Tallinna

Wikipedia

Tallinna (Tallinn)
Lippu Vaakuna
Koordinaatit: 59°26′20″N, 24°45′16″E
Valtio	Viro
Maakunta	Harjumaa
Perustettu	Ennen vuotta 1154
- Kaupunginjohtaja	Edgar Savisaar
Pinta-ala
– Kaupunki	159 km²
Korkeus	44 m
Väkiluku  (2009)
– Kaupunki	405 562
Aikavyöhyke	UTC+2
- (Kesäaika)	UTC+3
Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku
Verkkosivusto: Tallinn

Tallinna (viroksi Tallinn, aikaisemmin saks. Reval eli suom. Rääveli, vanhassa suomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi^[2]) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on noin 406 000 (2009) ja se on Viron suurin asutuskeskus.^[1]

Viron kielen lisäksi kaupungissa puhutaan laajalti venäjää. Tallinnan pormestari on Edgar Savisaar.

Sisällysluettelo 1 Maantiede ja ilmasto 2 Historia 2.1 Tanskan valta 2.2 Saksalaisen ritarikunnan aika 2.3 Ruotsin valta 2.4 Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki 2.5 Neuvostoliiton aika 3 Liikenne 4 Aluejako 5 Nähtävyyksiä 5.1 Metsäkalmisto 6 Opiskelu 7 Kuvia 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Tallinna sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi.

Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Ilman keskilämpötila on helmikuussa −9 °C ja heinäkuussa 16 °C.^[1]

Tallinnan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Korkein lämpötila (°C) -2,1 -2,3 1,6 8,0 14,6 19,2 21,0 19,8 14,7 9,3 3,3 -0,1 Ø 8,9 Matalin lämpötila (°C) -7,5 -8,2 -4,9 0,0 4,9 9,8 12,0 11,5 7,4 3,5 -1,3 -5,2 Ø 1,8 Sadanta (mm) 48,3 32,4 32,0 36,5 37,9 56,9 78,4 82,2 74,0 72,7 67,2 56,6, Σ 675,1 Sadepäivät (d) 11 8 8 7 7 8 11 11 12 11 14 14 Σ 122 L ä m p ö t i l a -2,1 -7,5 -2,3 -8,2 1,6 -4,9 8,0 0,0 14,6 4,9 19,2 9,8 21,0 12,0 19,8 11,5 14,7 7,4 9,3 3,5 3,3 -1,3 -0,1 -5,2 S a d a n t a 48,3 32,4 32,0 36,5 37,9 56,9 78,4 82,2 74,0 72,7 67,2 56,6, Lähde: Weather Information for Tallinn World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Tanskan valta

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan 'tanskalaisten kaupunkia' tarkoittavasta sanasta Taani linn. Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuodesta 1219. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon. Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.

[muokkaa] Saksalaisen ritarikunnan aika

Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.

[muokkaa] Ruotsin valta

Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna, kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.

[muokkaa] Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki

Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Petrogradia Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua Neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, kykeni virolaishallitus toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918/1919 kuitenkin neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.

[muokkaa] Neuvostoliiton aika

Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa 1940. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Eestin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Eestin sosialistinen neuvostotasavalta palautui.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD pommitti kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 % siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.^[3] Saksalaisten vetäydyttyä Puna-armeija saapui Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.

Tallinnassa pidettiin vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut, vaikka kisat muilta osin pidettiin Moskovassa.

Vuonna 1987 Tallinnassa oli lähes 500 000 asukasta, mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.

Tallinnan vanha kaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.

[muokkaa] Liikenne

Tallinnaa palvelee Tallinnan lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella.

Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä Tallinnaan kestää kaksi tuntia autolautalla ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Reittilento kestää 30–35 minuuttia. Copterlinen helikopterilla lento kesti 18 minuuttia, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia joulukuussa 2008.

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa (linja 1 kulkee Kadriorgin ja Koplin välillä, linja 2 kulkee Ülemisten ja Koplin välillä, linja 3 kulkee Tondin ja Kadriorgin välillä ja linja 4 kulkee Tondin ja Ülemisten välillä).^[4]

[muokkaa] Aluejako

Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum).

Tallinnan vanha kaupunki jakautui aikoinaan feodalistiseen Toompeanmäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa, sekä Alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat kauppiaat ja käsityöläiset ja jota hallitsi aatelin asemesta porvareiden kaupunginraati.

Kaupunginosa	Pinta-ala	asukkaat
Haabersti	18,6 km²	35 000
Kesklinn	28,0 km²	3 985
Kristiine	9,4 km²	27 531
Lasnamäki	30,0 km²	114 257
Mustamäki	8,0 km²	62 219
Nõmme	28,0 km²	35 043
Pirita	18,7 km²	8 507
Põhja-Tallinn	17,3 km²	52 573

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Raatihuoneentorin ja historiallisen Vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo, taidemuseo ja palontorjuntamuseo. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi tuomiokirkko, kaupunginmuuri, tv-torni ja kasvitieteellinen puutarha sekä laululava, jossa joka viides vuosi pidetään Tallinnan laulujuhlat. Tallinnassa on myös eläintarha, joka on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.

[muokkaa] Metsäkalmisto

Metsäkalmiston hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.

Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa

• Kuoronjohtaja Gustav Ernesaks (1908–1993)
• Šakkimestari Paul Keres (1916–1975)
• Kansanrunoilija Lydia Koidula (1843–1886)
• Presidentti Lennart Meri (1929–2006)
• Oopperalaulaja Georg Ots (1920–1975)
• Olympiapainija Kristjan Palusalu (1908–1971)
• Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts (1874–1956)
• Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare (1878–1940)
• Kirjailija Friedebert Tuglas (1886–1956)
• Säveltäjä Raimond Valgre (1913–1949)

[muokkaa] Opiskelu

Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:

• Tallinnan yliopisto, jossa opiskelee 6 978 opiskelijaa. Aiemmin koulu toimi nimellä Tallinnan pedagoginen yliopisto.
• Tallinnan teknillinen yliopisto, jossa opiskelee yli 12 000 opiskelijaa.

Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:

• International University Audentes, jossa opiskelee noin 2 500 opiskelijaa.
• Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.

Muita yliopistoja Tallinnassa ovat mm. Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.

Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee (03/2006) yli 100 suomalaista ylioppilasta, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). VISKO perustettiin vuonna 2004.

[muokkaa] Kuvia

Tallinnan vanha kaupunki	Olevisten kirkko	Osa kaupunginmuuria	Kaupungin muurin torneja Toompealta nähtynä.
Tallinnan satama	Kadriorgin puisto	Presidentinlinna	Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma on Kadriorgin linnassa

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tallinn Wikimedia Commonsissa.
• Helsinki–Tallinna-seura
• Joulu Tallinnassa video
• Kaupungin virallinen kotisivu (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Tallinna Wikitravelissa (suomeksi)
• Panoraam Tallinnassa oldtallinn.com
• Tallinn Life: A guide to Tallinn in English (englanniksi)
• Tallinnan ravintolat, baarit, pubit, klubit, kahvilat.
• ViroWeb - Matkailutiedot Virosta
• YLE Elävä arkisto - Päivä Tallinnassa (video, 1965)
• YLE Elävä arkisto - Toompean varjossa ja Estonian parrasvaloissa (audio, 1937)
• Pieni matkaopas: Tallinna
• Tallinna-aiheinen matkailusivusto

Koordinaatit: 59°26′20″N, 24°45′16″E