Tallinna

Wikipedia

Tallinna
vaakuna lippu
Sijainti	59°26′N 24°46′E
Valtio	Viro
Maakunta	Harjumaa
Perustamisvuosi
Väkiluku	400 911 (2007)
Pinta-ala	159,2 km²
Väestötiheys	2 506,9 as./km²
Korkeus	44 m
Kaupunginjohtaja	Edgar Savisaar
Sivusto	www.tallinn.ee

Tallinna (viroksi Tallinn, aikaisemmin saks. Reval eli suom. Rääveli, vanhassa kirjasuomessa joskus Kesoniemi^lähde? tai Kesoi^lähde?) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Se sijaitsee Suomenlahden rannalla. Asukkaita Tallinnassa on rekisteröitynä noin 400 000 (16. elokuuta 2004) ja se on Viron suurin kaupunki.

Rantaviivaa Tallinnassa on yhteensä 46 kilometriä, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin niemimaa, Paljassaaren niemimaa sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni järvi, Ülemistejärvi.

Viron kielen lisäksi kaupungissa puhutaan laajalti venäjää. Tallinnan pormestari on Edgar Savisaar.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Tanskan valta 1.2 Saksalaisen ritarikunnan aika 1.3 Ruotsin valta 1.4 Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki 1.5 Neuvostoliiton aika 2 Liikenne 3 Aluejako 4 Nähtävyyksiä 4.1 Metsäkalmisto 5 Opiskelu 6 Kuvia 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Tanskan valta

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan 'tanskalaisten kaupunkia' tarkoittavasta sanasta Taani linn. Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuodesta 1219. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon. Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.

[muokkaa] Saksalaisen ritarikunnan aika

Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.

[muokkaa] Ruotsin valta

Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna, kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.

[muokkaa] Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki

Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Petrogradia Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua Neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, kykeni virolaishallitus toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918/1919 kuitenkin neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.

[muokkaa] Neuvostoliiton aika

Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa 1940. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Eestin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Eestin sosialistinen neuvostotasavalta palautui.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD pommitti kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 % siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.^[1] Saksalaisten vetäydyttyä Puna-armeija saapui Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.

Tallinnassa pidettiin vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut, vaikka kisat muilta osin pidettiin Moskovassa.

Vuonna 1987 Tallinnassa oli lähes 500 000 asukasta, mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.

Tallinnan vanha kaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.

[muokkaa] Liikenne

Tallinnaa palvelee Tallinnan lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella.

Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä kestää noin kolme tuntia Tallinnaan autolautalla ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Reittilento lentokoneella kestää 30-35 minuuttia. Copterlinen helikopterilla lento kestää 18 minuuttia, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia joulukuussa 2008.

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa (linja 1 kulkee Kadriorgin ja Koplin välillä, linja 2 kulkee Ülemisten ja Koplin välillä, linja 3 kulkee Tondin ja Kadriorgin välillä ja linja 4 kulkee Tondin ja Ülemisten välillä).^[2]

[muokkaa] Aluejako

Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum).

Tallinnan vanha kaupunki jakautui aikoinaan feodalistiseen Toompean mäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa, sekä Alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat kauppiaat ja käsityöläiset, ja jota hallitsi aatelin asemesta porvareiden kaupungin raati.

Kaupunginosa	Pinta-ala	asukkaat
Haabersti	18,6 km²	35 000
Kesklinn	28,0 km²	3 985
Kristiine	9,4 km²	27 531
Lasnamäki	30,0 km²	114 257
Mustamäki	8,0 km²	62 219
Nõmme	28,0 km²	35 043
Pirita	18,7 km²	8 507
Põhja-Tallinn	17,3 km²	52 573

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Raatihuoneentorin ja historiallisen Vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo, taidemuseo ja palontorjuntamuseo. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi tuomiokirkko, kaupunginmuuri, tv-torni ja kasvitieteellinen puutarha sekä laululava, jossa joka viides vuosi pidetään Tallinnan laulujuhlat. Tallinnassa on myös eläintarha. Tallinnan eläintarha on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.

[muokkaa] Metsäkalmisto

Metsäkalmiston hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.

Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa

• Kuoronjohtaja Gustav Ernesaks (1908–1993)
• Šakkimestari Paul Keres (1916–1975)
• Kansanrunoilija Lydia Koidula (1843–1886)
• Presidentti Lennart Meri (1929–2006)
• Oopperalaulaja Georg Ots (1920–1975)
• Olympiapainija Kristjan Palusalu (1908–1971)
• Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts (1874–1956)
• Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare (1878–1940)
• Kirjailija Friedebert Tuglas (1886–1956)
• Säveltäjä Raimond Valgre (1913–1949)

[muokkaa] Opiskelu

Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:

• Tallinnan yliopisto, jossa opiskelee 6 978 opiskelijaa. Aiemmin koulu toimi nimellä Tallinnan pedagoginen yliopisto.
• Tallinnan teknillinen yliopisto, jossa opiskelee yli 11 000 opiskelijaa.

Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:

• International University Audentes, jossa opiskelee noin 2 500 opiskelijaa.
• Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.

Muita yliopistoja Tallinnassa ovat mm. Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.

Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee (03/2006) yli 100 suomalaista ylioppilasta, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). VISKO perustettiin vuonna 2004.

[muokkaa] Kuvia

Tallinnan vanha kaupunki	Olevisten kirkko	Osa kaupunginmuuria	Kaupungin muurin torneja Toompealta nähtynä.
Tallinnan satama	Kadriorgin puisto	Presidentinlinna	Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma on Kadriorgin linnassa

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsinki–Tallinna-seura
• Joulu Tallinnassa video
• Kaupungin virallinen kotisivu (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Tallinna Wikitravelissa (suomeksi)
• Panoraam Tallinnassa oldtallinn.com
• Tallinn Life: A guide to Tallinn in English (englanniksi)
• Tallinnan ravintolat, baarit, pubit, klubit, kahvilat.
• ViroWeb - Matkailutiedot Virosta
• YLE Elävä arkisto - Päivä Tallinnassa (video, 1965)
• YLE Elävä arkisto - Toompean varjossa ja Estonian parrasvaloissa (audio, 1937)
• Pieni matkaopas: Tallinna
• Tallinna sivusto