Tallinna

Wikipedia

Tallinna
vaakuna lippu
59°26′N 24°46′E
Maakunta	Harjumaa
Väkiluku (2006)	405 753
Pinta-ala	159,2 km²
Väestötiheys	2 524 as/km²
Korkeus	44 m
Kotisivu	http://www.tallinn.ee

Tallinna (viroksi Tallinn, ennen Rääveli eli Reval, vanhassa kirjasuomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Se sijaitsee Suomenlahden rannalla. Asukkaita Tallinnassa on rekisteröitynä noin 400 000 (16. elokuuta 2004).

Rantaviivaa Tallinnassa on yhteensä 46 kilometriä, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin niemimaa, Paljassaaren niemimaa sekä Kakumäen niemimaa.

Viron kielen lisäksi kaupungissa puhutaan laajalti venäjää, englantia ja suomea^lähde?. Tallinnan pormestari on Edgar Savisaar.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Liikenne 2.1 Raitiovaunulinjat 2.2 Johdinautolinjat 3 Kaupunginosat 4 Nähtävyyksiä 4.1 Metsäkalmisto 5 Opiskelu 6 Kuvia 7 Lähteitä 7.1 Yleiset lähteet 7.2 Lähdeviitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan "tanskalaisten kaupunkia" tarkoittavasta sanasta Taani linn. Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuodesta 1219. Vuonna 1285 kaupungista tuli hansaliiton pohjoisin kaupunki. Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä. Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna, kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.

Vuonna 1918 Viro itsenäistyi ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuonna 1940 Neuvostoliitto valtasi Viron ja vuosina 1941–1944 maa oli natsi-Saksan miehittämä. Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD pommitti kaupunkia raskaasti 9./10.3.1944, jolloin 53 % siitä tuhoutui ja 1400 sai surmansa^[1]. Saksalaisten vetäydyttyä Puna-armeija saapui Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliitolle, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli. Vuonna 1987 Tallinnassa oli lähes 500 000 asukasta, mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli itsenäisen Viron pääkaupunki 1991.

Tallinnan vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon.

[muokkaa] Liikenne

Tallinnaa palvelee Tallinnan lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella.

Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä kestää noin kolme tuntia Tallinnaan autolautalla ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Reittilento lentokoneella kestää 30 minuuttia.

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa.

[muokkaa] Raitiovaunulinjat

^[2]

1. Kopli – Kadriorg
2. Kopli – Ülemiste
3. Tondi – Kadriorg
4. Tondi – Ülemiste

[muokkaa] Johdinautolinjat

^[3]

1. Mustamäki – Kaubamaja
2. Mustamäki – Estonia
3. Mustamäki – Kaubamaja
4. Keskusta – Balti jaam (Baltian rautatieasema)
5. Mustamäki – Balti jaam
6. Väike-Õismäe – Kaubamaja
7. Väike-Õismäe – Balti jaam
8. -
9. Keskusta – Kopli

[muokkaa] Kaupunginosat

Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa).

Kaupunginosa	Pinta-ala	asukkaat
Haabersti	18,6 km²	35 000
Kesklinn	28,0 km²	3 985
Kristiine	9,4 km²	27 531
Lasnamäki	30,0 km²	114 257
Mustamäki	8,0 km²	62 219
Nõmme	28,0 km²	35 043
Pirita	18,7 km²	8 507
Põhja-Tallinn	17,3 km²	52 573

Tallinnan vanha kaupunki jakautuu Toompean mäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa sekä Alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat käsityöläiset.

Suuri osa (noin 44 %) Tallinnan asukkaista asuu neuvostoaikaan rakennetuissa elementtilähiöissä Lasnamäessä ja Mustamäessä. Lähiöistä suurin on Lasnamäe, jossa on 160 000 asukasta^lähde? ja joka on joka neljännen tallinnalaisen koti. Samanlaisia alueita ovat Mustamäki ja Õismägi. Pahoin rapistuneet alueet eivät nauti suurta arvostusta tallinnalaisten keskuudessa.

Tallinnan rikkaat ovat muuttaneet aidoitetuille ja vartioiduille omakotitaloalueille, kuten Piritaan.^lähde?

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Raatihuoneentorin ja historiallisen Vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo, taidemuseo ja palontorjuntamuseo. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi tuomiokirkko, kaupunginmuuri, tv-torni ja kasvitieteellinen puutarha. Tallinnassa on myös Viron ainoa eläintarha. Tallinnan eläintarha on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, 3 metriä leveästä ja 4 km pitkästä muurista on jäljellä 2 km ja 26 tornia.

[muokkaa] Metsäkalmisto

Metsäkalmiston hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.

Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa

• Kuoronjohtaja Gustav Ernesaks (1908–1993)
• Šakkimestari Paul Keres (1916–1975)
• Kansanrunoilija Lydia Koidula (1843–1886)
• Presidentti Lennart Meri (1929–2006)
• Oopperalaulaja Georg Ots (1920–1975)
• Olympiapainija Kristjan Palusalu (1908–1971)
• Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts (1874–1956)
• Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare (1878–1940)
• Kirjailija Friedebert Tuglas (1886–1956)
• Säveltäjä Raimond Valgre (1913–1949)

[muokkaa] Opiskelu

Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:

• Tallinnan yliopisto, jossa opiskelee 6 978 opiskelijaa. Aiemmin koulu toimi nimellä Tallinnan pedagoginen yliopisto.
• Tallinnan teknillinen yliopisto, jossa opiskelee yli 11 000 opiskelijaa.

Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:

• International University Audentes, jossa opiskelee noin 2 500 opiskelijaa.
• Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.

Muita yliopistoja Tallinnassa ovat mm. Viron musiikki- ja Teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.

Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee (03/2006) yli 100 suomalaista ylioppilasta, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). Järjestön puheenjohtaja toimii Samuli Harju. VISKO perustettiin vuonna 2004 ja sen puheenjohtajana on toiminut alusta alkaen Niklas Elers (Espoo, s. 1979).

[muokkaa] Kuvia

Tallinnan vanha kaupunki	Olevisten kirkko	Osa kaupunginmuuria	Kaupungin muurin torneja Toompealta nähtynä.
Tallinnan satama	Kadriorgin puisto	Presidentinlinna	Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma on Kadriorgin linnassa

[muokkaa] Lähteitä

[muokkaa] Yleiset lähteet

[muokkaa] Lähdeviitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsinki–Tallinna-seura
• Joulu Tallinnassa video
• Kaupungin virallinen kotisivu (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Tallinna Wikitravelissa (suomeksi)
• Panoraam Tallinnassa oldtallinn.com
• Tallinn Life: A guide to Tallinn in English (englanniksi)
• Tallinnan ravintolat, baarit, pubit, klubit, kahvilat.
• ViroWeb - Matkailutiedot Virosta
• YLE Elävä arkisto - Päivä Tallinnassa (video, 1965)
• YLE Elävä arkisto - Toompean varjossa ja Estonian parrasvaloissa (audio, 1937)