Sotilaspastori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sotilaspastori Jorma Heiskanen talvisodan aikana Kollaalla.

Sotilaspastori on Suomen Puolustusvoimien palveluksessa oleva kirkon virkaan vihitty pappi.

Papin työtä puolustusvoimissa kutsutaan kirkolliseksi työksi. Sotilaspastori ei ole varsinainen sotilasarvo vaan palvelusarvo, joka rinnastetaan kapteeniin tai kapteeniluutnanttiin[1]. Palvelusarvon lisäksi kullakin sotilaspastorilla on oma henkilökohtainen sotilasarvonsa, joka voi olla periaatteessa mikä tahansa. Useimmat sotilaspapit ovat kuitenkin reserviupseereita. Sotilaspapin työ on julistusta, opetusta ja sielunhoitoa. Näihin liittyen työhön kuuluvat kirkolliset toimitukset ja toiminta sota-, ampuma- ja kertausharjoituksissa, yhteydenpito eri tahoille ja esikuntatyö sekä kaatuneiden huolto. Konfirmoimattomille varusmiehille voivat sotilaspapit järjestää heidän halutessaan rippikoulun.

Sotilaspastorin tehtävänä on myös käydä hengellisiä keskusteluja varusmiesten kanssa sekä auttaa heitä elämän tärkeissä ja kipeissä asioissa. Keskustelut voivat sivuta muitakin aiheita. Sotilaspappi on virkansa puolesta tietoonsa saamistaan asioista vaitiolovelvollinen.

Sotilaspappia kutsutaan sotilasslangissa piruntorjuntaupseeriksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sotilaspastoreiden aika alkoi Ruotsin kuningaskunnassa 1621, kun perustettiin kenttäkonsistori, johon kuului sekä rykmentinpappeja (regementspräster) että ratsuväkipappeja (ryttapräster). Yhdessä heitä kutsuttiin kenttäpapeiksi. [2]

Rykmentin pappi oli Ruotsin kuningaskunnan armeijassa toiminut sotilaspappi. Koska rykmentti klassisen kolmijaon mukaan jakautui kolmeksi pataljoonaksi, rykmentin papilla on voinut olla alaisenaan kolme rykmentin saarnaajaa. Suomen puolustusvoimissa ovat myöhemmin rykmentin papin tehtävää vastaavaa tehtävää hoitaneet rykmentin pastorit.

Asema Geneven sopimuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneven sopimuksessa maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta 12.8.1949 [3] annetaan "kenttäpapeille" 24. artiklassa erityinen suoja.

Lääkintähenkilökuntaa [...] sekä aseellisten voimien kenttäpappeja on pidettävä loukkaamattomina ja suojeltava kaikissa olosuhteissa.

Saman sopimuksen 28. artiklassa on kenttäpapeille annettu pidättämisen yhteydessä erityisiä tehtäväänsä liittyviä etuja yhdessä lääkintähenkilökunnan kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.php?action=read_page&pid=139&aid=2299
  2. http://www.soldathem.org/download/18.49746f9511c740ce8b1800023047/kornet1_2008
  3. Genèven sopimus maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta 12 päivänä elokuuta 1949 (Finlex, valtiosopimukset 8/1955); luettu 27.1.2008
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.