Markku Jokisipilä
| Markku Jokisipilä | |
|---|---|
 Markku Jokisipilä vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Markku Juhani Jokisipilä |
| Syntynyt | 5. helmikuuta 1972 Helsinki |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | historia, valtiotiede |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Markku Juhani Jokisipilä (s. 5. helmikuuta 1972 Helsinki)[1] on suomalainen historiantutkija ja valtiotieteen tohtori.[2] Jokisipilä on Turun yliopistossa poliittisen historian professori ja toiminut sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana elokuusta 2014.[3][4] Jokisipilä on tutkinut äärioikeistoa ja kansallissosialismia.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokisipilä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1991 ja valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1997. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2004 aiheella Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin–Ribbentropin-sopimus.[1]
Jokisipilä on työskennellyt Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkijana 1998–2001 ja vuodesta 2004. Hän oli assistenttina 2002–2003 ja humanistisen tiedekunnan Baltic Sea Region Studies -ohjelman akateeminen johtaja 2010–2014.[1] Kesäkuussa 2014 Jokisipilä nimitettiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi viisivuotiskaudeksi 1.8.2014–31.7.2019. Hän toimii myös poliittisen historian vt. professorina maaliskuusta 2015 alkaen.
Vuodesta 1997 Jokisipilä on ollut tutkijan työnsä ohella freelance-kirjoittaja. Hän on toiminut kolumnistina turkulaisessa Aamuset-kaupunkilehdessä 2007–2008, Turun Sanomissa vuodesta 2008 ja Seura-lehdessä vuodesta 2013.[1]
Jokisipilä on harrastanut kilpasoutua. Hän on saavuttanut Suomen-mestaruuksia ja osallistui vuonna 1995 lajin MM-kisoihin. Vuosina 1997–2000 Jokisipilä oli Suomen Soutuliiton hallituksen jäsen ja vuosina 2004–2005 koulutus- ja valmennuspäällikkö. Vuodesta 2013 hän on Suomen melonta- ja soutuliiton varapuheenjohtaja. Jokisipilä on ollut Eurosport-kanavalla asiantuntijakommentaattorina vuodesta 2003.[1] Hän on selostanut soutua, melontaa (ratamelontaa sekä kanoottipujottelua) ja pikaluistelua.[5]
Palkinnot ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Markku Jokisipilä on Vuoden Markku 2017. Valinnan teki Suomalainen Markku-liitto.[6]
Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2021 Jokisipilä oli sitä mieltä, että ei määrittelisi Perussuomalaiset-puoluetta äärioikeistoon.[7]
Säätiöyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokisipilä on mukana kommunismin vastaisen Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön hallituksessa.[8]
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen yliopiston journalistiikan professori Janne Seppänen on arvostellut, että Jokisipilän ylimalkaiset Facebook-kirjoitukset ovat polttoainetta oikeistopopulisteille.[9]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Edwin Linkomiehen poliittinen toiminta 1943–1946. Turku: Turun yliopisto, 1997. ISBN 951-29-1055-1.
- ”Hitlerin avulla idän barbaareja vastaan”: tulkintoja suomalais-saksalaisesta aseveljeydestä. Turku: Turun yliopisto, 1999. ISBN 951-29-1336-4.
- Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin-sopimus. Väitöskirja: Turun yliopisto. Bibliotheca historica 84. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-609-9.
- Jokisipilä, Markku & Niemi, Mari K. (toim.): Entäs jos... Lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7203-3.
- Jokisipilä, Markku (toim.): Sodan totuudet: Yksi suomalainen vastaa 5.7 ryssää. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7533-1.
- Jokisipilä, Markku & Könönen, Janne: Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26881-9.
- Punakone ja vaahteranlehti. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27881-8.
- Hitlerin kopla - 20 natsi-Saksan johtajaa. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42702-6.
- Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Otava, 2021. ISBN 978-951-1-38864-7.
- Jokisipilä, Markku & Möttönen, Heikki & Leppäsyrjä, Jussi: Mustavalkoinen vuosisata - Turun Palloseura 1922-2022. Turun Palloseura, 2022. ISBN 978-952-9-45612-3.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kuka kukin on 2015, s. 272–273. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Markku Jokisipilä Otava. Viitattu 22.10.2015.
- ↑ Eduskuntatutkimuksen keskuksen asiantuntijat utu.fi. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi Turun Sanomien verkkosivusto ts.fi. 18.6.2014. Turku: Turun Sanomat Oy. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Politiikkaa ja urheilua tylkkari.fi. 29.2.2012. Arkistoitu 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Leppänen, Päivi: Vuoden Markku on soutava politiikan tutkija Suomen Turusta 25.4.2017. Yle. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ Elina Kervinen: Uusi kirja käsittelee perussuomalaisia ”normaalina poliittisena puolueena” – tutkijan mukaan sekin on ”joillekin ihmisille liikaa” Helsingin Sanomat. 30.9.2021.
- ↑ Pietiläinen, Tuomo; Pölönen, Sakari: Mustia listoja koonnut kommunismin vastainen varakas säätiö jatkaa yhä toimintaansa HS.fi. 31.8.2023. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ https://www.uusisuomi.fi/uutiset/professori-kritisoi-markku-jokisipilan-toimintaa-selkea-poliittinen-valinta-ja-polttoainetta-oikeistopopulisteille/7c86e187-5ca6-4eda-ac95-b2571f23aae4
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inkeroinen, Antti: Erillissota vai liittolainen? Suomen ja Saksan suhteet jatkosodan aikana. Kantti.net. 3.11.2005. Arkistoitu 22.4.2014. Viitattu 5.8.2020. (Jokisipilän luennon äänitallenne vuodelta 2005)
- Tuomioja, Erkki: Markku Jokisipilä: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbetropin sopimus Tuomioja.org. 1.1.2004. Viitattu 5.8.2020.
| ||||||||||||||
