Bukarest

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bukarest
(București)
Bukarestin ydinkeskustaa ilmasta
Bukarestin ydinkeskustaa ilmasta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Bukarest

Koordinaatit: 44°25′57″N, 26°06′14″E

Valtio Romania
Ensimmäinen asiakirjamaininta 1459
Hallinto
 – Pormestari Sorin Oprescu
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 228 km²
 – Metropolialue 5 046 km²
Korkeus 60–90 m
Väkiluku (2007) 1 677 985[1]
 – Tiheys 7 360 as./km²
 – Metropolialue 2 042 000
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Bukarest (romaniaksi București [bukuˈreʃtʲ]) on Romanian pääkaupunki ja 1,6 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki.[2][3] Kaupunki sai nimensä 70 vuotta eaa. daakialaisen Bucur-nimisen paimenen mukaan, jonka alueelle Dâmbovițajoen varteen alkoi muodostua ”Bucurin kylä”.[4] Ensimmäiset merkinnät historiankirjoihin kaupunki sai vasta 1400-luvulla, kun ruhtinas Vlad Țepeș rakennutti alueelle voivodilinnan.[4]

Vuonna 1862 Bukarestista tuli Romanian pääkaupunki, joka kokosi taiteilijoita, älymystöä ja eliittiä. Bukarestille annettiin lempinimeksi ”Pikku Pariisi” (”Micul Paris”).[5] Kaupunki sai kokea molemmat maailmansodat, vuoden 1940 maanjäristyksen sekä Nicolae Ceaușescun valtakauden.[4] Vuoden 2011 väestölaskennassa Bukarestissa oli 1 677 985 asukasta.[2] Metropolialue mukaan laskettuna Bukarest on Euroopan unionin yhdeksänneksi suurin kaupunki.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarest sijaitsee Dâmbovițan varrella. Dâmbovița virtaa Argeșiin, mikä on Tonavan sivujoki. Kaupungin alueella sijaitsee useita järviä, joista tärkeimpiä ovat Herăstrău, Floreasca, Tei ja Colentina. Keskustassa sijaitsee myös pieni tekojärvi Cișmigiu, jonka ympärille on rakennettu puisto. Cișmigiun puisto avattiin vuonna 1847 saksalaisen arkkitehdin Carl F.W. Meyerin suunnitelmia mukaillen. Muita tärkeitä kaupungin puistoja ovat Herăstrăun puisto sekä Bukarestin kasvitieteellinen puutarha.[7] Kasvitieteellinen puutarha on Romanian suurin yli 10 000 eri lajin kokoelmallaan. Puisto oli Romanian kuningasperheen suojeluksessa.

Bukarest sijaitsee alangolla mitä aikoinaan peitti laajat metsäalueet. Kuten monissa muissakin aikakauden kaupungeissa, Bukarestin sanotaan rakennetun seitsemän mäen keskelle. Kaupungin pinta-ala on yhteensä 226 km2.[8] Kaupungin kanssa samalla pituuspiirillä: 26°05'48" E sijaitsee Helsingin ja Johannesburgin kaupungit kun taas samalla leveyspiirillä 44°24'49" N sijaitsevat Belgrad, Geneve, Bordeaux sekä Minneapolis.[8]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Bukarest kuuluu kuumakesäiseen mannerilmastoon (luokka Dfa). Sijaintinsa vuoksi kaupungin talvet voivat olla tuulisia ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesän keskilämpötila on 23 astetta, vaikka helleaikoina lämpötilat voivat nousta jopa 35-40 asteeseen.

Bukarestin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 1,5 4,1 10,5 18 23,3 26,8 28,8 28,5 24,6 18 10 3,8 Ø 16,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) −5,5 −3,3 0,3 5,6 10,5 14 15,6 15 11,1 5,7 1,6 −2,6 Ø 5,7
Sadanta (mm) 40 36 38 46 70 77 64 58 42 32 49 43 Σ 595
Sadepäivät (d) 6 6 6 7 6 6 7 6 5 5 6 6 Σ 72
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,5
−5,5
4,1
−3,3
10,5
0,3
18
5,6
23,3
10,5
26,8
14
28,8
15,6
28,5
15
24,6
11,1
18
5,7
10
1,6
3,8
−2,6
S
a
d
a
n
t
a
40
36
38
46
70
77
64
58
42
32
49
43


Lähde: [9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spiriin mäki vuonna 1837 missä nykyisin sijaitsee parlamenttitalo.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Bukarestista löytyy 20. syyskuuta vuonna 1459, milloin Valakian prinssi Vlad III määräsi Bucurin kylään rakennettavan linnoituksen.[10] Käsityöläiset alkoivat rakentaa Dâmbovițan rannoille talojaan ja aikakauden asiakirjoista löytyy merkintä 5. kesäkuuta vuonna 1589 käsityöläiskadusta: "Ulița Mare" (isokatu), joka nykyisin tunnetaan nimellä Lipscani.[10] 13. marraskuuta vuonna 1594 Mihail Urhea ryhtyi nousemaan otomaanien hallintoa vastaan ja Bukarestissa ryhdyttiin surmaamaan heidän velkojiaan.[11] Sinan Pashan johtamat joukot kukistivat kapinan ja tuhosivat lähes kokonaan kaupungin.[12] Kaupunkia ryhdyttiin kuitenkin rakentamaan uudelleen Valakian prinssi Matei Basarabin johdolla.[13]

Paha onni kuitenkin vainosi kaupunkia ja vain 15 vuotta myöhemmin vuonna 1655 Hospodarin palkkasotilaat kapinoivat prinssi Constantin Șerbania vastaan, pidättäen ja surmaten useita korkea-arvoisia pajareita. Palkkasotilaiden kapina kukistettiin saman vuoden kesäkuussa Transilvanialaisten joukkojen toimesta.[14] Constantin Șerban aloitti mittavat jälleenrakennus toimet, jotka keskeytyivät sillä hänen määräyksestään kaupunki poltettiin, jotteivat Mihnea III ja hänen osmaniliittolaiset valloittaisivat kaupunkia. [15] Kaupungin jälleenrakentamista oli todistamassa osmanimatkailija Evliya Çelebi jonka mukaan pieni kaupunki nousi takaisin yhtä nopeasti kuin se oli tuhoutunutkin.[16]

Valakian oikeus siirrettiin Bukarestiin ruhtinas Constantin Brâncoveanun aloitteesta vuonna 1698. Brâncoveanu oli suuri kulttuurin ystävä ja hänen aikakaudella Bukarestiin perustettiin muunmuassa kirjapaino ja ensimmäiset oppilaitokset.[17][18]

Bukarest 1700 -luvulla.

Seuraavan 200 -vuoden aikana kaupunki koki useita luonnonkatastrofeja, sotia ja muun muassa vuonna 1813 ruton.[19] Kaupungin hallinnasta käytiin taisteluja Osmanien, Habsburgin monarkian sekä Venäjän keisarikunnan välillä.

Vuoden 1807 väestölaskennassa kaupungissa oli 3523 kauppaa ja 13 vuotta myöhemmin siellä vaikutti yli 200 keisarikunnan rakennusta, kauppapaikkaa ja puistoa. Kreikan vapaussodan myötävaikuttama Valakian vallankumous vuonna 1821 oli Bukarestin uuden ajan alku. Vuonna 1830 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen valtuusto ja kaupunki jaettiin viiteen eri sektoriin. Romanian kuningaskunnan julistauduttua itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta vuonna 1877 Bukarestista tuli kuningaskunnan pääkaupunki ja sen vaikutuksena taloudellinen ja taiteellinen kehitys käynnistyi.

Vuonna 1869 ensimmäinen rautatie rakennettiin Bukarestin ja Giurgiun välille[20] ja vuotta myöhemmin rautatie Bukarest - Ploiesti - Galati välille valmistui. Samaan aikaan rakennettiin "Mumbain" rautatieasema, jota nykyisin kutsutaan Gara de Nordiksi. Kaupunki sai sähköiset katuvalot vuonna 1882 ja kaupungin läheisyyteen Grozăveștiin rakennettiin voimalaitos vuonna 1894, joka edesauttoi raitiovaunujen tulon kaupungin katukuvaan.

I.C. Brătianu Boulevard vuonna 1930.

Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 6. joulukuuta vuonna 1917 Bukarest miehitettiin Keskusvaltojen toimesta. Tällöin Romanian pääkaupunki siirrettiin väliaikaisesti Iașiin. Bukarestin miehitys päättyi marraskuussa vuonna 1918 ja kaupungista tuli jälleen, tällä kertaa Suur-Romanian pääkaupunki. Kaupunki sai vuosittain lähes 30 000 uutta asukasta ja kaupunki laajeni huomattavasti.[21] Kuningas Kaarle II:n aikana kaupunkiin rakennettiin useita palatseja, riemukaari sekä Gara de Nord:iin rakennettiin uusi siipi.[22]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 Ion Antonescun johtamaa Romaniaa ja Bukarestia pommitettiin usein liittoutuneiden toimesta. Romanian vaihtaessa puolta 23. elokuuta 1944 oli Luftwaffen vuoro pommittaa kaupunkia.

Bukarest kärsi merkittävästi toisen maailmansodan liittoutuneiden pommituksissa, 10. marraskuuta 1940 maanjäristyksestä sekä 4. maaliskuuta 1977 Itä-Karpaateilla tapahtuneesta maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 1 500 kaupunkilaista ja tuhoutuin 40 asuinkorttelia ja satoja rakennuksia.[23]

Arcul De Triumf.

Kaupunkia alettiin rakentaa 1970-luvulla uudelleen Nicolae Ceaușescun systematisaation mukaan. Vuonna 1978 tehtiin päätös uudesta kansankeskustasta (Centrul Civic), jonka tieltä purettiin rakennukset kahdeksan neliökilometrin alueelta. Purettuihin tai siirrettyihin rakennuksiin kuului muun muassa 3 luostaria, 20 kirkkoa, 3 synagogaa, 3 sairaalaa, 2 teatteria ja merkittävä art deco -stadioni. Purkutöihin kuului myös 40 000 asukkaan siirto uusiin asuntoihin, eräiden jopa päivän varoitusajalla. Tilalle tuli Pariisin Champs-Élysées’n kaltainen, mutta sitä muutaman metrin pidempi itä–länsisuuntainen bulevardi, joka päättyy länsipäässään Kansan taloon (Casa Poporului, nykyisin Palatul Parlamentului). Keskustaan rakennettiin lukuisia hallituksen virastoja ja purettuja asuinrakennuksia korvaamaan sama määrä uusia, jotka oli kuitenkin tarkoitettu vain korkeimmalle puolueväelle. Suunnitelmissa oli lisäksi muun muassa Tonavan–Bukarestin kanava, joka ei ikinä valmistunut. Keskustan avoimet tilat saivat myöhemmin humoristisen lisänimen Ceaușima (Ceaușescu + Hiroshima).

Uuden keskustan asuinrakennukset eivät ole kelvanneet Romanian post-kommunistiselle rahaeliitille, ehkä lukuun ottamalla Unirea-toria, jossa Centrul Civic risteää Dâmbovițajoen kanssa. Rakennushanke jäi kesken itäpäästä Mircea Vodă- ja Nerva Traian -katujen väliltä, jonne jäi noin 30 hehtaarin puolivalmiiden rakennusten alue. Vuonna 2006 sen uudelleenkehittämiseksi tehtiin paljon keskustelun kohteeksi joutunut Esplanada-suunnitelma.

Centrul Civicia ympäröi edelleen historiallisten rakennusten ja kaupunginosien alue. Etenkin Lipscani-katu on entisöity. Sf. Nicolai-Mihai Vodăn kirkko siirrettiin purkamisen sijaan ja Antimin luostari on entisellään. Unirii-torin laidalla on Dealul Metropoliei, jossa on patriarkan katedraali, Romanian ortodoksisen kirkon keskus.

Romanian joukkoja marssimassa Mihail Kogălniceanun aukiolla vuonna 1941.

Bukarestissa solmitut rauhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektori Pinta-ala Asukasluku (2005) Väestötiheys /km2
Sektori 1 67.5 229 238 3396.1
Sektori 2 32 360 750 11 273
Sektori 3 34 393 226 11 565
Sektori 4 34 299 414 8806.3
Sektori 5 30 282 935 9431.2
Sektori 6 38 359 396 9457.8

Bukarestin hallinnollinen järjestelmä on muusta Romaniasta poikkeava, sillä se on ainoa kaupunki, joka ei kuulu mihinkään piirikuntaan. Kaupungin 55 -paikkaista kaupunginvaltuustoa on johtanut pääpormestari Sorin Mircea Oprescu vuodesta 2008.[24]. Kaupungin hallinto on jaettu kuuteen itsenäiseen sektoriin, jolla jokaisella on oma pormestari, kaupungintalo sekä 27 -paikkainen valtuusto. Kaupungin valtuusto tekee päätöksiä koko kaupunkia käsittelevistä asioista (sähkö- ja vesijohdot, päätiet sekä julkinen liikenne) kun taas sektorit yksittäistä ihmistä koskevista asioista (koulutus, sivutiet, puistot).[25]

Sektori 1.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorin 1 sijainti.

Sektori 1 on Bukarestin pohjoisin ja pinta-alaltaan (67.5 km2) suurin sektori. Vuoden 2007 väestölaskennan mukaan sektorissa asui 229 238 asukasta.[2]

Pormestarina on toiminut vuodesta 2004 lähtien Andrei Ioan Chiliman.[26] Sektorin tulot vuodessa on 1 144 197 000 LEU:ta (251 miljoonaa €). [27], mikä tekee siitä varakkaimman sektorin Bukarestissa. Sektorin alueella pitää pääkonttoria mm Blue Air.[28] Sektorissa on seuraavat lähiöt:

  • Băneasa
  • Pipera
  • Floreasca
  • Gara de Nord

Sektori 2.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorin 2 sijainti.

Sektori on asukasluvultaan toiseksi suurin 357 338 asukkaallaan.[2] Sektorin pinta-ala on yhteensä 32 km2.[29] Pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Neculai Onțanu.[30] Sektori on talousongelmissa, sillä vuoden 2012 budjetin mukaan sen talous on 244 725 000 LEU:ta (54 milj €) alijäämäinen.[31] Sektorissa on seuraavat lähiöt:

  • Pantelimon
  • Colentina
  • Obor

Sektori 3.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorin 3 sijainti.

Sektori on itäisin sektori Bukarestissa. Vuoden 2007 väestölaskennan mukaan sektorissa asui 393 226 asukasta, mikä tekee siitä suurimman sektorin asukasluvun sekä väestötiheyden mukaan.[2]

Liviu Negoiță on toiminut sektorin pormestarina vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 sektorin budjetti oli 57 430 800 (14 milj €) LEU:ta alijäämäinen.[32]

Sektorissa on seuraavat lähiöt:

  • Vitan
  • Titan
  • Centru Civic

Sektori 4.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorin 4 sijainti.

Sektori on eteläisin sektoreista ja siellä asui vuonna 2007 299 414 asukasta.[2] Sektorin pinta-ala on 34 km2 ja se on yksi vanhimmistä asutuista alueista Bukarestissa.[33] Sektoria on johtanut vuodesta 2008 lähtien pormestari Cristian Popescu Piedone. Vuoden 2012 budjetti on 718 600 000 LEU:ta (158 milj €) ylijäämäinen.[34]

Sektorissa on seuraavat lähiöt:

  • Berceni
  • Olteniței
  • Tineretului

Sektori 5.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorin 5 sijainti.

Sektori on pinta-alaltaan (30 km2) pienin ja asukasluvultaan (282 935 asukasta 2007) toiseksi pienin sektori Bukarestissa.[2] Sektorilla sijaitsee romaanien asuttama slummialue Ferentari.[35] Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Marian Vanghelie.[36]

Sektorissa on seuraavat lähiöt:

  • Rahova
  • Ferentari
  • Cotroceni
  • 13 Septembrie

Sektori 6.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorin 6 sijainti.

Sektori 6 on läntisin Bukarestin sektoreista. Sen pinta-ala on yhteensä 38 km2 ja vuoden 2007 väestölaskennan mukaan alueella asui 359 396 asukasta.[2] Bukarestin kolme suurinta jalkapalloseuraa on kotoisin tältä sektorilta.[37] Sektorin alueella toimii 9786 erilaista yritystä sekä 10 isoa kauppakeskusta.[37] Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2001 Cristian Constantin Poteraș.[38] Sektorin vuoden 2012 budjetti oli 3 800 000 LEU:ta (900 000 €) ylijäämäinen.[39]

Sektorissa on seuraavat lähiöt:

  • Giulești
  • Drumul Taberei
  • Militari
  • Crângași

Oikeusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestin oikeustalo.

Kaupungin oikeusjärjestelmä on samankaltainen muiden piirikuntien kanssa. Jokaisella sektorilla on oma ensimmäisen asteen oikeus judecătorie, joista seuraava oikeusaste on kaupunginoikeus. Bukarestissa on myös Kassaatio oikeus sekä Valtiosääntöoikeus.

Bukarestilla on oma poliisi, Poliția București (tai Poliția Capitalei) jonka toimialueena on koko kaupunki. Sen esikunta sijaitsee Ștefan cel Mare Bulevardilla, kaupungin keskustassa ja sillä on poliisiasemia jokaisessa sektorissa. [40] Vuodesta 2004 lähtien, jokaisen sektorin hallinnon alaisena on myös paikallispoliisi Poliția Comunitară, joka vastaa poliisitoiminnasta paikallisesti. Paikallispoliisin toimivaltuudet ovat kuitenkin rajatummat kuin muiden poliisien. [41] Bukarestissa sijaitsee myös Santarmien sekä kansallisen poliisin esikunnat.[42]

Rikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestin rikollisuusaste on vähäinen verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin.[43] Väkivaltarikollisuuden aste on alhainen, sillä esimerkiksi vuonna 2007 kaupungissa tapahtui 11 murhaa ja 983 muuta väkivallan tekoa. [44] Vaikka järjestäytyneellä rikollisuudella on kaupungissa vahva jalansija, sen vaikutus ei näy päivittäisessä elämässä. Näpistykset ja muut turisteihin kohdistuvat huijaukset ovat kuitenkin erittäin yleisiä.[45] [46]

Vielä 1990 -luvulla katulapset olivat yksi kaupungin suurimmista ongelmista. Nykyisin määrä on vähentynyt ja koko Romaniassa arvioidaan olevan noin 2000 lasta, jotka asuvat joko täysin tai osittain kadulla.[47]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kaupungin väestönkasvu[48] [49]
1800 32 000
1859 Nousua 122 000
1900 Nousua 282 000
1918 Nousua 383 000
1930 Nousua 639 000
1948 Nousua 1 025 180
1956 Nousua 1 177 661
1966 Nousua 1 452 000
1977 Nousua 1 807 239
1992 Nousua 2 067 545
2000 Nousua 2 300 000
2003 Laskua 2 082 000
2011 Laskua 1 677 985
Etnisyys[50] Määrä  %
Romanialaiset 1 621 501 96,6 %
Romanit 21 394 1,27 %
Ei tiedossa 13 705 0,82 %
Muut kansallisuudet 12 978 0,77 %
Unkarilaiset 3 463 0,21 %
Turkkilaiset 2 388 0,14 %
Saksalaiset 1 110 0,07 %
Lipovanit 779 0,04 %
Tataarit 388 0,02 %
Ukrainalaiset 279 0,01 %

Bukarest on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuosisadan aikana lähinnä Romanian kaupungistumisen myötä. Ennen 1800-lukua romanialaiset olivat lähinnä maanviljelijöitä, jotka asuivat maaseudulla. Kasvu on tapahtunut kahdessa erillisessä syklissä, toinen luontaisen teollisuuden kehittymisen myötä. Toinen kasvupyrähdys tapahtui Nicolae Ceaușescun valtakaudella, hänen kieltäessä abortin sekä siirtäessä ihmisiä asumaan kasvukeskuksiin.[51] Nykyään 9 % Romanian väestöstä asuu Bukarestissa.[50]

Odotettavissa oleva elinikä Bukarestissa vuosina 2005–2007 oli 73,3 vuotta, mikä on noin kaksi vuotta enemmän kuin keskimäärin Romaniassa. [49] Kaupungin asukkaista noin 51 % on työiässä, joista 18,6 % työskentelee kaupan alalla, 18,5 % teollisuuden-, 12,3 % rakentamisen- 5,5 % opetus- ja 5,3 % terveydenhuollon alalla.[52]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestin yliopiston päärakennus.

Bukarestin ensimmäinen moderni koulutuslaitos oli Ruhtinaskunnan akatemia, joka perustettiin vuonna 1694. Vuonna 1864 se jaettiin Bukarestin yliopistoksi sekä Saint Savan Lukioksi.[53][54] Bukarestin yliopistossa opiskeli vuonna 2010 30 000 opiskelijaa, mistä 1 000 oli ulkomaalaisia.[55]

Nykyään kaupungissa sijaitsee 16 kunnallista ja 19 yksityistä yliopistoa. Yksityisiä yliopistoja on arvosteltu niiden opetuksentason sekä korruption vuoksi.[56][57] Epäilysten vuoksi yliopistot eivät ole nauttineet suurta kansainvälistä arvostusta.[58] Toimet korruption kitkemiseksi ovat tehonneet ja nykyään kaupunkikuvassa näkyy yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, pääasiassa Aasiasta.[59]

Kaupungissa on noin 450 yleistä peruskoulua. Jokainen Bukarestin sektori hallinnoi kouluja itsenäisesti.[60] Vuonna 2010 Bukarestin peruskouluissa oli yhteensä 262 073 oppilasta, 14 520 pätevöitynyttä opettajaa sekä 2 484 epäpätevää opettajaa.[61]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkina Bukarest toimii useiden eri liikennemuotojen risteysasemana. Vuonna 1998 kaupunki aloitti yhteistyön[62] japanilaisen viraston Japan International Cooperation Agencyn (JICA) kanssa. JICA esitti vuonna 2000 suunnitelman[63] kaupungin sisäisen liikenteen parantamiseksi ja tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan huomiota pitäisi kiinnittää yhdeksään eri pääluokkaan ja sen kustannusvaikutus olisi yli 2 miljardia dollaria.

Paikallisliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin sisäistä liikennettä operoi Regia Autonomă de Transport București (RATB) yhtiö. Yhtiön käytössä linja-autoja, johdinautoja, raitiovaunuja sekä pikaraitioteitä.[64] Bukarestin metroa operoi Metrorex-yhtiö. RATB ja Metrorex ovat erillisiä yhtiöitä, eikä samalla lipulla voi matkustaa molemmissa.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja 36.

Kaupungin alueella on yhteensä 1 374 kilometriä linja-autoreittejä ja 121 säännöllisesti liikennöityä linjaa.[65] RATB:llä on käytössään 1014 linja-autoa, joista 99 prosenttia on pyörätuoliystävällisiä. [66]

Johdinautoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RATB:llä on 19 johdinauto linjaa joka käsittää yhteensä 164,1 kilometriä.[65]. Kalusto päivitettiin 1990-luvulla Ikarus-merkkisillä autoilla. Samalla päivitettiin pysäkkien aikataulut elektronisiksi.

Raitiovaunuliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestin alueella on yhteensä 332,2 kilometriä raitiovaunukiskoja. RATB operoi näillä 21 eri linjalla. Vain yksi näistä linjoista on pyörätuoliystävällinen.[65]

Metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestin metrokartta 2009.

Bukarestin metro koostuu neljästä linjasta, joiden yhteenlaskettu pituus on 69,25 kilometriä. Metroa käyttää päivittäin 485 500 asiakasta. [67]Kahden uuden metrolinjan rakennustyöt on aloitettu vuonna 2011, joista toinen yhdistää päärautatieaseman ja lentokentän.[68]

Maantieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarest on Romanian tärkein tieverkoston risteysasema. Metropolialueelle oli rekisteröity vuonna 2008 1,24 miljoonaa ajoneuvoa, joista 985 000 oli yksityisomistuksessa. [69] Tieverkosto on osittain erittäin huonossa kunnossa. Kaupunki aloitti vuonna 2008 projektin 60 eri kadun korjaamiseksi.[62]

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanian rautatieverkoston risteysasema on București Gara de Nord -asema. Rautatieverkostoa operoi valtiollinen Căile Ferate Române (CFR) -yhtiö.[70] Bukarestiin on rautatieyhteys monista Euroopan kaupungeista:[71]

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestia palvelee kaksi lentokenttää, Henri Coandăn lentoasema ja Băneasan lentoasema.[70]

Henri Coandăn lentoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henri Coandăn lentoaseman saapuvan liikenteen aula.

Otopenin lentoasema sijaitsee 16,5 kilometriä Bukarestista luoteeseen Otopenin kaupungissa Ilfovin piirikunnassa. Lentokentältä operoi Romanian kansallinen lentoyhtiö Tarom. Vuonna 2011 lentokenttää käytti 5 049 443 matkustajaa, mikä oli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.[72]

OTP:n liikenne
Vuosi Matkustajia (yhteensä)[73] Matkustajia (kotimaanlennot) Lentoliikenne[73] Rahti
2005 2 972 799
-
49 593 16 887 tonnia
2006 Nousua 3 497 938
-
Nousua 55 056 Nousua 18 089 tonnia
2007 Nousua 4 937 683 410 916 Nousua 67 372 Laskua 17 423 tonnia
2008 Nousua 5 063 555 Nousua 497 208 Nousua 69 916
-
2009 Laskua 4 480 765 Laskua 496 391 Laskua 69 692
-
2010 Nousua 4 802 510
-
Nousua 71 481
-
2011 Nousua 5 049 443
-
-
-

Băneasan lentoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Băneasan lentoaseman sisäänkäynti.

Băneasan lentoasema oli vuoteen 1965 Bukarestin ainoa lentokenttä, kunnes Otopenin lentokenttä otettiin siviilikäyttöön. Vuosien 2007 - 2012 aikana lentokenttää käytti pääsääntöisesti halpalentoyhtiöt. Maaliskuussa 2012 laajojen muutostöiden jälkeen lentokenttä on VIP- sekä liikelento -käytössä ja tavanomainen reittiliikenne toimii Otopenin kentältä.[74]

Vuosi Matkustajia [73]
2005 Nousua 380 474
2006 Nousua 672 923
2007 Nousua 968 084
2008 Nousua 1 724 633
2009 Nousua 1 974 337
2010 Laskua 1 881 509
2011 Nousua 2 398 911

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo on eniten seurattu laji Bukarestissa. Kaupungin neljä eri joukkuetta pelaa Romanian pääsarjassa:

Stadionul Național otettiin käyttöön 6. syyskuuta 2011[75] ja se isännöi UEFA:n Eurooppa-liigan finaalin 9. toukokuuta 2012. Stadioniin mahtuu lähes 55 000 katsojaa, mikä tekee siitä kaakkois-Euroopan suurimman stadionin.[76]

Vuodesta 2007 Bukarest on järjestänyt vuosittaiset katukisat katuradalla. Rata on rakennettu parlamenttitalon ympärille. Radalla on ajettu FIA GT Championship sekä Formula 3 kilpailuja. Vuoden 2009 sekä 2010 kilpailuja ei käyty radalla oikeusjutun vuoksi, mutta vuodesta 2011 kisoja on käyty normaalisti.[77]

Syksyisin Bukarest isännöi Romania open -tennisturnauksen, joka kuuluu ATP-kiertueeseen.[78]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnia-asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bukarestin kaupunki on myöntänyt vuosien 1990 - 2008 välillä kunnia-asukkaan arvonimen seuraaville henkilöille[85]:

Nimi Ammatti Nimityspäivä Esittäjä
Mariana Nicolescu 1991
George Emil Palade Solubiologi 12. toukokuuta 1992 Neuvoston sihteeristö
Viorica Cortez Mezzosopraano 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Ileana Cotrubaș Oopperalaulajatar 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Marina Krilovici Sopraano 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Ionel Pantea Oopperalaulaja 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Vuoden 1994 jalkapalllon maailmanmestaruuskilpailun maajoukkue Jalkapalloilijoita 11. heinäkuuta 1994 Neuvosmies Dan Iacovisac
Nadia Comăneci Voimistelija 23. marraskuuta 1994
Ion Irimescu Säveltäjä 28. helmikuuta 1995 Neuvoston sihteeristö
Mihail Viteazul (postuumisti) Prinssi 4. toukokuuta 1995 Kulttuuriosasto
Paul Calinescu Elokuvaohjaaja 22. helmikuuta 1996 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Marin Sorescu (postuumisti) Runoilija 12. lokakuuta 1996 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Pierre Mauroy Ranskan pääministeri 6. maaliskuuta 1997 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Ion Voicu (postuumisti) Viulisti 6. maaliskuuta 1997 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Dumitraşcu Lăcătuşu Sotaveteraani 6. maaliskuuta 1997 Nuoriso- ja urheiluosasto
Livia Sylva 19. toukokuuta 1997 Kulttuuriosasto
Bill Clinton Yhdysvaltain presidentti 10. heinäkuuta 1997 Pormestarin sihteeristö
Jacques Chirac Ranskan presidentti 10. heinäkuuta 1997 Pormestarin sihteeristö
Gabriela Szabo Juoksija 25. syyskuuta 1997 Sosiaali-, nuoriso- ja urheiluosasto
Nicholas Herlea Artisti 9. lokakuuta 1997 Neuvosmies Ileana Iliescu
Liviu Ciulei Elokuvaohjaaja 9. syyskuuta 1998 Kulttuuriosasto
Nursultan Nazarbajev Kazakstanin presidentti 21. syyskuuta 1998 Pormestari
Sydeneyn olympialaisten mitalistit Urheilijoita 26. lokakuuta 2000 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Teatteri "Ion Dacian" perustajajäsenet 15. maaliskuuta 2001 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Iolanda Balaș Korkeushyppääjä 23. lokakuuta 2001 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Gheorghe Dinică, Marin Moraru, Tamara Stănescu, Damian Crâşmaru,
Mircea Albulescu, Olga Tudor, Marcela Zamfirescu, Ileana Berlogean,
Margareta Niculescu-Celia, Dinu Săraru
Romanian teatteripersoonia 13. marraskuuta 2001 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Nicholas Herlea, Ștefan Iordache, Dan Iordăchescu, Adela Mărculescu,
Draga Olteanu Matei, Ludovic Spiess, Gheorghe Zamfir
Taiteilijoita 29. marraskuuta 2001 Ryhmä konsuleita
Veta Biriş, Achim Butaciu, Sava Brudaşcu, Matilda Cojocăriţa, Liviu Dafinescu,
Valeria Peter Predescu, Dumitru Farcaş, Benone Sinulescu, Viorica Flintaşu,
Elise Stan, Nicolae Furdui Iancu, Floarea Tănăsescu, Laura Lavric, Gheorghe Turda,
Grigore Leşe, Liviu Vasilică, Ion Luican, Sofia Vicoveanca
Muusikkoja 29. marraskuuta 2001 Ryhmä konsuleita
Stela Popescu Näyttelijä 22. joulukuuta 2005 Kulttuuriosasto
Cristian Gaţu Käsipalloilija 16. maaliskuuta 2006 Kulttuuriosasto
Marcel Guguianu Kuvanveistäjä 27. kesäkuuta 2006 Pormestari
David Esrig Teatteriohjaaja 2. marraskuuta 2006 Kulttuuriosasto
Lucian Giurchescu Teatteriohjaaja 2. marraskuuta 2007 Kulttuuriosasto
Tudor Petrov-Popa, Andrei Ivanţoc sekä Alexandru Leşco Aktivisteja 12. heinäkuuta 2007 Kulttuuriosasto
Răducanu Necula Maalivahti 15. toukokuuta 2008 Rapid Bukarest

Diplomatia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanian ulkoministeriö perustettiin Bukarestiin kesäkuussa vuonna 1862. Ensimmäinen ulkoministeri oli Apostol Arsache.[86] Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Väinö Tanner aloitti tehtävänsä Bukarestissa 30. heinäkuuta vuonna 1920.[87] Bukarestissa sijaitsee muun muassa seuraavien maiden suurlähetystöt:

Bukarestin suurlähetystöt
Maa Suurlähettiläs[88] Osoite WWW
Albanian lippu Albania Sami Shiba [89]
Str.Duiliu Zamfirescu, nr.7 44.45433844189574°N, 26.087937355041504°E
Algerian lippu Algeria Habib Chawki HAMRAOUI[90]
Str. Theodor Aman nr. 4 44.44252043128191°N, 26.089696884155273°E
[8]
Argentiinan lippu Argentina Claudio Perez PALADINO
Str. Ion Câmpineanu nr.11 44.43833032265205°N, 26.094181537628174°E
[9]
Armenian lippu Armenia Hamlet GASPARIAN
Str. Intr. Poiana nr. 27 44.48427486508455°N, 26.09024405479431°E
[10]
Itävallan lippu Itävalta Michael SCHWARZINGER
Str.Dumbrava Roșie nr.7 44.444833671462426°N, 26.105328798294067°E
[11]
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan Eldar HASANOV
Str. Grigore Gafencu, nr.10 44.48744370505991°N, 26.08906388282776°E
[12]
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä Sergei MOLUNOV
Str. Tuberozelor nr.6 44.46090126847734°N, 26.0825514793396°E
[13]
Belgian lippu Belgia Philippe BEKE
B-dul Dacia 58 44.44611280799328°N, 26.09281897544861°E
[14]
Brasilian lippu Brasilia Raymundo Santos Rocha MAGNO
B-dul Aviatorilor nr. 40 44.46270074783461°N, 26.086692810058594°E
[15]]
Bulgarian lippu Bulgaria Assen Tutekov
Str. Rabat nr.5 44.458933263727154°N, 26.090877056121826°E
[16]
Kanadan lippu Kanada Philippe BEAULNE
Str. Tuberozelor nr.1-3, 44.46064857119029°N, 26.081843376159668°E
[17]
Chilen lippu Chile Maria Eliana CUEVAS BERNALES
Str. Rabat nr.5 44.458933263727154°N, 26.090877056121826°E
[18]
Kiinan lippu Kiina Dna Huo Yuzhen
Șos. Nordului nr. 2 44.47600751575513°N, 26.091177463531494°E
[19]
Kroatian lippu Kroatia Andrea Gustović ERCEGOVAC
Str.Dr. Burghelea, Nr.1, 44.4365339226301°N, 26.118106842041016°E
[20]
Kuuban lippu Kuuba Marta Caridad Fajardo PALET
Str. Nicolae Caramfil nr.73 44.48099868529878°N, 26.092362999916077°E
[21]
Kyproksen tasavallan lippu Kyproksen tasavalta Kalliopi AVRAAM
Str. Petofi Sandor, nr.2 44.46115396467069°N, 26.078099012374878°E
[22]
Tšekin lippu Tšekki Jiři ŠITLER
Str. Ion Ghica nr. 11 44.43362662520196°N, 26.101466417312622°E
[23]
Tanskan lippu Tanska Michael STERNBERG
Str. Dr. Burghelea Nr.3 44.4362926109569°N, 26.11823558807373°E
[24]
Egyptin lippu Egypti Sanaa Esmail Atallah ESMAIL
B-dul Dacia Nr.67 44.44669492073342°N, 26.102893352508545°E
[25]
Suomen lippu Suomi Ulla Väistö
Str. Atena 2 bis 44.45728682747075°N, 26.09028697013855°E
[26]
Ranskan lippu Ranska Philippe Gustin
Str.Biserica Amzei nr.13-15 44.44554600843544°N, 26.094342470169067°E
[27]
Georgian lippu Georgia Inga Paliani-Dittrich
Str. Herăstrău nr.16 44.4690099734261°N, 26.088355779647827°E
[28]
Kreikan lippu Kreikka eorgios Poukamissas
Bdul Pache Protopopescu nr.1-3 44.4405364867733°N, 26.129897832870483°E
[29]
Unkarin lippu Unkari szkar Laszlo Fuzes
str. Negulescu Ștefan nr. 30 44.459293176167016°N, 26.097636222839355°E
[30]
Intian lippu Intia Manimekalai Murugesan
Str. Mihai Eminescu nr.183 44.444534946920896°N, 26.118391156196594°E
[31]
Indonesian lippu Indonesia Marianna Sutadi
Str. Gina Partichi (fostă Orlando) nr.10 44.499214361412996°N, 26.10448122024536°E
[32]
Irakin lippu Irak Mohammed Saeed AL-SHAKARCHI
Str.Venezuela Nr.6-8 44.45829001043651°N, 26.090233325958252°E
[33]
Irlannin lippu Irlanti Oliver GROGAN
Str. Buzești, nr.50-52 44.44971262273855°N, 26.08331322669983°E
[34]
Israelin lippu Israel Dan BEN-ELIEZER
Bd. Dimitrie Cantemir nr.1, tronson 2+3 44.425206521061554°N, 26.104615330696106°E
[35]
Italian lippu Italia Mario COSPITO
Str. Henri Coandă Nr. 9 44.44686342597031°N, 26.09201431274414°E
[36]
Japanin lippu Japani Natsuo AMEMIYA
Șos. Nicolae Titulescu, nr.4-8 44.45244297255861°N, 26.08254611492157°E
[37]
Jordanian lippu. Jordania Maen MASADEH
Str. Dumbrava Roșie Nr.1 44.44514771356416°N, 26.10675573348999°E
[38]
Libanonin lippu Libanon Mohammed EL-DIB
Str. Andrei Mureșanu nr.16 44.46005128234589°N, 26.0915207862854°E
[39]
Liettuan lippu Liettua Vladimir JARMOLENKO
B-dul Primăverii, nr.51 44.469400449202816°N, 26.092175245285034°E
[40]
Makedonian lippu Makedonia Borco DAMJANOV
Str. Mihai Eminescu Nr.144 44.44730000545912°N, 26.101412773132324°E
[41]
Liettuan lippu Liettua Vladimir JARMOLENKO
B-dul Primăverii, nr.51 44.469400449202816°N, 26.092175245285034°E
[42]
Malesian lippu Malesia Mohd Fareed ZAKARIA
Str. Drobeta nr.11 44.44686342597031°N, 26.106868386268616°E
[43]
Meksikon lippu Meksiko Maria Cristina de la Garza SANDOVAL
Str. Dr. Louis Pasteur nr.22 44.44740723500987°N, 26.10751211643219°E
[44]
Moldovan lippu Moldova Iurie RENIȚĂ
Aleea Alexandru nr.40 44.45760080261837°N, 26.08973979949951°E
[45]
Marokon lippu Marokko Faouz El Achchabi
Str. Dionisie Lupu Nr.78 44.44449664879227°N, 26.101187467575073°E
[46]
Norjan lippu Norja Øystein HOVDKINN
Atena nr.18 44.45819045869878°N, 26.0915744304657°E
[47]
Pakistanin lippu Pakistan Rab NAWAZ KHAN
Str. Barbu Delavrancea nr. 22 44.459683716943005°N, 26.080158948898315°E
[48]
Perun lippu Peru Jose Antonio Arrospide del Busto
Strada Maior Gheorghe Șonțu 44.465870759522325°N, 26.082240343093872°E
[49]
Filippiinien lippu Filippiinit Maria Fe T. PANGILINAN
Str.Carol Davila Nr.105-107 44.43321292685644°N, 26.069505214691162°E
[50]
Puolan lippu Puola Marek SZCZYGIEL
Aleea Alexandru nr. 23 44.456953705651266°N, 26.08928918838501°E
[51]
Venäjän lippu Venäjä Oleg Sergheevici MALGINOV
Șos. Pavel Kiseleff nr. 6 44.46010488544046°N, 26.08228325843811°E
[52]
Saksan lippu Saksa Andreas von METTENHEIM
av. Gheorghe Demetriade 6-8 44.459438672055555°N, 26.087154150009155°E
[53]
Serbian lippu Serbia Zoran POPOVICI
Calea Dorobanților nr. 34 44.44905394981531°N, 26.099653244018555°E
[54]
Slovakian lippu Slovakia Dagmar REPCEKOVA
Str. Oțetari nr. 3 44.44877822406055°N, 26.095093488693237°E
[55]
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka Pieter Andries SWANEPOEL
Str. Știrbei Vodă 26-28 44.44024540044447°N, 26.091392040252686°E
[56]
Espanjan lippu Espanja Estanislao de GRANDES PASCUAL
Str. Aleea Alexandru nr. 43 44.4565363434482°N, 26.089219450950623°E
[57]
Ruotsin lippu Ruotsi Anders Bengtcén
Șos. Kiseleff nr. 43 44.46448485771591°N, 26.078850030899048°E
[58]
Syyrian lippu Syyria Walid OTHMAN
Str. Paris nr.47 44.45636020804539°N, 26.0905122756958°E
[59]
Turkin lippu Turkki Ömür ŞÖLENDIL
Calea Dorobanților 72 44.452094505844464°N, 26.09928846359253°E
[60]
Ukrainan lippu Ukraina Teofil Bauer
Bdul Aviatorilor 24 44.458224918934896°N, 26.08657479286194°E
[61]
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta Martin HARRIS
Str. Jules Michelet 24 44.44382642747703°N, 26.100130677223206°E
[62]
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Mark GITENSTEIN
B-dul Dr. Liviu Librescu, nr. 4 - 6 44.51404292389773°N, 26.08677864074707°E
[63]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussila, Tapani: Romania Passi. Helsinki: Kanki press, 2008. ISBN 978-952-99419-2-6.
  • Le Bass, Tom: Insight Guide Romania. Singapore: Apa Publications Ghmb & Co., 2007. ISBN 978-981-258-610-0. (englanniksi)
  • Constantin C. Giurescu: Istoria Bucureștilor. Din cele mai vechi timpuri pînă în zilele noastre. Bucharest: Pentru Literatură, 1966. (romaniaksi)
  • Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)
  • Neagu Djuvara: Între Orient și Occident. Țările române la începutul epocii moderne. Bucharest: Huminatas, 1995. (romaniaksi)
  • Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Romanian tilastokeskus: Metropolikatsaus (pdf) 14l.4.2011. Viitattu 6.8.2012.
  2. a b c d e f g h Romanian tilastokeskus: Bukarest vuoden 2011 väestölaskennassa (PDF) 2.2.2012. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  3. Romania: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer
  4. a b c Jussila s. 109.
  5. Bucharest, the small Paris of the East, Romanian kansallismuseon sivut. (englanniksi) (viitattu 7.8.2012)
  6. City Mayors: 500 largest Eu cities citymayors.com. Viitattu 18.10.2013 (englanniksi).
  7. Gradina Botanica: 150 de ani de Gradina Botanica (Bukarestin kasvitieteellinen puutarha) gradina-botanica.ro. Viitattu 6.8.2012.
  8. a b Bukarestin kaupunki: Bukarestin maantiede Viitattu 27.10.2013 (romaniaksi).
  9. World Weather Information Service – Bucharest Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  10. a b http://www.pmb.ro/orasul/date_istorice/epoca_medievala/emed.php Bukarestin kaupungin nettisivut. (viitattu 28.9.2012) (romaniaksi)
  11. Giurescu, p.63-64
  12. Giurescu, p.64-67; Ionașcu and Zirra, p.65-67
  13. Giurescu, p.71; Ionașcu and Zirra, p.69; Rosetti, p.163
  14. Giurescu, p.73
  15. Giurescu, p.74
  16. Çelebi, in Giurescu, p.75
  17. http://www.scribd.com/doc/40049958/500-DE-ANI-DE-TIPAR-ROMANESC 500 -vuotta kirjallisuutta Târgoviștessa. (viitattu 28.9.2012) (romaniaksi)
  18. Djuvara, p.212; Giurescu, p.79-86
  19. Djuvara, p.215, 287-288, 293-295; Giurescu, p.110-111, 130
  20. Giurgiun kaupunki: REPERE ISTORICE Viitattu 30.10.2013. (romaniaksi)
  21. Giurescu, p.189-191
  22. Giurescu, p.191-195
  23. The Bucharest earthquake 1977 In Your Pocket
  24. Biroul Electoral Central (PDF) (Pääpormestarin vaalit 2008) Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  25. Informații generale (Yleistä tietoa Bukarestista) Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  26. Biografie (Henkilötietoja) Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  27. Buget 2012 (PDF) (Vuoden 2012 budjetti) Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  28. Romania, Bucharest, Sector 1, Buzesti,l street 71, 5th floor, Tax reg no 16091846 Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  29. - în date statistice - Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  30. Curriculum Vitae Primar Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  31. Buget 2012 (PDF) (Vuoden 2012 budjetti) Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  32. Buget 2011 Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  33. Monografia Sectorul 4 Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  34. Buget 2012 (PDF) Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  35. mtv3.fi: Köyhyys ajaa koulun sijaan seksityöhön Romaniassar 02.11.2013. Viitattu 02.11.2013.
  36. Primar Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  37. a b Sectorul 6 azi (Sektori 6 tänään) Viitattu 9.8.2012 (romaniaksi).
  38. Primar Curriculum Vitae Viitattu 9.8.2012 (romaniaksi).
  39. Buget 2012 (Vuoden 2012 budjetti) Viitattu 9.8.2012 (romaniaksi).
  40. http://b.politiaromana.ro/ Poliția Bucureștin viralliset nettisivut. (viitattu 29.9.2012) (romaniaksi)
  41. http://www.politiaromana.ro/engleza/central_directorates.htm Romanian poliisin viralliset nettisivut. (viitattu 29.9.2012) (englanniksi)
  42. http://www.jandarmeriaromana.eu/en/ Romanian Santarmiston viralliset nettisivut. (viitattu 29.9.2012) (englanniksi)
  43. Euroopan komissio: [http://www.europeansourcebook.org/esb2_Full.pdf European Sourcebook of Crime and Criminal Justice Statistics - 2003] (pdf) (Tutkimus) 18.11.2003. EU. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
  44. http://b.politiaromana.ro/pdf/Security_Marketing_Projects/PI.12.2007%20en.xls Bukarestin poliisin tiedoite. (viitattu 29.9.2012) (englanniksi)
  45. http://romania.usembassy.gov/acs/crime.html Yhdysvaltain suurlähetystön tiedote. (viitattu 29.9.2012) (englanniksi)
  46. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=69019&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI Ulkoasiainministeriön matkustustiedote Romania. (viitattu 29.9.2012)
  47. http://yle.fi/vintti/yle.fi/atlas/id19470.html YLE:n uutisarkisto. (viitattu 29.9.2012)
  48. George Milea, Contribuții la demografia Municipiului București. Volumul 1 : Populația după recensăminte. Natalitatea. Mortalitatea, 1933, Tipografia Curții Regale F. Göbl Fii (romaniaksi)
  49. a b [1] Insse.ro Romanian Statistical Yearbook. (viitattu 18.10.2013) (englanniksi)
  50. a b [http://www.recensamantromania.ro/wp-content/uploads/2012/02/Comunicat_DATE_PROVIZORII_RPL_2011_.pdf} Ennakkotieto vuoden 2011 väestölaskennasta. (viitattu 18.10.2013) (romaniaksi)
  51. [2] Tilastokeskus: Toivottuja ja eitoivottuja tuloksia. (viitattu 18.10.2013)
  52. [3] Kaupungin viralliset nettisivut. (viitattu 18.10.2013) (romaniaksi)
  53. Cele mai bune universități și specializări din România Realitatea .Net. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  54. "Sf. Sava" din București, cel mai bun liceu din țară / 9.93 ultima medie de intrare la liceu 1.7.2010. Adevarul.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  55. University of Bucharest, History unibuc.ro. Viitattu 7.8.2012 (englanniksi).
  56. EXCLUSIV Universitățile "Spiru Haret" și "Petre Andrei" au fost scoase în afara legii. 56.000 de absolvenți, în aer. Andronescu, pentru Gândul: "Aceste diplome nu respectă legea" – Gandul 11.9.2009. Gandul.info. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  57. Andrei Marga: "Universitățile din țară, cele mai corupte din UE" Adevarul.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  58. Răzvan Florian: Universitățile din România și clasamentul Shanghai, Asociația Ad Astra a cercetătorilor români, Centrul de Cercetări Cognitive și Neuronale (Coneural), Cluj-Napoca, România (PDF) 28.4.2008. ad-astra.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  59. Numărul studenților străini din România s-a dublat – Cotidianul 28.04.2008. Cotidianul.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  60. http://www.ismb.edu.ro/ Bukarestin koulutustoimi. (viitattu 7.8.2012) (romaniaksi)
  61. Romanian koulutusministeriö: Statistics - County school inspectorate Bucuresti harta.bdne.edu.ro. Viitattu 7.8.2012 (englanniksi).
  62. a b Bukarestin kaupunki: Bukarestin kaupungin kehittäminen (WEB) PMB.ro. Viitattu 6.8.2012.
  63. Japan International Cooperation Agency: The Comprehensive Urban Transport Study of Bucharest City (PDF) 1.3.2000. JICA. Viitattu 6.8.2012.
  64. [4] Regia Autonomă de Transport București viralliset nettisivut (romaniaksi). (viitattu 6.8.2012)
  65. a b c [5] RATB yhtiön statistiikkaa (romaniaksi). (viitattu 6.8.2012)
  66. Parc autobuze RATB BucureștiTransportin ihailijasivu (romaniaksi) (viitattu 6.8.2012)
  67. Aproape 500.000 de oameni merg zilnic cu metroul din București (romaniaksi) 10.4.2011. evz.ro. Viitattu 6.8.2012.
  68. Railway insider: Uutisarkisto 29.11.2011. railwayinsider.eu. Viitattu 6.8.2012.
  69. Vlad Barza: Parcul auto din Romania a trecut de cinci milioane de vehicule, un sfert din ele sunt in Bucuresti (romaniaksi) 4.2.2009. hotnews.ro. Viitattu 6.8.2012.
  70. a b Bucharest Romania Tourism
  71. [6]Căile Ferate Române -viralliset nettisivut.
  72. Passenger traffic in Bucharest
  73. a b c ORDIN 169/1.801. Planul national de actiune privind reducerea emisiilor de gaze cu efect de seră în domeniul aviatiei civile
  74. DORU CIREASA: Cum va arăta aeroportul de lux din Băneasa (Romaniaksi) 9.3.2011. romanialibera.ro. Viitattu 6.8.2012 (romaniaksi).
  75. Mircea Sandu: "Facem inaugurarea stadionului Național cu Franța" – Naționala EVZ.ro. Viitattu 6.8.2012.
  76. Oprescu: "Stadionul Național va fi gata în decembrie 2010! Prosport.ro. Viitattu 6.8.2012.
  77. Bucharest GP în iulie 2011 28.9.2010. Motorsportnews.ro. Viitattu 6.8.2012.
  78. http://www.atpworldtour.com/ ATP turnauksen viralliset nettisivut (englanniksi). (viitattu 6.8.2012)
  79. Tiranan kunta: Kansainväliset suhteet (PDF) 23.6.2009. tirana.gov.al. Viitattu 6.8.2012.
  80. São Paulon kaupunginvaltuusto: Kansainväliset suhteet (WEB) prefeiture.sp.gov.br. Viitattu 6.8.2012.
  81. a b c d e f g Academy of Economic Studies: Bukarestin historia lyhyesti 11..05.2008. Academy of Economic Studies. Viitattu 6.8.2012.
  82. Pekingin kaupunki: Ystävyyskaupungit 22.06.2009. Pekingin kaupunki. Viitattu 6.8.2012.
  83. Manilan kaupunki: Ystävyyskaupungit 2008-2009. Viitattu 6.8.2012.
  84. Ystävyyskaupungit (PDF) ib.gov.tr. Viitattu 6.8.2012.
  85. Bukarestin kaupungin sivut Viitattu 29.10.2013. (romaniaksi)
  86. http://www.mae.ro/en/node/12530 Romanian ulkoministeriö. (viitattu 29.9.2012) (englanniksi)
  87. [7] Suomen suurlähetystö: Tietoa Romaniasta. (viitattu 18.10.2013)
  88. http://www.mae.ro/en/foreign-missions/3482#698 Romanian ulkoministeriön kotisivut. (viitattu 29.9.2012) (romaniaksi)
  89. http://www.mfa.gov.al/index.php?option=com_multicategories&view=article&id=5405%3Aperfaqesite-diplomatike-shqiptare-ne-bote&Itemid=66&lang=sq Albanian ulkoministeriön kotisivut (viitattu 29.9.2012) (albaniaksi)
  90. http://www.mae.ro/en/foreign-missions/3482#698 Romanian ulkoministeriön kotisivut. (viitattu 29.9.2012) (romaniaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]