä nähtiin heistä päällimmäisenä, kaiken pahan alkujuurena. Häntä syytettiin valheellisten syytösten esittämisestä kuninkaan lautakunnassa syytettyinä olleita vastaan ja syyttömien väärästä kohtelusta. Yrjänä ja hänen vaimonsa Anna Antintytär tuomittiin kuolemaan 5. syyskuuta 1567, mutta tuomioita ei pantu täytäntöön vaan heitä pidettiin vankeina. Eerik XIV:n palattua vuoden 1568 alkupuolella johtamaan maata Yrjänä vapautettiin ja palautettiin aieampaan asemaansa. Kun Juhana ja Kaarle-herttua pian tämän jälkeen nousivat kapinaan kuningasta vastaan, tämä luovutti Yrjänän Tukholmaa piirittäville kapinallisille pelastaakseen oman asemansa. Yrjänän kuolemantuomio pantiin nyt toimeen teilaamalla. Piirittäjät surmasivat myös hänen iäkkään äitinsä, jota syytettiin noituudesta. Vaimo ja lapset onnistuivat pakenemaan.[1]

Yrjänän kolme poikaa toimivat myöhemmin kuningas Kaarle IX:n palveluksessa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jerker Rosén: Jöran Persson (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.