Sotaveteraani

Wikipedia

Sotaveteraani on sotatoimiin osaa ottanut sotilas. Suomessa sotaveteraanilla tarkoitetaan yleensä talvi- ja jatkosotaan tai Lapin sotaan osaa ottaneita henkilöitä sisällissodan veteraanien jo kuoltua. Myös Lotta Svärd -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan toisinaan sotaveteraaneiksi.

Suomen viranomaiset tunnistavat sotaveteraanit tunnuksista, joita ovat mm. rintamasotilastunnus ja rintamapalvelustunnus. Nämä tunnukset oikeuttavat moniin alennuksiin ja ilmaispalveluihin. Sotaveteraanin voi myös tunnistaa rintapielessä pidettävästä tammenlehvästä, joka tuli käyttöön 1986. Sitä jakoi aikaisemmin puolustusvoimat ja nykyisin Sotainvalidien Veljesliitto Ry.

Suomessa sotaveteraanit olivat vielä 1970-luvulla merkittävä poliittinen voima. Vuonna 1970 eduskuntaan valittiin 43 veteraaniliiton jäsentä. Politiikassa oli mukana enemmän sotaveteraaneja kuin koskaan muulloin, ylintä johtoa myöten: Aarne Saarinen, Ahti Karjalainen, Päiviö Hetemäki, Ele Alenius, Mauno Koivisto ja Väinö Leskinen olivat kaikki sodan käyneitä miehiä. Myös Kekkonen oli sotaveteraani, tosin eri sodasta kuin edellä mainitut. Merkittävä osa veteraaneista kannatti Kekkosta ja äänesti vasemmistoa, ja Sotaveteraaniliitto että Rintamaveteraaniliitto pyrkivät luomaan ystävälliset suhteet niin Suomi–Neuvostoliitto-Seuraan kuin Rauhanpuolustajiinkin.^[1]

1990-luvulla on alettu väittää ettei sotaveteraaneja arvostettu Suomessa aiemmin ja äärikommunistiset "taistolaiset" heitä olisivat pilkanneet. Veteraanien muistoja tutkineen Ville Kivimäen mukaan ajatus heidän laajamittaisesta haukkumisestaan on kuitenkin pitkälti myytti.^[1] 2000-luvulla sotaveteraaneihin kohdistunut huomio on pysynyt suurena ja vuoden 2006 veteraanikeräys sai ennätystuloksen.

27. huhtikuuta, Lapin sodan päättymisen vuosipäivä, on Suomessa kansallinen veteraanipäivä.