Tallinna

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tallinna
Kaupungin suuri vaakuna Kaupungin lippu
vaakuna lippu
59°26′N 24°46′E
Maakunta Harjumaa
Väkiluku (2006) 405 753
Pinta-ala 159,2 km²
Väestötiheys 2 524 as/km²
Korkeus 44 m
Kotisivu http://www.tallinn.ee
Tallinnan sijainti kartalla Harjumaan maakunnassa.
Tallinnan sijainti kartalla Harjumaan maakunnassa.
Panoraamakuva mereltä päin kuvattuna.
Panoraamakuva mereltä päin kuvattuna.
Raekoja plats Tallinnan vanhassa kaupungissa.
Raekoja plats Tallinnan vanhassa kaupungissa.

Tallinna (viroksi Tallinn, ennen Rääveli eli Reval, vanhassa kirjasuomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Se sijaitsee Suomenlahden rannalla. Asukkaita Tallinnassa on rekisteröitynä noin 400 000 (16. elokuuta 2004).

Rantaviivaa Tallinnassa on yhteensä 46 kilometriä, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin niemimaa, Paljassaaren niemimaa sekä Kakumäen niemimaa.

Viron kielen lisäksi kaupungissa puhutaan laajalti venäjää, englantia ja suomealähde?. Tallinnan pormestari on Edgar Savisaar.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan "tanskalaisten kaupunkia" tarkoittavasta sanasta Taani linn. Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuodesta 1219. Vuonna 1285 kaupungista tuli hansaliiton pohjoisin kaupunki. Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä. Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna, kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.

Vuonna 1918 Viro itsenäistyi ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuonna 1940 Neuvostoliitto valtasi Viron ja vuosina 1941–1944 maa oli natsi-Saksan miehittämä. Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD pommitti kaupunkia raskaasti 9./10.3.1944, jolloin 53 % siitä tuhoutui ja 1400 sai surmansa[1]. Saksalaisten vetäydyttyä Puna-armeija saapui Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliitolle, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli. Vuonna 1987 Tallinnassa oli lähes 500 000 asukasta, mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli itsenäisen Viron pääkaupunki 1991.

Tallinnan vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon.

[muokkaa] Liikenne

Tallinnaa palvelee Tallinnan lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella.

Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä kestää noin kolme tuntia Tallinnaan autolautalla ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Reittilento lentokoneella kestää 30 minuuttia.

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa.

[muokkaa] Raitiovaunulinjat

[2]

  1. Kopli – Kadriorg
  2. Kopli – Ülemiste
  3. Tondi – Kadriorg
  4. Tondi – Ülemiste

[muokkaa] Johdinautolinjat

[3]

  1. Mustamäki – Kaubamaja
  2. Mustamäki – Estonia
  3. Mustamäki – Kaubamaja
  4. Keskusta – Balti jaam (Baltian rautatieasema)
  5. Mustamäki – Balti jaam
  6. Väike-Õismäe – Kaubamaja
  7. Väike-Õismäe – Balti jaam
  8. -
  9. Keskusta – Kopli

[muokkaa] Kaupunginosat

Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa).

Kaupunginosa Pinta-ala asukkaat
Haabersti 18,6 km²   35 000
Kesklinn 28,0 km²     3 985
Kristiine   9,4 km²   27 531
Lasnamäki 30,0 km² 114 257
Mustamäki   8,0 km²   62 219
Nõmme 28,0 km²   35 043
Pirita 18,7 km²     8 507
Põhja-Tallinn 17,3 km²   52 573

Tallinnan vanha kaupunki jakautuu Toompean mäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa sekä Alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat käsityöläiset.

Suuri osa (noin 44 %) Tallinnan asukkaista asuu neuvostoaikaan rakennetuissa elementtilähiöissä Lasnamäessä ja Mustamäessä. Lähiöistä suurin on Lasnamäe, jossa on 160 000 asukastalähde? ja joka on joka neljännen tallinnalaisen koti. Samanlaisia alueita ovat Mustamäki ja Õismägi. Pahoin rapistuneet alueet eivät nauti suurta arvostusta tallinnalaisten keskuudessa.

Tallinnan rikkaat ovat muuttaneet aidoitetuille ja vartioiduille omakotitaloalueille, kuten Piritaan.lähde?

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Raatihuoneentorin ja historiallisen Vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo, taidemuseo ja palontorjuntamuseo. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi tuomiokirkko, kaupunginmuuri, tv-torni ja kasvitieteellinen puutarha. Tallinnassa on myös Viron ainoa eläintarha. Tallinnan eläintarha on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, 3 metriä leveästä ja 4 km pitkästä muurista on jäljellä 2 km ja 26 tornia.

[muokkaa] Metsäkalmisto

Presidentti Lennart Meren muistokivi Metsäkalmistossa
Presidentti Lennart Meren muistokivi Metsäkalmistossa

Metsäkalmiston hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.

Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa

[muokkaa] Opiskelu

Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:

Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:

Muita yliopistoja Tallinnassa ovat mm. Viron musiikki- ja Teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.

Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee (03/2006) yli 100 suomalaista ylioppilasta, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). Järjestön puheenjohtaja toimii Samuli Harju. VISKO perustettiin vuonna 2004 ja sen puheenjohtajana on toiminut alusta alkaen Niklas Elers (Espoo, s. 1979).

[muokkaa] Kuvia

Kaupungin pieni vaakuna
Kaupungin pieni vaakuna

[muokkaa] Lähteitä

[muokkaa] Yleiset lähteet

[muokkaa] Lähdeviitteet

  1. http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/pommitukset.htm
  2. Tallinnan raitiovaunulinjat Viitattu 24.3.2007.
  3. Tallinnan johdinautolinjat Viitattu 24.3.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tallinna.


Henkilökohtaiset työkalut