Tallinna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tallinna
(Tallinn)
Etualalla vanhaa Tallinnaa ja kauempana uutta Tallinnaa korkeine liikerakennuksineen
Etualalla vanhaa Tallinnaa ja kauempana uutta Tallinnaa korkeine liikerakennuksineen
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Tallinna

Koordinaatit: 59°26′20″N, 24°45′16″EKoordinaatit: 59°26′20″N, 24°45′16″E

Valtio Viron lippu Viro
Maakunta Harjumaa
Perustettu Ennen vuotta 1154
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Edgar Savisaar
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 158,27[1] km²
Korkeus 44 m
Väkiluku (1.02.2014) 430 594
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Lähteet: [2] = Pinta-ala ja väkiluku

Tallinna (viroksi Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ], aikaisemmin saks. Reval eli suom. Rääveli, vanhassa suomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi[3]) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on 430 594 (1.02.2014) ja se on Viron suurin asutuskeskus.[2][4]

Viron kielen lisäksi kaupungissa puhutaan laajalti venäjää. Tallinnan pormestari on Edgar Savisaar.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan satelliittikuva

Tallinna sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi.

Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Ilman keskilämpötila on helmikuussa −5 °C ja heinäkuussa 16 °C.[2]

Tallinnan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -2,1 -2,3 1,6 8,0 14,6 19,2 21,0 19,8 14,7 9,3 3,3 -0,1 ka. 8,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -7,5 -8,2 -4,9 0,0 4,9 9,8 12,0 11,5 7,4 3,5 -1,3 -5,2 ka. 1,8
Sadanta (mm) 48,3 32,4 32,0 36,5 37,9 56,9 78,4 82,2 74,0 72,7 67,2 56,6, Σ 675,1
Sadepäivät (d) 11 8 8 7 7 8 11 11 12 11 14 14 Σ 122
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-2,1
-7,5
-2,3
-8,2
1,6
-4,9
8,0
0,0
14,6
4,9
19,2
9,8
21,0
12,0
19,8
11,5
14,7
7,4
9,3
3,5
3,3
-1,3
-0,1
-5,2
S
a
d
a
n
t
a
48,3
32,4
32,0
36,5
37,9
56,9
78,4
82,2
74,0
72,7
67,2
56,6,


Lähde: Weather Information for Tallinn World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan vanhakaupunki.

Tanskan valta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan Taani linn-sanasta, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.[5] Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lindanisen taistelusta 1219 alkaen. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon.[6] Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.

Saksalaisen ritarikunnan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.

Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna, kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.lähde?

Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Pietaria Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan kykeni virolaishallitus toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918/1919 kuitenkin neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.lähde?

Neuvostoliiton aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa 1940. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Eestin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Eestin sosialistinen neuvostotasavalta palautui.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD pommitti kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 prosenttia siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.[7] Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.

Tallinnassa järjestettiin Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut. Olympialaisten aikana kaupungin ilmettä kohottamaan rakennettiin muun muassa konserttiareena Linnahall, Olympia-hotelli ja pääpostitalo.[8]

Vuonna 1989 Tallinnassa oli jo runsas 482 000 asukasta,[9] mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan vanhakaupunki otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.

Eurovision laulukilpailu 2002 järjestettiin Tallinnan Saku Suurhallissa.

Vuonna 2011 Tallinna oli yhdessä Turun kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[10] 1897[11] 1934[12] 1959[13] 1970[14] 1979[15] 1989[9] 2001[1] 2006[1] 2012[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&023259.&&&&0023 259 &&&&&&&&&&064572.&&&&0064 572 &&&&&&&&&0137792.&&&&00137 792 &&&&&&&&&0281714.&&&&00281 714 &&&&&&&&&0362706.&&&&00362 706 &&&&&&&&&0429727.&&&&00429 727 &&&&&&&&&0482037.&&&&00482 037 &&&&&&&&&0399685.&&&&00399 685 &&&&&&&&&0396193.&&&&00396 193 &&&&&&&&&0401072.&&&&00401 072

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Finlandia liikennöi Eckerö Linen liikenteessä Helsingin Länsisataman ja Tallinnan A-terminaalin välillä.

Tallinnaa palvelee Tallinnan Lennart Meri -lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella.

Tallinnan rautatieasemista suurin on Baltian rautatieasema.

Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä Tallinnaan kestää kaksi tuntia autolautalla ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Tallinnan matkustajasatama sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä. Reittilento kestää 30–35 minuuttia. Copterlinen helikopterilla lento kesti 18 minuuttia, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia joulukuussa 2008.lähde?

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa (linja 1 kulkee Kadriorgin ja Koplin välillä, linja 2 kulkee Ülemisten ja Koplin välillä, linja 3 kulkee Tondin ja Kadriorgin välillä ja linja 4 kulkee Tondin ja Ülemisten välillä).[16] Tammikuusta 2013 lähtien joukkoliikenteessä matkustaminen on kaupungin asukkaille ilmaista.[17][18]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin pieni vaakuna.

Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum).

Tallinnan vanhakaupunki jakautui aikoinaan feodalistiseen Toompeanmäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa, sekä Alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat kauppiaat ja käsityöläiset ja jota hallitsi aatelin asemesta porvareiden kaupunginraati.

Kaupunginosa Pinta-ala Väkiluku 2014lähde?
Haabersti 18,6 km²  43 722
Kesklinn 28,0 km² 56 604
Kristiine   9,4 km²  31 440
Lasnamäe 30,0 km² 118 172
Mustamäe   8,0 km²  65 880
Nõmme 28,0 km²  39 507
Pirita 18,7 km²  17 435
Põhja-Tallinn 17,3 km²  58 579

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raekoja plats Tallinnan vanhassakaupungissa.

Raatihuoneentorin ja historiallisen Vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo ja palontorjuntamuseo. Lisäksi Tallinnassa sijaitsee 2008 vuoden eurooppalaiseksi museoksi valittu Kumu-taidemuseo ja sen erillisosasto Kadriorgin palatsissa.

Vanhankaupungin silhuetille ovat tunnusomaisia vanhojen kirkkojen korkeat tornit: Olevisten kirkko, Pyhän Hengen kirkko (Pühavaimu kirik), Pyhän Nikolaoksen kirkko (nykyisin museona) ja tuomiokirkko. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi kaupunginmuuri, tv-torni ja kasvitieteellinen puutarha sekä laululava, jossa joka viides vuosi pidetään Tallinnan laulujuhlat. Tallinnassa on myös eläintarha, joka on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.

Metsäkalmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Lennart Meren muistokivi Metsäkalmistossa

Metsäkalmiston hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.

Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:

Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:

  • Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.

Muita yliopistoja Tallinnassa ovat mm. Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.

Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee (03/2006) yli 100 suomalaista ylioppilasta, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). VISKO perustettiin vuonna 2004.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Tallinnasta mereltä päin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Statistical Database: Population (PO0291: Population number, area and density by administrative unit or type of settlement, 1 January: Tallinn (Tietokantahaku Viron tilastokeskuksen tietokannasta) Statistics Estonia, Tallinn. Viitattu 2013-05-02. (englanniksi)
  2. a b c Hyödyllistä tietää (html) Tallinna Turism. Tallinn. Viitattu 11.12.2009. (suomeksi)
  3. Kaupunkien entiset nimet - Vastausten maailma - Visailijan tietopankki
  4. Tallinna elanike arv tallinn.ee. Viitattu 30.6.2013. (viroksi)
  5. Zetterberg 2007, s. 68
  6. Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 43. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
  7. Lappi, Ahti: ADD:n veteraanipilotti vierailulla Suomessa Ilmatorjuntaupseeri-lehti. 2004. Viitattu 28.12.2008.
  8. Purkaminen ja rapistuminen neuvostoarkkitehtuurin uhkana Tallinnassa yle.fi. 23.2.2010. Yle Uutiset. Viitattu 29.6.2012.
  9. a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  10. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Revel (Tallinna) löytyy julkaisun sivulta 36/41 otsikon Estljandskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Estljandskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. "Eestinmaan" kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  12. Rahvastiku koostis ja korteriolud. 1. III 1934 Rahvaloenduse andmed, vihk II. (pdf) Riigi statistika keskbüroo. Tallinn, 1934.. Viitattu 2013-05-03. (viroksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  14. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  15. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-02. (venäjäksi)
  16. Tallinnan raitiovaunut
  17. Tallinnaan ilmainen joukkoliikenne 23.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.9.2012.
  18. Tallinnan maksuton joukkoliikenne on onnistunut Yle 6.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]